JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Suo­mi on isän­maa, Ruot­si ko­ti­maa – Fin­land är fos­ter­land, Sve­ri­ge hem­land

Kanto Kati
Puhutaan maasta ja taivaasta
3.7.2016 17.15

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160703171500

Mar­ja Pel­ko­nen asuu Haa­pa­ran­nan Ma­rie­lun­dis­sa. Kak­sois­kan­sa­lai­suus on hä­nel­le tut­tu kä­si­te.

– Al­ku­jaan ta­pa­sim­me Al­pon kans­sa Reis­jär­ven lei­ril­lä. Me­nim­me nai­mi­siin Gö­te­bor­gis­sa. Pie­nen pie­ni noin kym­me­nen hen­gen läm­min­hen­ki­nen ko­ti­sii­o­ni on jää­nyt mie­leen, Mar­ja ker­too.

​Kuu­den vuo­den Suo­mes­sa asu­mi­sen jäl­keen Pel­ko­set pää­tyi­vät Haa­pa­ran­nal­le. Ma­rie­lun­dis­ta löy­tyi so­pi­va talo lä­hel­tä luon­toa, lap­sil­la oli kou­luun ly­hyt kä­ve­ly­mat­ka. Muut­to­vir­ta Ete­lä-Ruo­ti­sis­ta oli tuo­nut Haa­pa­ran­nal­le tut­tu­ja us­ko­vai­sia per­hei­tä, jo­ten sin­ne oli sen­kin vuok­si help­po ko­tiu­tua.

Us­ko­vai­si­na sa­maa kan­saa

Us­ko­vais­ten vä­lil­lä Suo­men ja Ruot­sin vä­li­nen raja ei mer­kit­se mi­tään. Haa­pa­ran­ta­lai­set, noin sata jä­sen­tä, kuu­lu­vat Tor­ni­on rau­ha­nyh­dis­tyk­seen. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen väki on tul­lut Mar­jal­le tu­tuk­si ja rak­kaak­si. Haa­pa­ran­nal­la on oma om­pe­lu­seu­ra­toi­min­ta sekä py­hä­kou­lu­pii­ri, mut­ta muu­ten toi­min­ta on Tor­ni­on kans­sa yh­teis­tä.

– Sa­mal­la ta­val­la olem­me kai­kes­sa mu­ka­na, en koe mi­ten­kään, et­tä oli­sim­me jo­ten­kin eri­lai­sia. Ker­ran kuu­kau­des­sa kään­ne­tään seu­ra­pu­he myös ruot­sik­si. Tämä on tär­ke­ää lä­he­tys­työ­tä. Mo­net haa­pa­ran­ta­lai­set ovat mai­nin­neet kuun­te­le­van­sa nämä seu­rat ra­di­os­ta, Mar­ja sa­noo.

Ai­noa vai­kea asia on Mar­jan mie­les­tä ai­ka­e­ro. Esi­mer­kik­si sun­nun­tai-il­lan seu­rat al­ka­vat Tor­ni­on rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä jo kol­mel­ta Ruot­sin ai­kaa.

Mar­ja ker­too, et­tä he osal­lis­tu­vat kir­kon toi­min­taan käy­mäl­lä muun mu­as­sa ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa.

Ruot­sa­lai­set ovat ava­ra­kat­sei­sia

Pel­kos­ten lap­sis­ta kak­si on syn­ty­nyt Suo­mes­sa, seit­se­män Ruot­sis­sa. Lap­set ovat kak­si­kie­li­siä – he ovat käy­neet Ma­rie­lun­din kou­lun, joka on kak­si­kie­li­nen. Lap­sis­ta osa asuu Suo­mes­sa, osa Ruot­sis­sa.

– Käy­tän­nön elä­mäs­sä pär­jään ruot­sil­la, tun­ne­kie­li on suo­mi. Ko­to­na pu­hum­me myös ai­na suo­mea. Lap­sen­lap­set pu­hu­vat ruot­sia, lap­set­han op­pi­vat no­pe­as­ti. Ruot­sa­lai­nen on aut­ta­vai­nen, jos ei osaa kiel­tä, hän aut­taa. En ole kos­kaan koh­dan­nut ival­li­suut­ta, et­tä pu­hun has­sus­ti, Mar­ja to­te­aa.

Mar­jan mie­les­tä ruot­sa­lai­set ovat spon­taa­ne­ja ja ulos­päin suun­tau­tu­nei­ta. Ruot­sa­lai­sil­la ei ole myös­kään en­nak­ko­luu­lo­ja us­ko­vai­sia koh­taan, he hy­väk­sy­vät kai­ken­lai­set ih­mi­set. Osa­syy­nä on var­mas­ti myös se, et­tä Ruot­sis­sa on ol­lut pit­kään maa­han­muut­ta­jia.

– Esi­mer­kik­si työs­ken­nel­les­sä­ni ho­tel­li­sii­vouk­ses­sa Ete­lä-Ruot­sis­sa oli työ­ka­ve­rei­na­ni jo sil­loin, 40 vuot­ta sit­ten viit­tä eri kan­sa­lai­suut­ta, Mar­ja muis­te­lee.

Ruot­si on ko­ti­maa

Ka­la­jo­el­la syn­ty­neel­le ja kas­va­neel­le Mar­ja Pel­ko­sel­le Suo­mi on ra­kas isän­maa, jos­sa hä­nel­lä on juu­ret.

– Ruot­siin­kin on omat juu­ret kas­va­mas­sa. Ih­mi­nen ei voi ol­la juu­re­ton. Olem­me kah­den maan kan­sa­lai­sia, olen­kin huu­mo­ril­la sa­no­nut, et­tä olem­me niin kuin ”poh­jois­maa­lai­sia”. Vä­lil­lä tu­lee ”Suo­mi-Ruot­si-maa­ot­te­lui­ta”. To­si­a­si­as­sa pa­rem­paa maa­ta ei voi ni­me­tä; maat ovat kui­ten­kin ai­ka eri­lai­sia. Yk­si asia on hyvä Ruot­sis­sa, toi­nen Suo­mes­sa. Olem­me so­peu­tu­neet ruot­sa­lai­seen yh­teis­kun­taan, ko­em­me sen ko­ti­maak­si. Tär­kein­tä on se, et­tä ih­mi­nen te­kee työ­tä se maan hy­väk­si, jos­sa asuu, Mar­ja pai­not­taa.

Su­vi­seu­rat ovat suu­ri ta­pah­tu­ma. Mar­ja on työs­ken­nel­lyt tal­koo­ruo­kai­lus­sa ja toi­mii lip­pu­vas­taa­va­na mie­hen­sä kans­sa seu­ro­jen ajan. Pel­ko­sil­la­kin on ma­joi­tus­vie­rai­ta talo täyn­nä.

– Myös Haa­pa­ran­nan pai­kal­lis­leh­des­sä oli ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus su­vi­seu­roi­hin. Tut­ta­vat ovat sa­no­neet tu­le­van­sa käy­mään tääl­lä sekä kuun­te­le­van­sa ke­sä­seu­ra­ra­di­o­ta, Mar­ja sa­noo.

Fin­land är fos­ter­land, Sve­ri­ge hem­land

Mar­ja Pel­ko­nen bor i Ma­rie­lund i Ha­pa­ran­da. Att vara både finsk och svensk med­bor­ga­re är na­tur­ligt för hen­ne.

– Jag träf­fa­de min man på en lä­ger i Reis­jär­vi och vi gif­te oss i sen Gö­te­borg. Hon min­ns väl den ca. 10 per­so­ners varmh­jär­ti­ge hem­ma­si­on.

Fa­mil­jen Pel­ko­nen flyt­ta­de till Ha­pa­ran­da ef­ter sex år i Fin­land. Ett pas­san­de och na­tur­nä­ra hem hit­ta­des i Ma­rie­lund, där aven sko­lan var nära för bar­nen. Ef­ter­som även and­ra tro­en­de fa­mil­jer hade flyt­tat från söd­ra Sve­ri­ge till Ha­pa­ran­da, blev det lätt att bo­sät­ta sig.

Tron på­ver­kas in­te av na­ti­o­na­li­tet

Den na­ti­o­nel­la grän­sen har in­gen på­ver­kan för tro­en­de män­nis­kor i Ha­pa­ran­da­Tor­nio. Ha­pa­ran­da­bor­na, un­ge­fär 100 per­so­ner to­talt, in­går i Tor­ne­ås frids­fö­re­ning. Män­nis­kor av den frids­fö­re­nin­gen har bli­vit kär och be­kant för Mar­ja. även om det ar­ran­ge­ras eg­na sy­mö­ten och sön­dags­s­ko­lor i Ha­pa­ran­da, är all an­nan verk­sam­het ge­men­samt med Tor­neå.

– På sam­ma sätt är vi med i verk­sam­he­ten, jag kän­ner in­te att vi skul­le vara an­nor­lun­da på nå­got sätt. Mö­tesp­re­di­kan tol­kas en gång i må­na­den på svens­ka. Det­ta är vi­kitgt mis­si­on­sar­be­te. Flera ha­pa­ran­da­bor har sagt att de lys­s­nar de svensksp­rå­ki­ga mö­ten på ra­dio, Mar­ja sä­ger.

Tids­s­kil­l­na­den är den en­da svå­rig­he­ten en­ligt Mar­ja. Till exem­pel bör­jar sön­dags­mö­ten på Tor­ne­ås frids­fö­re­ning re­dan vid kloc­kan tre svensk tid.

Mar­ja be­rät­tar att de del­tar även i nor­ma­la gudt­jäns­ter med bar­nen.

Svens­kar är vid­syn­ta

Två av fa­mil­jens barn är föd­da i Fin­land och sju i Sve­ri­ge. Bar­nen är tvåsp­rå­ki­ga -vis­sa av dem har gått på den tvåsp­rå­ki­ga Ma­rie­lunds­s­ko­lan i Ha­pa­ran­da. Någ­ra av bar­nen bor i Fin­land och res­ten bor i Sve­ri­ge.

– Jag kla­rar mig med svens­kan i det var­dag­li­ga li­vet, käns­losp­rå­ket är fins­ka. Hem­ma pra­tar vi al­l­tid fins­ka. Barn­bar­nen ta­lar svens­ka; man lär sig snab­bt vid den ål­dern. Svens­kar­na är hjälp­sam­ma om man in­te kan språ­ket. Jag har ald­rig hört bit­t­ra ord av nå­gon att jag pra­tar med di­a­lekt, Mar­ja kons­ta­te­rar.

Svens­kar är en­ligt Mar­ja spon­ta­na och utåt­rik­ta­de. Svens­kar har ej hel­ler någ­ra för­do­mar mot tro­en­de, utan man ac­cep­te­rar oli­ka män­nis­kor som de är. En an­led­ning kan vara att det har fun­nits så myc­ket mig­ra­ti­on till Sve­ri­ge un­der de se­nas­te år­ti­on­den.

– Till exem­pel när jag job­ba­de som ho­tel­ls­tä­ders­ka i Gö­te­borg för 40 år se­dan, hade jag ar­bets­kam­ra­ter av fem oli­ka na­ti­o­na­li­te­ter, kom­mer Mar­ja ihåg.

Hem är i Sve­ri­ge

För Mar­ja Pel­ko­nen, som är född ochj up­p­vu­xen i Ka­la­jo­ki, är Fin­land en kär fos­ter­land där man har sina röt­ter.

– Man har även in­teg­re­rats i det svens­ka sam­häl­let, man kan in­te vara rot­lös. Vi är två län­ders med­bor­ga­re, jag har med hu­mor sagt att vi är som ”skan­di­na­ver”. Ib­land blir det ”Sve­ri­ge-Fin­land-land­kam­per”. Man kan in­te pås­tå att det ena lan­det skul­le bara ”bät­t­re” än det and­ra lan­det; län­der­na är gans­ka oli­ka. En sak kan vara bät­t­re i Sve­ri­ge och en an­nan i Fin­land. Vi har in­teg­re­rats i det svens­ka sam­häl­let och kän­ner att vårt hem är här i Sve­ri­ge. Vik­ti­gast är att man job­bar för det land där man bor, Mar­ja stry­ker.

De fins­ka söm­mar­mö­ten är en stor even­ge­mang. Mar­ja har job­bat i tal­ko­res­tau­ran­gen och som flag­gans­va­rig med sin man un­der mö­ten. Fa­mil­jen har ett ful­lt hus un­der som­mar­mö­ten.

– även lo­kal­tid­nin­gen i Ha­pa­ran­da hade en väl­komst­häls­ning till som­mar­mö­ten. Be­kan­ta har sagt att de kom­mer hit el­ler lys­s­nar mö­ten via ra­dio, Mar­ja sä­ger.

Kään­nös: Wal­ter Pel­ko­nen

KatiKanto
Olen nelikymppinen nainen Lapista, kotoisin rajalta, Torniosta. Tällä hetkellä asun Rovaniemellä. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirjoittaminen, kuvataiteet, liikunta ja laulaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Palautetta blogiteksteihini voi antaa sähköpostiin: kati.kanto6(at)gmail.com.
10.7.2020

Minä lau­lan kii­tos­ta Her­ral­le, hän pi­tää mi­nus­ta huo­len. Ps. 13:6

Viikon kysymys