Aimo Hautamäki puhui Reisjärvellä Joonan merkistä, joka Jeesuksen koettelijoille annettiin.
Hannele Saukko
Aimo Hautamäki puhui Reisjärvellä Joonan merkistä, joka Jeesuksen koettelijoille annettiin.
Hannele Saukko
Aino Liisa Haapakoski
Reisjärven opistoseuroissa viime viikonloppuna palvellut Aimo Hautamäki kertoi ajatuksiaan puheestaan vielä sen pidettyään.
Revonlahtelainen Aimo Hautamäki puhui opistoseurojen seurapuheessaan siitä, kuinka Jeesus lempeästi keskusteli aikansa oppineiden kanssa, vaikka nämä kuin piikitellen tivasivat merkkiä taivaasta. (Matteus 16: 1-4).
Ennen seurapuhetta laulettiin yksi Hautamäen lempivirsistä, virsi 301, Kirkasta oi Kristus meille.
– Siinä keskeisesti näkyy Jeesuksen lunastustyö Golgatan ristillä ja toisaalta Golgatan ristin tuoman voiton merkitys, joka antaa toivon ylösnousemuksesta ja samalla taivastoivon, Hautamäki taustoitti.
– Saarnan tarkoitushan on rohkaista ja auttaa Jumalan lapsia tähyämään uskon päämäärään.
Joonan merkki
Jumalan aivoitus ei järjellä avaudu vastauksesta, jonka Jeesus antoi kysyjille taivaan merkistä. Hän toi Joonan merkissä esille jo edellä mainitun kuolemansa ja ylösnousemisensa.
Jeesus kertoi, kuinka nämä ajallisesti viisaat ihmiset osasivat lukea taivasta tulevia säitä ennustaen, mutta eivät osanneet lukea todellista taivasta. Uskomisen lahja on Jumalan työ.
Jumala antaa myös järjen sekä ajallista viisautta, jota tarvitaan näidenkin seurojen toteuttamisessa. Niinpä Hautamäki kehotti koululaisia ja opiskelijoita taas lukuvuoden alkaessa opiskelemaan tosissaan.
Niniven kaupungin tapahtumat
Puheessa Hautamäki palasi Joona-profeetan elämänvaiheisiin. Raamattu kertoo, kuinka Jumala hukutti Niniven kaupungin sen syntielämän vuoksi.
– Tänäänkään syntiä ei haluttaisi myöntää vaan yritetään aivan kuin pestä syntiä, eikä tehdä synnistä parannusta. Joitakin syntejä tarkastellaan ja käsitellään niin, että niistä tulee yleisesti hyväksyttäviä asioita ja toimintatapoja, Hautamäki pohti puheensa jälkeen.
Joona rukoili apua
– Kuten Joonalle Raamatun tapahtumissa, meilläkin tulee eteen mahdottomilta tuntuvia tilanteita, joissa haluaisimme Joonan tavoin muuttaa Jumalan suunnitelmia. On vaikea hyväksyä Jumalan teitä, jos ne eivät tunnu hyviltä tai oma hyvinvointi on uhattuna.
Joonakin joutui toteamaan, että Jumalan tiet ja suunnitelmat ovat vahvemmat ja hän nöyrtyi koettelemuksissa. Joona rukoili Jumalaa apuun pelastautuakseen kalan vatsasta. Jumala auttoi ja tapahtumien edetessä Joona löysi itsensä Ninivestä, jossa hän myöhemminkin vaikean tehtävänsä vuoksi rukoili Jumalalta apua. Saamme luottaa, että Jumala kuulee meidänkin rukouksemme.
”Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja"
Opistoseurojen tunnuslauseen "Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja" sisältö avautui Hautamäen pitämässä seurapuheessa.
– Järjestämme seuroja, että kaikki ihmiset saisivat kuulla Jumalan sanaa ja nähdä Herran tekoja. Jeesuksen sovitustyössä, Jeesuksen ylösnousemuksessa on toivo iankaikkisesta elämästä ja siitä, ettei ajallinen kuolema ole lopullinen kuolema, hän sanoi.
– Jumala yksin tietää ajallisen maailman lopun, jolloin kaikki ihmiset tulevat hänen eteensä. Myös he kuolleet, joita ei ole löytynyt. Syntisinä, mutta armahdettuina olemme pyhiä ja elämme jälleennäkemisen toivossa, Pyhät yhtyy pyhiin taivaassa. Toivomme, että kaikki saisivat kuulla: "Tulkaa, minun Isäni siunatut."
Toivon matkamiehinä
Tämän vuoden opistoseurat olivat poikkeukselliset myös ajankohdan vuoksi.
– Kohti syksyä kulkiessamme olemme saaneet kauniissa kesässä katsella ja ihmetellä Jumalan luomistyötä. Luotamme siihen, että Jumala kaikessa viisaudessaan säätää ilmat.
Hautamäki kertoi uskovansa, että uskovaisina saa turvallisesti tuntea, että maailman elämä koronapandemian keskellä on Jumalan turvallisissa käsissä.
– Saamme toivorikkaina kulkea kuoleman varjon maassa. Toivon matkamiehinä uskomme, että tämä matka täällä on vain osa elämäämme, Aimo Hautamäki sanoi.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys