JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Yksi perhe, kaksi kulttuuria

Puhutaan maasta ja taivaasta
6.3.2021 9.05

Juttua muokattu:

4.3. 13:02
2021030413024020210306090500
Joshua, Steffan, Avelia, Lillian, Lennart ja Miia Laho viihtyvät hyvin Suomessa. Amerikan sukulaisiin pidetään tällä hetkellä yhteyttä tekniikan avulla.

Joshua, Steffan, Avelia, Lillian, Lennart ja Miia Laho viihtyvät hyvin Suomessa. Amerikan sukulaisiin pidetään tällä hetkellä yhteyttä tekniikan avulla.

Joshua, Steffan, Avelia, Lillian, Lennart ja Miia Laho viihtyvät hyvin Suomessa. Amerikan sukulaisiin pidetään tällä hetkellä yhteyttä tekniikan avulla.

Joshua, Steffan, Avelia, Lillian, Lennart ja Miia Laho viihtyvät hyvin Suomessa. Amerikan sukulaisiin pidetään tällä hetkellä yhteyttä tekniikan avulla.

Ta­pio Hon­ka­nen

Miia ja Jos­hua Laho asu­vat nel­jän lap­sen­sa kans­sa Poh­jois-Sa­vos­sa Vie­re­mäl­lä. Jos­hua on ko­toi­sin Yh­dys­val­lois­ta, Min­ne­so­tan osa­val­ti­os­ta. Hän muut­ti Suo­meen ke­säl­lä 2014 ja vei sa­ma­na ke­sä­nä Miia-puo­li­son­sa vi­hil­le.

Vie­re­mäl­lä asu­vat myös Mii­an van­hem­mat ja use­at si­sa­ruk­set per­hei­neen. Lä­hel­lä asu­vien su­ku­lais­ten li­säk­si Jos­hu­an ko­tiu­tu­mis­ta on aut­ta­nut us­ko­vai­sen työ­nan­ta­jan löy­ty­mi­nen ja pai­kal­li­siin us­ko­vai­siin tu­tus­tu­mi­nen.

So­peu­tu­mi­nen uu­teen kult­tuu­riin ei ole kui­ten­kaan tun­tu­nut ai­na hel­pol­ta. Vaik­ka Jos­hua oli­kin joi­ta­kin vuo­sia ai­kai­sem­min viet­tä­nyt opis­to­vuo­den Reis­jär­vel­lä, hä­nel­lä ei ol­lut juu­ri­kaan suo­men kie­len tai­toa uu­teen ko­ti­maa­han muut­ta­es­saan. Hän ker­too kui­ten­kin tu­le­van­sa ny­kyi­sin toi­meen en­si­si­jai­ses­ti suo­men kie­lel­lä, vaik­ka aluk­si ou­to kie­li tuot­ti­kin vai­keuk­sia.

– Opis­tol­la muut po­jat osa­si­vat sa­noa eng­lan­nik­si vain let’s go, minä en osan­nut suo­mea sen­kään ver­taa, Jos­hua muis­te­lee.

Elä­mä ja ar­ki ei pal­jon Suo­men ja Yh­dys­val­to­jen vä­lil­lä poik­kea, mut­ta kult­tuu­rie­ro­ja kui­ten­kin löy­tyy. Suo­mes­sa ol­laan La­ho­jen mie­les­tä pal­jon vi­ral­li­sem­pia esi­mer­kik­si ky­läi­ly­käyt­täy­ty­mi­ses­sä. Sii­nä mis­sä suo­ma­lai­set odot­ta­vat kuu­li­ai­ses­ti kut­sua kah­vi­pöy­tään, Ame­ri­kas­sa ha­e­taan oma­toi­mi­ses­ti kah­vit pan­nus­ta ja ruo­at pöy­däs­tä ja is­tus­kel­laan olo­huo­nee­seen ju­tus­te­le­maan.

Suo­ma­lais­ten ole­mat­to­maan small talk -kult­tuu­riin on myös ol­lut tot­tu­mi­nen.

– Ame­ri­kas­sa voi ter­veh­tiä tun­te­mat­to­mi­a­kin ky­sy­mäl­lä kuu­lu­mi­sia, jo­hon he vas­taa­vat koh­te­li­aas­ti. Suo­mes­sa saa vas­tauk­sek­si vain kum­mek­su­van kat­seen, poh­tii Jos­hua.

La­hot ovat­kin tuo­neet ko­tiin­sa ja ar­keen­sa par­hai­ta puo­lia mo­lem­pien kult­tuu­rien pe­rin­nöis­tä. Eng­lan­tia pu­hu­taan suo­men li­säk­si päi­vit­täin ja per­heen ruo­ka­kult­tuu­ri on yh­dis­tel­mä mo­lem­mis­ta mais­ta.

Pit­kät sun­nun­tai­aa­mi­ai­set ovat yk­si ta­vois­ta, joi­ta Lai­hot ovat ha­lun­neet vaa­lia. Sil­loin ko­koon­nu­taan koko per­heel­lä kok­kaa­maan let­tu­ja, joi­ta nau­ti­taan vaah­te­ra­sii­ra­pin kera. Toi­nen tär­keä pe­rin­ne on kii­tos­päi­vä mar­ras­kuun nel­jän­te­nä sun­nun­tai­na, jol­loin La­hot val­mis­ta­vat ame­rik­ka­lai­sen kii­tos­päi­vä­a­te­ri­an ja naut­ti­vat sen ys­tä­vien ja per­heen seu­ras­sa.

Us­ko­vais­ten elä­mä ko­ko­nai­suu­des­saan ei La­ho­jen mu­kaan poik­kea juu­ri­kaan Kes­ki­län­nen ja Poh­jois-Sa­von vä­lil­lä. Mer­kit­tä­vin ero on se, et­tä Yh­dys­val­lois­sa ei ole kan­san­kirk­koa. Pai­kal­li­sel­la rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä on siel­lä sa­man­lai­nen roo­li kuin Suo­mes­sa evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la. Us­ko­vais­ten yh­dis­tyk­siä kut­su­taan­kin siel­lä kir­koik­si, toi­sin kuin Suo­mes­sa.

Yh­dys­val­lois­sa it­se­näi­set kirk­ko­kun­nat hoi­ta­vat teh­tä­viä, joi­ta Suo­mes­sa hoi­taa kou­lu­lai­tos tai kirk­ko. Esi­mer­kik­si us­ko­vais­ten häi­tä ja hau­ta­jai­sia vie­te­tään kir­kois­sa, jot­ka muis­tut­ta­vat suo­ma­lai­sia rau­ha­nyh­dis­tyk­siä. Myös eh­tool­li­sel­la käy­mi­nen voi tun­tua eri­koi­sel­ta suo­ma­lai­ses­ta, joka on tot­tu­nut ot­ta­maan sen vas­taan kir­kos­sa.

Ame­rik­ka­lai­sis­sa kou­luis­sa ei an­ne­ta us­kon­no­no­pe­tus­ta, jo­ten py­hä­kou­lun roo­li kir­kois­sa on suu­rem­pi.

– Lap­set aloit­ta­vat py­hä­kou­lun yleen­sä ne­li­vuo­ti­ai­na ja jat­ka­vat rip­pi­kou­luun as­ti, ker­taa py­hä­kou­luo­pet­ta­ja­na toi­mi­nut Jos­hua.

Per­heen oli tar­koi­tus mat­ka­ta vii­me syk­sy­nä Uta­hiin ta­paa­mi­seen, jos­sa oli­si­vat ol­leet pai­kal­la Jos­hu­an van­hem­mat sekä kaik­ki kol­me­tois­ta si­sa­rus­ta puo­li­soi­neen. Ta­paa­mi­nen lyk­kään­tyi ko­ro­na­vi­ruk­sen ta­kia, mut­ta La­hot ovat toi­veik­kai­ta, et­tä uu­si ta­paa­mi­nen vie­lä jär­jes­tyy.

– Kym­me­nien tun­tien mat­kaa­mi­nen Vie­re­mäl­tä Poh­jois-Ame­rik­kaan on työ­läs­tä var­sin­kin pien­ten las­ten kans­sa, jo­ten reis­su­ja ei ko­vin usein jak­sa teh­dä. On­nek­si tek­niik­ka mah­dol­lis­taa yh­tey­den­pi­don kau­as­kin.

Jos­hua on­kin käy­nyt Suo­men vuo­sien­sa ai­ka­na Yh­dys­val­lois­sa kol­me ker­taa, jois­ta Miia on ol­lut mu­ka­na kah­des­ti.

– Vaik­ka koti on­kin nyt Vie­re­mäl­lä, tun­nen ai­na Yh­dys­val­lois­sa käy­des­sä­ni pa­laa­va­ni ko­tiin, miet­tii Jos­hua.

Kak­si kult­tuu­ria on van­hem­pien mu­kaan per­hees­sä suu­ri rik­kaus, vaik­ka haas­tei­ta­kin tu­lee vä­lil­lä vas­taan. Kum­man­kin ko­ti­maan kult­tuu­ria kun­ni­oit­ta­en on löy­ty­nyt so­pi­va tapa elää, ja nuo­ri per­he kat­soo luot­ta­vai­ses­ti tu­le­vaan.

– Us­ko on sama ko­ti­maas­ta riip­pu­mat­ta. Kaik­ki elä­mäm­me vai­heet ovat Ju­ma­lan joh­da­tus­ta. Sii­hen on tur­val­lis­ta luot­taa myös tu­le­vai­suu­des­sa.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys