JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ah­taas­ta por­tis­ta löy­tä­jän iloon

Sana sunnuntaiksi
6.8.2017 6.00

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan por­til­la on Ju­ma­lan pal­ve­li­joi­ta sitä var­ten, et­tä he ovat val­mii­ta saar­naa­maan ka­tu­val­le syn­ti­sel­le kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen.

Mie­lee­ni on jää­nyt rak­kaan pu­hu­ja­vel­jen saar­na noin kah­den­kym­me­nen­vii­den vuo­den ta­kaa. Sii­nä hän pu­hui kau­niis­ti sii­tä, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan port­tia pi­de­tään au­ki. Hän ko­ros­ti sitä, et­tä us­ko­mi­nen on va­paa­eh­toi­nen asia. Por­tis­ta saa va­paas­ti tul­la ja käy­dä si­säl­le.

Va­li­tet­ta­van usein et­si­vä ih­mi­nen en­sik­si ek­syy ajat­te­le­maan por­tin ah­taut­ta. On­kin tot­ta, et­tä por­tis­ta ei mah­du, el­lei ih­mi­nen luo­vu kai­kes­ta sii­tä, mikä erot­taa hä­net Ju­ma­las­ta.

Ah­taas­ta por­tis­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­taan

Ju­ma­la voi he­rät­tää ih­mi­sen oman­tun­non. Täl­löin hän al­kaa huo­ma­ta, et­tä hä­nen omal­la­tun­nol­laan ei ole ai­no­as­taan yk­sit­täi­siä syn­te­jä, vaan et­tä koko hä­nen elä­män­sä suun­ta on vää­rä (KO 1948, 70). Hän on kul­ke­mas­sa la­ve­aa tie­tä, joka vie ka­do­tuk­seen.

Ih­mi­nen, jon­ka Ju­ma­la on py­säyt­tä­nyt, al­kaa miet­tiä omia mah­dol­li­suuk­si­aan pe­las­tuk­seen. Ju­ma­lan he­rät­tä­mä ih­mi­nen nä­kee vain kak­si vaih­to­eh­toa. Hän voi joko jat­kaa ny­kyis­tä la­ve­an tien kul­ke­mis­ta, jon­ka pää­mää­rä­nä on ka­do­tus tai sit­ten nöyr­tyä myön­tä­mään oman syn­ti­syy­den ja us­koa kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta. Pe­las­tuk­sen kan­nal­ta ai­no­ak­si mah­dol­li­suu­dek­si jää pyr­kiä ah­taas­ta por­tis­ta si­säl­le.

Ah­taal­la por­til­la on Ju­ma­lan pal­ve­li­joi­ta sitä var­ten, et­tä he ovat val­mii­ta saar­naa­maan ka­tu­val­le syn­ti­sel­le kaik­kien syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen. Raa­ma­tun mu­kaan ih­mi­nen saa ”lah­jak­si van­hurs­kau­den, kos­ka Kris­tus Jee­sus on lu­nas­ta­nut hei­dät va­paik­si. Hä­net Ju­ma­la on aset­ta­nut so­vi­tu­suh­rik­si, hä­nen ve­ren­sä tuo so­vi­tuk­sen us­kos­sa vas­taa­no­tet­ta­vak­si”. (Room. 3:24–25.)

Kai­ta tie vie ian­kaik­ki­seen elä­mään

Sie­lun­vi­hol­li­nen on ai­na ha­lun­nut teh­dä us­ko­mi­sen vai­ke­ak­si asi­ak­si. Se ei an­tai­si ih­mi­sen luo­pua syn­tie­lä­mäs­tä ei­kä omas­ta van­hurs­kau­des­ta ja nöyr­tyä pa­ran­nuk­seen. Sie­lun­vi­hol­li­sel­le on tyy­pil­lis­tä, et­tä hän al­kaa ker­toa kai­kes­ta sii­tä, mitä ih­mi­nen me­net­tää, jos hän nöyr­tyy pa­ran­nuk­seen ja me­nee si­säl­le ah­taas­ta por­tis­ta. Me­ne­tys­ten li­säk­si vi­hol­li­sen mie­les­tä pe­las­tu­vien jouk­ko on lii­an pie­ni.

Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus ker­too, et­tä vain har­vat löy­tä­vät ah­taan por­tin ja kai­dan tien, joka vie elä­mään. Ne, jot­ka ovat vas­taa­not­ta­neet evan­ke­liu­min, ovat ko­ke­neet Ju­ma­lan val­ta­kun­nan löy­tä­mi­sen iloa. Hei­dän koh­dal­laan on to­teu­tu­nut Raa­ma­tun lu­paus: ”Ju­ma­lan mie­len mu­kai­nen mur­he saa ai­kaan pa­ran­nuk­sen, jota ei tar­vit­se ka­tua, sil­lä se joh­taa pe­las­tuk­seen” (2. Kor. 7:10). Ei käy­kään niin kuin vi­hol­li­nen saar­na­si, et­tä pa­ran­nuk­sen teh­ty­ään ih­mi­nen me­net­tää ys­tä­vät ja kaik­ki hy­vät asi­at, joi­ta elä­mäs­sä on ol­lut.

Jee­sus opet­ti, et­tä ”jo­kai­nen, joka mi­nun ni­me­ni täh­den on luo­pu­nut ta­los­taan, vel­jis­tään tai si­sa­ris­taan, isäs­tään, äi­dis­tään tai lap­sis­taan tai pel­lois­taan, saa sa­ta­ker­tai­ses­ti ta­kai­sin ja pe­rii ian­kaik­ki­sen elä­män” (Matt. 19:29).

Nimi elä­män­kir­jas­sa tai­vaas­sa

Ajal­li­set lah­jat ovat meil­le tär­kei­tä, mut­ta tär­kein­tä on Ju­ma­lan val­ta­kun­nan et­si­mi­nen. Kai­dan tien kul­ki­ja, Ju­ma­lan lap­si, saa ko­kea et­tä ”Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ei ole syö­mis­tä ei­kä juo­mis­ta, vaan van­hurs­kaut­ta, rau­haa ja iloa, jot­ka Pyhä Hen­ki an­taa” (Room. 14:17).

Saam­me iloi­ta sii­tä, et­tä Pyhä Hen­ki to­dis­taa sy­dä­mes­säm­me, et­tä olem­me Ju­ma­lan lap­sia ja ni­mem­me on kir­joi­tet­tu elä­män kir­jaan tai­vaas­sa. Saam­me ko­kea, et­tä ”tämä het­kel­li­nen ja vä­häi­nen ah­din­kom­me tuot­taa meil­le mää­rät­tö­män suu­ren, ikui­sen kirk­kau­den” (2. Kor. 4:17).

Teks­ti: Jan­ne Iso­maa

Kuva: H. H.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 2.8.2017

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Matt. 7:13–14

Bib­lia

Men­käät ah­taas­ta por­tis­ta si­säl­le; sil­lä se port­ti on la­via ja ava­ra tie, joka vie ka­do­tuk­seen, ja nii­tä on mon­ta, jot­ka sii­tä si­säl­le me­ne­vät; Ja se port­ti on ah­das, ja tie kai­ta, joka vie elä­mään, ja har­vat ovat, jot­ka sen löy­tä­vät.

Raa­mat­tu 1992

Jee­sus sa­noo:

”Men­kää si­sään ah­taas­ta por­tis­ta. Mo­net me­ne­vät ava­ras­ta por­tis­ta ja la­ve­aa tie­tä, mut­ta se vie ka­do­tuk­seen. Mi­ten ah­das on­kaan se port­ti ja ka­pea se tie, joka vie elä­mään, ja vain har­vat löy­tä­vät sen!”

28.2.2020

Sy­vyy­des­tä minä huu­dan si­nua, Her­ra. Her­ra, kuu­le mi­nun ää­ne­ni. Ps. 130:1-2

Viikon kysymys