JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ar­mo avaa rak­kau­den tien

Sana sunnuntaiksi
28.7.2019 8.00

Ar­mo aut­taa Ju­ma­lan las­ta elä­mään rak­kau­den lain ja Ju­ma­lan tah­don mu­kais­ta elä­mää.

En­si sun­nun­tain kirk­ko­vuo­den tee­ma ker­too rak­kau­den lais­ta ja Ju­ma­lan tah­don nou­dat­ta­mi­ses­ta. Kris­til­li­syy­tem­me pii­ris­sä on ta­pa­na sa­noa Raa­mat­tuun poh­jau­tu­en, et­tä us­ko­vat ei­vät ole lain vaan ar­mon al­la. Täl­lä tar­koi­te­taan sitä, et­tä Ju­ma­la on avan­nut lap­sil­leen tien va­pau­teen, jos­sa Pyhä Hen­ki oh­jaa ja neu­voo.

Lain­tul­kin­taa fa­ri­seus­ten tyy­liin

Vuo­ri­saar­nas­sa Jee­sus opet­taa seu­raa­ji­aan: ”El­let­te te nou­da­ta Ju­ma­lan tah­toa pal­jon pa­rem­min kuin lai­no­pet­ta­jat ja fa­ri­seuk­set, te et­te pää­se tai­vas­ten val­ta­kun­taan” (Matt. 5:20). Mil­lais­ta oli näi­den kah­den ih­mis­ryh­män lain nou­dat­ta­mi­nen, ja kei­tä he oli­vat? Lain­opet­ta­jat oli­vat ni­men­sä mu­kai­ses­ti Moo­sek­sen lain asi­an­tun­ti­joi­ta ja se­lit­tä­jiä, jot­ka oli­vat it­se ke­hit­tä­neet lain se­li­tyk­sik­si pe­rin­näis­sään­tö­jen jär­jes­tel­män.

Fa­ri­seuk­set puo­les­taan oli­vat maal­lik­ko­lii­ke, joka oli syn­ty­nyt toi­sel­la vuo­si­sa­dal­la en­nen Jee­suk­sen syn­ty­mää. He nou­dat­ti­vat Moo­sek­sen la­kia ja isien pe­rin­näis­sään­tö­jä tark­kaan. Lai­no­pet­ta­jia ja fa­ri­seuk­sia pi­det­tiin ai­kan­sa hen­gel­li­se­nä eliit­ti­nä. Jee­sus to­teaa hei­dän ope­tuk­sis­taan: ”Teh­kää siis niin kuin he sa­no­vat ja nou­dat­ta­kaa hei­dän ope­tus­taan. äl­kää kui­ten­kaan ot­ta­ko op­pia hei­dän te­ois­taan, sil­lä he pu­hu­vat yh­tä ja te­ke­vät tois­ta” (Matt. 23:3). Hän kiin­nit­ti huo­mi­o­ta sa­no­jen ja te­ko­jen vä­li­seen ris­ti­rii­taan. Jos pu­huu yh­tä ja te­kee tois­ta, ei voi ol­la us­kot­ta­va, sen ym­mär­tä­vät lap­set­kin.

Jee­suk­sen kri­tiik­ki koh­dis­tui myös isien pe­rin­näis­sää­dök­siin sekä lai­no­pet­ta­jien ja fa­ri­seus­ten ul­ko­kul­tai­suu­teen: ”He köyt­tä­vät ko­koon ras­kai­ta ja han­ka­lia taak­ko­ja ja sä­lyt­tä­vät ne ih­mis­ten kan­net­ta­vak­si, mut­ta it­se he ei­vät ha­lua nii­tä sor­mel­laan­kaan lii­kaut­taa. Kai­ken – – he te­ke­vät vain sik­si, et­tä hei­dät huo­mat­tai­siin.” (Matt. 23:4–5.)

Ju­ma­lan tah­don to­teut­ta­mi­ses­sa kiin­ni­te­tään hel­pos­ti huo­mi­o­ta ul­koi­seen. Jee­sus osoit­taa ope­tuk­sel­laan, et­tä kaik­ki läh­tee kui­ten­kin si­sim­mäs­tä. Täs­tä ker­too vah­vaa kiel­tään hä­nen ver­tauk­sen­sa fa­ri­seuk­ses­ta ja pub­li­kaa­nis­ta (Luuk. 18:9–14).

Lain kir­jain ja hen­ki

Ju­ma­la on il­moit­ta­nut la­kin­sa ja tah­ton­sa jo van­has­sa tes­ta­men­tis­sa (2. Moos. 20). Kun kym­men­tä käs­kyä kä­si­tel­lään rip­pi­kou­lus­sa, ky­syn jos­kus nuo­ril­ta, min­kä käs­ky­jen koh­dal­le voim­me lait­taa hy­vin suo­ri­tet­tu -mer­kin. Ju­ma­lan pi­tä­mi­nen elä­män tär­keim­pä­nä ­asi­a­na, le­po­päi­vän py­hit­tä­mi­nen ja elä­män kun­ni­oit­ta­mi­nen, ne­hän ovat jo­kai­sel­le it­ses­tään sel­viä ­asi­oi­ta. Vai ovat­ko?

Vuo­ri­saar­nas­sa Jee­sus osoit­taa, mikä on lain kir­jai­men ja hen­gen vä­li­nen ero. Moo­sek­sen lain mu­kaan hen­ki­ri­kok­seen syyl­lis­ty­nyt an­sait­si oi­keu­den tuo­mi­on (2. Moos. 20:13). Jee­sus vei lain hen­gen vie­lä pi­dem­mäl­le: ”Minä sa­non teil­le: jo­kai­nen, joka on vi­hois­saan vel­jel­leen, on an­sain­nut oi­keu­den tuo­mi­on” (Matt. 5:22).

Jee­sus vah­vis­taa tul­kin­tan­sa vie­lä ope­tuk­sel­laan avi­o­ri­kok­ses­ta, jo­hon riit­ti pelk­kä kat­se (Matt. 5:27–28). Tämä osoit­taa, et­tä Ju­ma­lan laki ot­taa kiin­ni jo ih­mi­sen aja­tuk­sis­ta ja asen­teis­ta. Jo­kai­nen ih­mi­nen jou­tuu tun­nus­ta­maan kes­ke­ne­räi­syy­ten­sä ja syn­ti­syy­ten­sä Ju­ma­lan lain edes­sä. Sik­si Paa­va­li kir­joit­taa: ”Ei­hän yk­si­kään ih­mi­nen tule Ju­ma­lan edes­sä van­hurs­kaak­si lain käs­ky­jä nou­dat­ta­mal­la. Lain teh­tä­vä­nä on opet­taa tun­te­maan, mitä syn­ti on” (Room. 3:20).

Evan­ke­liu­min voi­mal­la

Jee­sus tuli täyt­tä­mään Ju­ma­lan lain ja käs­ky­jen vaa­ti­muk­sen (Matt. 5:17). Vaik­ka ke­nes­tä­kään ih­mi­ses­tä ei ole lain täyt­tä­jäk­si, Ju­ma­lan tah­don nou­dat­ta­mi­nen kuu­luu kris­ti­tyn elä­mään. Sen saa ai­kaan ar­mo, ku­ten kir­jees­sä Tii­tuk­sel­le to­de­taan: ”Ju­ma­lan ar­mo on näet il­mes­ty­nyt pe­las­tuk­sek­si kai­kil­le ih­mi­sil­le, ja se kas­vat­taa mei­tä hyl­kää­mään ju­ma­lat­to­muu­den ja maa­il­mal­li­set hi­mot ja elä­mään hil­li­tys­ti, oi­ke­a­mie­li­ses­ti ja Ju­ma­laa kun­ni­oit­ta­en täs­sä maa­il­mas­sa” (Tiit. 2:11–12).

Rak­kau­den laki vai­kut­taa us­ko­vai­sen elä­mäs­sä, esi­mer­kik­si ih­mis­suh­teis­sa. Ju­ma­lan lap­set ha­lu­a­vat elää so­vin­nos­sa kaik­kien kans­sa. Jee­suk­sen esi­mer­kin mu­kaan uh­ri­lah­jan vien­ti alt­ta­ril­le sai odot­taa vel­jien vä­li­ri­kon kor­jaa­mi­sen edes­sä (Matt. 5:24).

Tur­haan Jee­sus ei ko­ros­ta an­teek­si­an­ta­muk­sen mer­ki­tys­tä: ”Jos te an­nat­te toi­sil­le ih­mi­sil­le an­teek­si hei­dän rik­ko­muk­sen­sa, an­taa myös tai­vaal­li­nen Isän­ne teil­le an­teek­si” (Matt. 6:14). Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­sa ele­tään evan­ke­liu­min voi­mas­ta.

7. päi­vä hel­lun­tais­ta_Rak­kau­den laki

Timo Lii­ka­nen

Ku­vi­tus­ku­va: SRK:n kuva-ar­kis­to

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 24.7.2019