JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Elä­vän us­kon pa­ra­dok­si

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
12.8.2015 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:16
2020010123164820150812000000

Fa­ri­seus­ten ja lai­nop­pi­nei­den teh­tä­vä oli opet­taa Ju­ma­lan sa­naa, joka Jee­suk­sen ai­ka­na oli sama kuin Van­ha tes­ta­ment­ti. He is­tui­vat ”Moo­sek­sen is­tui­mel­la”. Hei­dän teh­tä­vän­sä oli opet­taa ja se­lit­tää, mitä Ju­ma­lan laki sa­noo. Jee­sus tun­nus­ti tä­män teh­tä­vän. Hän ke­hot­ti ope­tus­lap­si­aan ja mui­ta kuu­li­joi­ta nou­dat­ta­maan sitä, mitä fa­ri­seuk­set ja lain­op­pi­neet opet­ti­vat Ju­ma­lan sa­nas­ta.

Va­roi­tus te­ko­py­hyy­des­tä

Jee­sus näki fa­ri­seus­ten sy­dä­meen ja tun­si hei­dän elä­män­sä. Hän ar­vos­te­li voi­mak­kaas­ti hei­dän te­ko­py­hyyt­tään ja va­roit­ti ih­mi­siä ot­ta­mas­ta esi­merk­kiä hei­dän te­ois­taan. He opet­ti­vat Ju­ma­lan sa­naa, mut­ta ei­vät elä­neet sen mu­kaan. He pu­hui­vat yh­tä, mut­ta te­ki­vät tois­ta. He jopa li­sä­si­vät omia sään­tö­jään Ju­ma­lan sa­naan esi­mer­kik­si sa­pa­tin viet­tä­mi­ses­tä.

Näis­tä syn­tyi pe­rin­näis­sään­tö­jen taak­ka, joka ah­dis­ti ih­mi­siä. Jee­sus va­roit­ti ih­mi­siä fa­ri­seus­ten ja lain­op­pi­nei­den ha­pa­tuk­ses­ta. He ah­dis­ti­vat ih­mi­siä sään­nöil­lään, mut­ta ei­vät ”ha­lun­neet nii­tä it­se sor­mel­la­kaan lii­kaut­taa”.

Kun­nia ja val­ta kieh­to­vat ih­mis­tä

Mik­si fa­ri­seuk­set ja lai­nop­pi­neet toi­mi­vat näin? Jee­suk­sen mu­kaan hei­dän mo­tii­vin­sa oli ih­mis­kun­nia. He ha­lu­si­vat, et­tä hei­dät huo­mat­tai­siin. Eh­kä val­lan­ha­lu­kin oli taus­tal­la. Val­taan­sa ko­ros­taak­seen he pu­keu­tui­vat ko­ris­tel­tui­hin viit­toi­hin.

Op­pi­nei­suut­taan he osoit­ti­vat kan­ta­mal­la näyt­tä­viä raa­ma­tun­lau­se­ko­te­loi­ta. He oli­vat hy­vil­lään, kun ih­mi­set kut­sui­vat hei­tä rab­bik­si, suu­rek­si opet­ta­jak­si. He ha­keu­tui­vat, ku­ten ny­kyi­sin sa­not­tai­siin, hy­viin pii­rei­hin: etu­ri­viin ja ih­mis­ten näh­tä­vik­si. Ny­ky­päi­vä­nä he var­mas­ti ta­voit­te­li­si­vat mie­lel­lään suo­si­o­ta me­di­as­sa ja lau­sui­si­vat us­kon­nol­li­sia mie­li­pi­tei­tään ih­mis­jouk­ko­jen kuul­len.

Jee­sus on ai­noa opet­ta­ja

Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa on vain yk­si pää­pu­hu­ja: Her­ra Jee­sus Kris­tus. Ku­kaan ih­mi­nen ei voi omal­la vii­sau­del­laan ava­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nan sa­lai­suuk­sia, vaik­ka hä­nel­lä oli­si kaik­ki ju­ma­luu­so­pil­li­nen ym­mär­rys. Us­kon sa­lai­suu­det avau­tu­vat vain Py­hän Hen­gen kaut­ta. Sik­si Ju­ma­lan sa­nan pal­ve­li­jal­la ja opet­ta­jal­la tu­lee it­sel­lään ol­la Pyhä Hen­ki sy­dä­mes­sä.

Jee­sus on läs­nä Py­häs­sä Hen­ges­sä lu­pauk­sen­sa mu­kai­ses­ti. Hän ei jät­tä­nyt ope­tus­lap­si­aan yk­sin, vaan an­toi Py­hän Hen­gen loh­dut­ta­jak­si ja opet­ta­jak­si. Tämä saar­na kuu­luu yhä ajas­sam­me. On pa­ra­dok­si, et­tä elä­vä us­ko avau­tuu yk­sin­ker­tai­ses­sa saar­nas­sa ja sul­keu­tuu ih­mis­vii­sau­del­ta. Jee­sus ylis­ti Isään­sä sii­tä, et­tä ”olet sa­lan­nut nämä vii­sail­ta ja ym­mär­tä­väi­sil­tä ja il­moit­ta­nut ne lap­sen­mie­li­sil­le” (Matt 11:25).

Suu­rin ol­koon pal­ve­li­ja

Ju­ma­la an­taa ih­mi­sil­le eri­lai­sia lah­jo­ja. Joku saa­vut­taa elä­mäs­sä kor­kei­ta op­pi­ar­vo­ja. Joku on tai­teel­li­ses­ti lah­ja­kas. Toi­sel­la on kyky saa­da tu­lok­sia ai­kaan. Jos me­nes­ty­vä al­kaa vä­hek­syä vä­hem­män me­nes­ty­vää ih­mis­tä, on kyse vää­räs­tä yl­pey­des­tä. Sil­loin Ju­ma­lan siu­naus elä­mäs­sä on al­ka­nut tun­tua omal­ta an­si­ol­ta. Sa­nan­las­ku­jen kir­ja muis­tut­taa, kuin­ka ”yl­peys käy lan­kee­muk­sen edel­lä”.

Jee­sus ke­hot­ti sel­lais­ta ih­mis­tä, joka on pal­jon saa­nut, pal­ve­le­maan toi­sia. Ke­nel­lä­kään ih­mi­sel­lä ei ole va­raa yl­peil­lä us­ko­ne­lä­män saa­vu­tuk­sil­la. Jo­kai­nen, suu­rin­kin, on riip­pu­vai­nen Ju­ma­lan ar­mah­duk­ses­ta.

Kari Huh­ta­la

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

12. sun­nun­tai hel­lun­tais­ta: Ps. 51:6–14; Jes. 2:12–18; 1. Joh. 1:8–2: 2; Matt. 23:1–12

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 12.8.2015.

Ku­vi­tus­ku­va: An­ni­ka Myl­ly­lah­ti

28.5.2020

Kun To­tuu­den Hen­ki tu­lee, hän joh­taa tei­dät tun­te­maan koko to­tuu­den. Joh. 16:13

Viikon kysymys