Virpi Vasalampi/Lukijan kuva
Virpi Vasalampi/Lukijan kuva
Ville Laivamaa
Jumala etsii vieläkin uskonsa menettäneitä takaisin Jumalan valtakuntaan.
Luukas kertoo evankeliumissaan kahdenlaisista sanankuulijoista. Osa tuli kuulemaan Jeesuksen puhetta avoimella sydämellä. Evankeliumi kertoo, kuinka publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Toiset seurasivat Jeesuksen toimintaa synkkinä: fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan” (Luuk.15:1, 2).
Jeesus kertoi kuulijajoukolle kolme erilaista vertausta: vertauksen kadonneesta lampaasta, kadonneesta hopearahasta ja vertauksen tuhlaajapojasta. Kaikkien vertausten ydinsanoma on: Jumala ei hylkää kadonnutta vaan etsii ja tuo takaisin.
Kadonnut löytää takaisin
Luvun kolmannelle Jeesuksen vertaukselle on annettu myöhemmin nimi ”Tuhlaajapoika ja hänen veljensä”. Se kertoo kahdesta nuoresta miehestä, joista kumpikin on ajautunut harhaan.
Nuorempi poika halusi saada isän perinnön ja ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Poika päätti jättää taakseen kaiken sen, mihin oli aikaisemmin elämänsä perustanut. Isän koti tuntui ahtaalta ja ahdistavalta. Omien mielihalujen noudattaminen tuntui hyvältä ajatukselta.
Huvittelu ja irstaisuudessa eläminen kulutti kuitenkin perintörahat nopeasti. Pian tuli hätä ja nälkä. Omatunto alkoi muistutella: isän kodissa oli hyvä olla. Siellä sai ruumiin ravintoa ja sitä ravintoa, jota sielu tarvitsee. Jumala sai avata sydämen ja halu palata syntyi: ”Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan.” Kun nuorempi veljistä palasi kotiin, hän sai riemullisen vastaanoton, hänelle järjestettiin ilojuhlat. Hänen ylleen puettiin uusi puku ja hänen sormeensa pujotettiin sormus.
On ilon aika
Vanhempi veljeksistä oli nuoremman vastakohta: ahkera ja teki paljon töitä kotona. Vanhempi veli oli kasvanut kuin huomaamatta omahyväisyyteen ja tunsi jääneensä ilman palkkaa.
Kun tuhlaajapoika sai palaamisen armon, vanhempi veljeksistä ei osannut iloita muiden kanssa. Hän suorastaan suuttui ja piti isää epäoikeudenmukaisena. Hänen mielestään oli väärin, että nuorempi veljeksistä sai kaiken anteeksi ja osakseen juhlat. Nuorempi veli ei ollut tehnyt mitään ansaitakseen kaiken hyvyyden isän taholta. Hän taas oli ansioitunut, mutta jäi nuoremman varjoon.
Kertomus päättyy siihen, kun isä lähestyy vanhempaa veljeä lempeästi puhuttelemalla: ’Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.’”
Syntisinä, mutta armahdettuina
Kertomus tuhlaajapojasta tuo esille Jumalan suuren rakkauden. Jumala rakastaa jokaista syntistä, mutta vihaa syntiä.
Vertauksen isä näkee jo kaukaa pojan tulevan, juoksee vastaan ja suutelee häntä. Jeesus kertoo: ”Näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa. (Luuk.15:7.)
Tänäänkin Jumala etsii kadonneita. Hän haluaisi pukea jokaisen parhaaseen pukuun, Kristuksen vanhurskauden vaatteeseen. Jeesuksen vertaus tuhlaajapojasta on kutsu ja viesti siitä, että Jumala tahtoo jokaisen pelastuvan.
Jumalan lapsi on kaksiosainen
Jeesuksen vertaus ei kohdistunut vain epäuskoisille. Jumalan lapsi on kaksiosainen; hänessä on vanha osa ja uusi osa.
Vanhassa osassa asuu vanhemman ja nuoremman veljen piirteitä. Vanhempi veli edustaa jokaisessa asuvaa farisealaisuutta; se ohjaisi ansioihin ja tekoihin, joita voisi esitellä Jumalalle. Tällaisesta sydämen tilasta eksyy kovuuteen muita kohtaan. Nuorempi veli edustaa taipumusta omien itsekkäiden mielihalujen toteuttamiseen.
Uskovan sydämessä hallitsee uusi osa, Kristuksen henki, joka ohjaa pois oman tahdon tieltä. Jumalan armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa (Tiit. 2:12).
On vapauttavaa, kun ei tarvitse elää omien ponnistusten varassa. Saa elää armosta. Kristuksen sovitustyöhön uskomalla on vanhurskas ja kelpaa Jumalalle.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.