JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Ju­ma­lan aja­tuk­set ovat aja­tuk­si­am­me kor­ke­am­mal­la

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
2.4.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:17
2020010123174020140402000000

Paas­to­nai­ka val­mis­taa mei­tä pää­si­äi­seen. Paas­to­na­jan 5. sun­nun­tai on tai­te­koh­ta, jos­ta al­kaa hil­jai­sen vii­kon lop­puun as­ti kes­tä­vä niin kut­sut­tu syvä paas­to­nai­ka. Täs­tä syys­tä ky­seis­tä päi­vää sa­no­taan myös kär­si­myk­sen sun­nun­taik­si.

Sy­vän paas­to­na­jan raa­ma­tun­lu­ku­kap­pa­lei­den kes­kei­se­nä si­säl­tö­nä ovat Jee­suk­sen kär­si­mi­nen ja kuo­le­ma sekä hä­nen vii­mei­set vai­heen­sa Je­ru­sa­le­mis­sa.

Pa­han val­ta

Jee­suk­sen syn­ty­es­sä juu­ta­lais­ten hal­lit­si­ja­na oli Roo­man va­sal­li­ku­nin­gas He­ro­des Suu­ri, joka tun­net­tiin tar­mok­kaa­na, mut­ta sa­mal­la val­lan­hi­moi­se­na ja vai­no­har­hai­se­na mie­he­nä. Hän sur­maut­ti kil­pai­li­joi­taan, jopa lä­hi­su­ku­lai­si­aan, ja pani toi­meen myös Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­sa ker­ro­tun Bet­le­he­min las­ten­mur­han (Matt. 2:16–18).

He­ro­des Suu­ren po­jis­ta yk­si oli He­ro­des An­ti­pas. Jee­suk­sen jul­ki­sen toi­min­nan ai­ka­na hän hal­lit­si Ga­li­le­an ja Pe­re­an nel­jän­nes­ruh­ti­naa­na. He­ro­des An­ti­pas van­gi­tut­ti ja lo­pul­ta mes­taut­ti Jo­han­nes Kas­ta­jan. Kuul­tu­aan Jee­suk­sen toi­min­nas­ta hän al­koi pe­lä­tä, et­tä Jo­han­nes Kas­ta­ja oli nous­sut kuol­leis­ta (Matt. 14:1–12).

Näh­tä­väs­ti tä­hän yh­tey­teen liit­tyy Luuk­kaan ker­to­mus fa­ri­seuk­sis­ta, jot­ka tu­li­vat va­roit­ta­maan Jee­sus­ta: ”Läh­de pois tääl­tä, He­ro­des ai­koo tap­paa si­nut” (Luuk. 13:31). Teks­tiyh­tey­des­tä ei käy kui­ten­kaan il­mi, toi­mi­vat­ko fa­ri­seuk­set täs­sä Jee­suk­sen vil­pit­tö­mi­nä ys­tä­vi­nä vai oli­ko heil­lä vain taka-aja­tuk­se­na kar­kot­taa Jee­sus pois Ga­li­le­as­ta ja Pe­re­as­ta. Oli­vat­han fa­ri­seuk­set usein Jee­suk­sen kii­vaim­pia vas­tus­ta­jia.

He­ro­des­ten hen­ki­lö­ku­vis­sa pal­jas­tuu ka­rul­la ta­val­la ih­mi­sen pi­meä puo­li ja se, mitä pa­haa syn­ti saa ai­kaan. Tätä taus­taa vas­ten on hel­pom­paa ym­mär­tää Jee­suk­sen epä­koh­te­li­as vas­taus fa­ri­seuk­sil­le sekä sii­hen kät­ket­ty ver­taus.

Hal­lit­si­ja­na He­ro­dek­sen tuli ol­la oi­ke­a­mie­li­nen, mut­ta hän oli­kin mah­tai­le­va, epä­luu­loi­nen ja ka­va­la kuin ket­tu. Mi­kä­li va­roi­tuk­sen tuo­nei­den fa­ri­seus­ten omat mo­tii­vit oli­vat vil­pil­li­set, koh­dis­tui ket­tu­ver­taus myös hei­hin.

Toi­sen­lai­nen hal­lit­si­ja

Jee­sus­kin on hal­lit­si­ja. Hä­nen val­ta­kun­tan­sa on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta, jos­sa hal­li­taan ar­mol­la ja to­tuu­del­la. Jee­suk­sel­la oli Ju­ma­lan an­ta­ma teh­tä­vä, ja sen hän oli suo­rit­ta­va lop­puun He­ro­dek­sen uh­kai­luis­ta huo­li­mat­ta. Jee­sus ei ol­lut kuin ket­tu, vaan Juu­dan lei­jo­na, joka aut­toi ja pa­ran­si ih­mi­siä. Nyt tä­hän työ­hön hä­nel­lä oli jäl­jel­lä enää vä­hän ai­kaa.

Ku­nin­gas Daa­vi­din val­lat­tua Je­ru­sa­le­min kau­pun­gin je­bu­si­lai­sil­ta sii­tä tuli Daa­vi­din oma kau­pun­ki. Hä­nen poi­kan­sa Sa­lo­mo ra­ken­si sin­ne Her­ral­le temp­pe­lin. Sii­tä as­ti tuo kau­pun­ki on mer­kin­nyt ää­ret­tö­män pal­jon is­ra­e­li­lai­sil­le, juu­ta­lai­sil­le. Näin oli myös Jee­suk­sen ai­ka­na. Temp­pe­li oli heil­le Ju­ma­lan asuin­si­jan ja Ju­ma­lan läs­nä­o­lon sym­bo­li.

Jee­suk­sen vii­mei­sen mat­kan pää­mää­rä oli Je­ru­sa­lem. Kau­pun­ki oli ot­ta­mas­sa vas­taan lu­vat­tua Mes­si­as­ta, Pe­las­ta­jaan­sa. Ju­ma­la oli tah­to­nut osoit­taa kan­sal­len­sa suu­rin­ta rak­kaut­ta ja huo­len­pi­toa sekä koo­ta sen niin kuin ka­na­e­mo poi­ka­set sii­pien­sä suo­jaan. Jee­sus kui­ten­kin tie­si, et­tä kau­pun­ki tor­jui­si hä­net. Siel­lä hän­tä odot­ti kuo­le­ma, niin kuin mui­ta­kin Her­ran pro­feet­to­ja Van­han tes­ta­men­tin ai­ka­na (2. Aik. 24:20–21; Jer. 26:20–23).

Pe­las­ta­jan tor­ju­mi­nen tuli ole­maan koh­ta­lo­kas­ta ei vain Je­ru­sa­le­min kau­pun­gil­le, vaan koko kan­sal­le. Et­sik­ko­ai­ka kul­ki ohi. Temp­pe­li­kin tu­hou­tui­si ei­kä ju­lis­tai­si enää Ju­ma­lan läs­nä­o­loa kan­san kes­kel­lä. Näin oli­si ole­va ai­na sii­hen saak­ka, kun­nes Jee­sus tu­li­si kirk­kau­den ku­nin­kaa­na.

Kär­si­myk­sen kä­sit­tä­mät­tö­myys

Syvä paas­to­nai­ka kut­suu py­säh­ty­mään as­kel as­ke­leel­ta Jee­suk­sen kär­si­mys­tiel­lä, kul­ke­maan lo­pul­ta Gol­ga­tal­le saak­ka, ris­tin ää­rel­le. Ih­mis­mie­li ky­se­lee, mik­si tämä kaik­ki. Ei­kö Ju­ma­la oli­si voi­nut val­mis­taa meil­le pe­las­tuk­sen jo­ten­kin yk­sin­ker­tai­sem­mal­la, in­hi­mil­li­sem­mäl­lä ta­val­la?

Jee­suk­sen kär­si­myk­sen ja ris­tin­kuo­le­man sa­lai­suus ei avau­du ih­mi­sym­mär­ryk­sel­lä. Ju­ma­la voi ava­ta sitä meil­le vain us­kon kaut­ta (Jes. 55: 8–9). Jee­suk­sen koko elä­män­teh­tä­vän täyt­ty­myk­se­nä oli ris­tin­kuo­le­ma, jos­sa val­mis­tet­tiin ian­kaik­ki­nen elä­mä hä­nen val­ta­kun­tan­sa asuk­kail­le.

Han­nu Oja­leh­to

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

5. paas­to­na­jan sun­nun­tai: Luuk. 13:31–35, Ps. 43: 2–5, Jes. 65:1–3, Ef. 2:12–16 Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 2.4.2014

11.8.2020

Joka heik­koa sor­taa, her­jaa hä­nen Luo­jaan­sa, joka Luo­jaa kun­ni­oit­taa, ar­mah­taa köy­hää. Sa­nanl. 14:31

Viikon kysymys