JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Kak­si ver­taus­ta val­vo­mi­ses­ta

Sana sunnuntaiksi
8.12.2019 6.02

Toi­sen ad­vent­ti­sun­nun­tain ai­he on Kris­tuk­sen tu­le­mi­nen kun­ni­as­saan ai­ko­jen lo­pul­la. Ai­hee­seen liit­ty­vät päi­vän evan­ke­liu­min kak­si ly­hyt­tä Jee­suk­sen ver­taus­ta.

Pal­ve­li­jat val­miu­des­sa

Ver­tauk­sis­ta en­sim­mäi­nen on luon­teel­taan iloi­nen ja ker­too häis­tä pa­laa­vas­ta isän­näs­tä ja hän­tä odot­ta­vis­ta pal­ve­li­jois­ta. Pal­ve­li­joi­den val­miu­des­ta isän­nän vas­taa­not­ta­mi­seen ker­too muun mu­as­sa se, et­tä hei­dän öl­jy­lamp­pun­sa pa­loi­vat val­mii­na ja he va­lai­si­vat isän­näl­le tie­tä. Li­säk­si he oli­vat pi­tä­neet vaat­teen­sa vyö­tet­tyi­nä, jot­ta pit­kät vaat­tei­den lie­peet ei­vät hait­tai­si työs­ken­te­lyä isän­tää vas­taa­no­tet­ta­es­sa. Vaat­teet vyö­tet­tiin itä­mail­la myös mat­kal­le läh­det­tä­es­sä, ku­ten is­rae-li­lais­ten läh­ties­sä Egyp­tis­tä ja hei­dän muis­tel­les­saan tuo­ta läh­töä pää­si­äi­sa­te­ri­oil­la.

Ar­kie­lä­mäs­tä poik­ke­a­vaa Jee­suk­sen ver­tauk­ses­sa on se, et­tä isän­tä kut­suu­kin pal­ve­li­jan­sa pöy­tään ja al­kaa pal­vel­la hei­tä. Se viit­taa en­nen muu­ta us­kol­lis­ten pal­ve­li­joi­den pal­kit­se­mi­seen tu­le­vas­sa maa­il­mas­sa. Tuo pal­ve­lu to­teu­tuu kui­ten­kin myös täs­sä ajas­sa sil­loin, kun Kris­tus pal­ve­lee omi­aan sa­nal­la ja sak­ra­men­teil­la.

Pe­lo­kas­ta odo­tus­ta

Toi­nen ver­taus pai­not­taa en­sim­mäi­sen ta­voin Jee­suk­sen toi­sen tu­le­mi­sen ar­vaa­mat­to­muut­ta ja hen­gel­lis­tä val­vo­mis­ta. Sitä voi­si luon­neh­tia pe­lot­ta­vak­si, ker­too­han se var­kaan tu­le­mi­ses­ta ja mur­tau­tu­mi­ses­ta ta­loon pa­hois­sa ai­keis­sa.

Evan­ke­liu­mi­teks­tin jäl­keen tu­lee koh­ta, jos­sa Pie­ta­ri ver­tauk­sen jäl­keen ky­syy­kin Jee­suk­sel­ta: ”Her­ra, tar­koi­tat­ko näil­lä ver­tauk­sil­la kaik­kia vai ai­no­as­taan mei­tä?” Mik­si Pie­ta­ri ky­syi tätä? Joh­tui­ko se Her­ran päi­vän ver­taa­mi­ses­ta epä­toi­vot­tuun vie­raa­seen, var­kaa­seen, ja tuon päi­vän pe­lot­ta­vuu­des­ta?

Apos­to­li Paa­va­li muis­tut­taa kir­jees­sään tes­sa­lo­ni­ka­lai­sil­le myös Jee­suk­sen sa­no­neen Her­ran päi­vän tu­le­van kuin va­ras yöl­lä. Sen kir­jeen vas­taa­not­ta­jat­kin tie­si­vät. Ai­ka­mää­ris­tä ei siis tar­vit­se pu­hua.

Us­ko­vien ei tar­vit­se pe­lä­tä

Her­ran tu­le­mis­ta ei sil­ti tar­vit­se pe­lä­tä. Epä­us­koi­sil­le se päi­vä on pe­lot­ta­va mut­ta ei us­ko­vil­le: ”Mut­ta te, ys­tä­vät, et­te elä pi­mey­des­sä, ei­kä tuo päi­vä pää­se yl­lät­tä­mään tei­tä kuin va­ras. Te kaik­ki olet­te va­lon ja päi­vän lap­sia. Me em­me kuu­lu yöl­le em­me­kä pi­mey­del­le. Em­me siis saa nuk­kua niin kuin muut, vaan mei­dän on val­vot­ta­va ja py­syt­tä­vä rait­tii­na.” (1. Tess. 5:4–6.)

Jee­sus oli myös ai­em­min käs­ke­nyt omi­aan ole­maan pel­kää­mät­tä. ”älä pel­kää, pie­ni lau­ma­ni. Tei­dän Isän­ne on päät­tä­nyt an­taa teil­le val­ta­kun­nan.” (Luuk. 12:32.) Nämä Jee­suk­sen sa­nat myös tä­män päi­vän us­ko­vat saa­vat omis­taa koh­dal­leen. Jee­suk­sen pie­ni lau­ma odot­taa hän­tä us­kos­sa val­vo­en.

Pau­li Ki­vi­o­ja

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 4.12.2019

Ku­vi­tus­ku­va: Kari Ven­ga­sa­ho

Evan­ke­liu­mi (2. ad­vent­ti­sun­nun­tai): Luuk. 12:35–40

RAA­MAT­TU 1992:

Jee­sus sa­noo:

”Pi­tä­kää vaat­teen­ne vyö­tet­tyi­nä ja lamp­pun­ne pa­la­mas­sa. Ol­kaa niin kuin pal­ve­li­jat, jot­ka odot­ta­vat isän­tään­sä häis­tä val­mii­na heti avaa­maan oven, kun hän tu­lee ja kol­kut­taa. Au­tu­ai­ta ne pal­ve­li­jat, jot­ka hei­dän her­ran­sa pa­la­tes­saan ta­paa val­vo­mas­ta! To­ti­ses­ti: hän vyöt­täy­tyy, kut­suu hei­dät pöy­tään ja jää it­se pal­ve­le­maan hei­tä. Au­tu­ai­ta nuo pal­ve­li­jat, jos hän ta­paa hei­dät näin val­vo­mas­ta, tu­li­pa hän en­nen sy­dä­nyö­tä tai sen jäl­keen!

Ym­mär­rät­te­hän, et­tä jos ta­lon isän­tä tie­täi­si, minä yön tun­ti­na va­ras tu­lee, hän ei an­tai­si mur­tau­tua ta­loon­sa. Ol­kaa te­kin val­miit, sil­lä Ih­mi­sen Poi­ka tu­lee het­kel­lä, jota et­te aa­vis­ta.”

BIB­LIA:

Ol­koon tei­dän ku­peen­ne vyö­te­tyt ja tei­dän kynt­ti­län­ne sy­ty­te­tyt. Ja ol­kaat te nii­den ih­mis­ten kal­tai­set, jot­ka odot­ta­vat Her­raan­sa häis­tä pa­la­ja­van: et­tä kuin hän tu­lee ja kol­kut­taa, niin he hä­nel­le avaa­vat. Au­tu­aat ovat ne pal­ve­li­at, jot­ka Her­ra tul­tu­an­sa löy­tää val­vo­mas­ta. To­ti­ses­ti sa­non minä teil­le: hän son­nus­taa it­sen­sä ja aset­taa hei­dät ate­ri­oit­se­maan, ja tu­lee ja pal­ve­lee hei­tä. Ja jos hän tu­lee toi­ses­sa var­ti­os­sa, eli kol­man­nes­sa var­ti­os­sa tu­lee, ja näin löy­tää, au­tu­aat ovat ne pal­ve­lia. Mut­ta se tie­tä­käät, et­tä jos per­heen-isän­tä tie­täis, mil­lä het­kel­lä va­ras on tu­le­va, to­sin hän val­vois ei­kä sal­li­si huo­net­tan­sa kai­vet­taa. Sen­täh­den ol­kaat te myös val­miit: sil­lä, mil­lä het­kel­lä et­te luu­le­kaan, tu­lee Ih­mi­sen Poi­ka.