JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Messiaan syntymä täyttää ennustukset

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
24.12.2017 7.00

Juttua muokattu:

1.1. 11:21
2020010111213220171224070000

En­ke­li il­moit­ti Ma­ri­al­le ja Joo­se­fil­le, et­tä ta­val­li­sen poi­ka­lap­sen si­jaan oli syn­ty­mäs­sä Jee­sus, kau­an odo­tet­tu pe­las­ta­ja.

Ma­ria ja Joo­sef oli­vat so­pi­neet sol­mi­van­sa avi­o­lii­ton. Tuon ajan ta­van mu­kaan hei­dän van­hem­pan­sa oli­vat ken­ties jo ai­em­min so­pi­neet las­ten­sa kih­lau­tu­mi­ses­ta, ja vas­ta sen jäl­keen kih­la­pa­ri jul­kai­si avi­o­liit­to­so­pi­muk­sen.

Sii­tä alet­tiin val­mis­tau­tua eh­kä mon­ta päi­vää­kin kes­tä­vään rie­mul­li­seen hää­juh­lan viet­toon yh­des­sä su­ku­lais­ten ja ys­tä­vien kans­sa. Muu­ta­mien viik­ko­jen tai kuu­kau­sien ku­lu­es­sa heis­tä tu­li­si avi­o­pa­ri, tois­ten­sa kun­ni­oit­ta­mi­sen ja huo­len­pi­don va­raan yh­tei­se­lo­aan ra­ken­ta­va per­he.

äkil­li­nen huo­le­nai­he

Näi­hin yk­sit­täis­ten ih­mis­ten koh­dal­la ai­nut­laa­tui­siin, mut­ta tuo­na­kin ai­ka­na ta­va­no­mai­siin iloi­siin odo­tuk­siin tuli kui­ten­kin Joo­se­fil­le äkil­li­nen huo­le­nai­he: Ma­ria odot­ti las­ta, vaik­ka he oli­vat vas­ta kih­lois­sa.

Ma­ri­al­le­han en­ke­li Gab­riel oli jo il­moit­ta­nut, et­tä tai­vaal­li­nen Isä oli va­lin­nut hä­net pal­ve­li­jat­ta­rek­seen ja ai­no­an poi­kan­sa äi­dik­si. Hä­nen piti tu­le­man neit­see­nä ras­kaak­si Py­hän Hen­gen voi­mas­ta sekä syn­nyt­tä­män ikui­ses­ti Jaa­ko­bin su­vun ku­nin­kuut­ta hal­lit­se­van val­ti­aan.

Teks­tin pe­rus­teel­la on pää­tel­tä­vis­sä, et­tä Ma­ria ei ol­lut ker­to­nut ta­pauk­ses­ta vie­lä kih­la­tul­leen, kos­ka tie­to Ma­ri­an ras­kau­des­ta vai­kut­ti tul­leen Joo­se­fil­le yl­lä­tyk­se­nä.

Joo­sef päät­ti pe­rua lu­pauk­sen

Va­kaan juu­ta­lai­sen ta­voin Joo­sef kun­ni­oit­ti la­kia, mut­ta en­nen kaik­kea hän ha­lu­si tuot­taa mah­dol­li­sim­man vä­hän har­mia Ma­ri­al­le. Joo­sef tie­si, et­tei Ma­ri­an odot­ta­ma lap­si voi ol­la hä­nen.

Ti­lan­tees­sa oli­si Moo­sek­sen lain mu­kaan il­mei­ses­ti ol­lut kak­si vaih­to­eh­toa: joko käyn­nis­tää sen sel­vit­tä­mi­nen, ke­nel­le Ma­ria odot­ti las­ta, tai kir­joit­taa Ma­ri­al­le ero­kir­ja puo­li­son epä­mie­lui­suu­den vuok­si. Joo­sef ei va­lin­nut niis­tä kum­paa­kaan.

Ma­ria oli­si var­mas­ti saa­nut pal­jon­kin ei-toi­vot­tua huo­mi­o­ta ko­ti­seu­dul­laan, jos Joo­sef oli­si avi­o­liit­to­lu­pauk­sen jäl­keen jul­ki­ses­ti ker­to­nut, et­tei avi­o­liit­toa vah­vis­te­ta­kaan. Jos oli­si sel­vin­nyt, et­tä se joh­tui Ma­ri­an ras­kau­des­ta, tuo­mio oli­si voi­nut ol­la an­ka­ra. Joo­sef päät­ti kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa luo­pua kih­lau­tu­mi­sai­keis­taan ja an­taa Ma­ri­an sel­vi­tä sii­tä eteen­päin yk­si­nään.

En­ke­li il­mes­tyy Joo­se­fil­le

Joo­sef ei kui­ten­kaan eh­ti­nyt to­teut­taa hyl­kää­mis­suun­ni­tel­maan­sa, kun hä­nel­le il­mes­tyi unes­sa en­ke­li. En­ke­lin vies­ti avi­oi­tu­mi­ses­ta oli ai­van yh­tä roh­kai­se­va kuin oli ol­lut vies­ti Ma­ri­al­le äi­tiy­des­tä: ”älä pel­kää ot­taa Ma­ri­aa puo­li­sok­se­si!”

Joo­se­fil­le ker­rot­tiin, et­tä nyt oli täyt­ty­nyt mes­si­aa­ni­nen en­nus­tus neit­seen tu­le­mi­ses­ta ras­kaak­si ja et­tä hä­nen kih­lat­tun­sa oli tuo neit­syt. Eh­kä­pä en­ke­lin pu­hu­tel­les­sa Joo­se­fia Daa­vi­din po­jak­si hän myös ym­mär­si, et­tä tämä oli Ju­ma­lan kei­no täyt­tää kir­joi­tuk­set myös sen osal­ta, et­tä lap­si oli­si Daa­vi­din su­vus­ta. Ma­ri­an odot­ta­maa las­ta tul­tai­siin pi­tä­mään myös hä­nen poi­ka­naan.

Odo­tet­tu Mes­si­as

Joo­sef us­koi. Hän toi­mi en­ke­lin ke­ho­tuk­sen mu­kai­ses­ti ja jär­jes­ti avi­o­lii­ton vah­vis­ta­mi­sen. Evan­ke­liu­mi­ker­to­muk­sen eni­ten us­koa vaa­ti­va osa oli var­mas­ti niin Ma­ri­al­le, Joo­se­fil­le kuin on meil­le­kin Sa­nan li­hak­si tu­le­mi­nen ja neit­seen ras­kaak­si tu­le­mi­nen.

En­ke­li ke­hot­ti ole­maan pel­kää­mät­tä ja il­moit­ti Ma­ri­an odot­ta­mi­sen ole­van pe­räi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän an­toi ken­ties vah­vis­tuk­sek­si ja epäi­lys­ten tor­ju­mi­sek­si jo täs­sä vai­hees­sa teh­tä­vän: syn­ty­väl­le vau­val­le piti an­taa ni­mek­si Jee­sus, ”sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä.”

Ju­ma­la on kans­sam­me

Evan­ke­liu­min kir­joit­ta­ja Mat­teus se­lit­tää ta­pah­tu­maa: näin piti käy­dä, jot­ta en­nus­tuk­set to­teu­tui­si­vat. Ju­ma­la oli pa­ra­tii­sis­ta al­ka­en an­ta­nut eri hen­ki­löi­den kaut­ta vä­hi­tel­len täs­men­ty­viä en­nus­tuk­sia sii­tä, et­tä hän an­taa ker­ran poi­kan­sa ih­mi­sek­si. Neit­seen ras­kaak­si tu­lon ja syn­ny­tyk­sen yh­tey­des­sä täyt­tyi pro­fee­tan en­nus­tus: ”Ju­ma­la on mei­dän kans­sam­me”.

Ma­ri­an ja Joo­se­fin ta­voin vie­lä mei­dän­kin ai­ka­nam­me jo­kai­nen, jol­le Hen­ki avaa ym­mär­ryk­sen, saa näh­dä tuol­loin syn­ty­nees­sä po­jas­sa Ju­ma­lan. Joka ot­taa hä­net vas­taan, saa ko­kea ole­van­sa Ju­ma­lan seu­ras­sa hä­nen ar­mo­val­ta­kun­nas­saan.

Ol­li Poh­jo­nen

Jul­kais­tu 20.12.2017 Päi­vä­mie­hes­sä

Ku­vi­tus­ku­va: H.H.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Matt. 1:18–24 (1. vuo­si­ker­ta)

Raa­mat­tu 1992

Ma­ria, Jee­suk­sen äi­ti, oli kih­lat­tu Joo­se­fil­le. En­nen kuin hei­dän liit­ton­sa oli vah­vis­tet­tu, kävi il­mi, et­tä Ma­ria, Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta, oli ras­kaa­na. Joo­sef oli la­kia kun­ni­oit­ta­va mies mut­ta ei ha­lun­nut hä­päis­tä kih­lat­tu­aan jul­ki­ses­ti. Hän ai­koi pur­kaa avi­o­liit­to­so­pi­muk­sen kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa.

Kun Joo­sef ajat­te­li tätä, hä­nel­le il­mes­tyi yöl­lä unes­sa Her­ran en­ke­li, joka sa­noi: ”Joo­sef, Daa­vi­din poi­ka, älä pel­kää ot­taa Ma­ri­aa vai­mok­se­si. Se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän syn­nyt­tää po­jan, ja si­nun tu­lee an­taa po­jal­le ni­mek­si Jee­sus, sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä.”

Tämä kaik­ki ta­pah­tui, jot­ta kä­vi­si to­teen, mitä Her­ra on pro­fee­tan suul­la il­moit­ta­nut: – Kat­so, neit­syt tu­lee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää po­jan, ja hä­nel­le an­ne­taan ni­mek­si Im­ma­nu­el – se mer­kit­see: Ju­ma­la on mei­dän kans­sam­me. Unes­ta he­rät­ty­ään Joo­sef teki niin kuin Her­ran en­ke­li oli käs­ke­nyt ja ot­ti Ma­ri­an vai­mok­seen.

Bib­lia

Je­suk­sen Kris­tuk­sen syn­ty­mys oli näin: kos­ka Ma­ria hä­nen äi­tin­sä oli Jo­sep­hiin kih­lat­tu, en­nen kuin he yh­teen tu­li­vat, löyt­tiin hän ras­kaak­si Py­häs­tä Hen­ges­tä. Mut­ta et­tä Jo­seph hä­nen mie­hen­sä oli hurs­kas ja ei tah­to­nut hän­tä huu­toon saat­taa, ajat­te­li hän sa­lai­ses­ti hyl­jä­tä hä­nen.

Kuin hän näi­tä ajat­te­li, kat­so, niin Her­ran en­ke­li il­mes­tyi hä­nel­le unes­sa ja sa­noi: Jo­seph, Da­vi­din poi­ka! älä pel­kää ot­taak­ses Ma­ri­aa puo­li­so­as ty­kös; sil­lä se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on Py­häs­tä Hen­ges­tä. Ja hä­nen pi­tää syn­nyt­tä­män Po­jan, jon­ka ni­men si­nun pi­tää kut­su­man Je­sus; sil­lä hän on va­pah­ta­va kan­san­sa hei­dän syn­neis­tän­sä.

Mut­ta tämä on kaik­ki ta­pah­tu­nut, et­tä täy­tet­täi­siin, mitä Her­ral­ta on sa­not­tu prop­he­tan kaut­ta, joka sa­noo: Kat­so, neit­seen pi­tää ras­kaak­si tu­le­man ja syn­nyt­tä­män Po­jan, ja hä­nen ni­men­sä pi­tää kut­sut­ta­man Em­ma­nu­el; se on niin pal­jo sa­not­tu: Ju­ma­la mei­dän kans­sam­me.

Kuin Jo­seph unes­ta he­rä­si, niin hän teki kuin Her­ran en­ke­li hä­nen käs­ki, ja ot­ti puo­li­son­sa ty­kön­sä.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys