H.H.
H.H.
Albert Halonen
Tietäjät luottivat ennustuksiin ja Jumalan lupaukseen ja löysivät Jeesuksen.
Kertomus idästä saapuneista tietäjistä on kiehtova. Se on kaikkina aikoina innoittanut tarinankertojia, lauluntekijöitä ja kuvataitelijoita. Matteuksen tallentama kuvaus jättää lukijansa mieleen voimakkaita mielikuvia ja monia kysymyksiä. Tietäjien ympärillä oleva salaisuuden verho raottuu vain vähän. Kuitenkin heidän viestinsä on maailmanhistoriaa ravisteleva.
Tietäjät uskoivat lupaukseen
Matteus ankkuroi kuvaamansa tapahtumat toisaalta historiaan ja toisaalta Vanhan testamentin profetioihin. Herodes Suuren hovi oli pahaenteinen tapahtumaympäristö. Tuon häikäilemättömän hallitsijan suuruus oli ennen kaikkea hänen röyhkeydessään, poliittisessa pelisilmässään ja julmuudessaan. Hän oli saanut valtansa Roomalta ja kasvatti sitä salajuonien, lahjonnan ja murhienkin kautta haluamaansa suuntaan. Evankeliumissa paljastuu räikeällä tavalla Juudeaa hallitsevan kuninkaan ja jostakin kaukaa pakanallisilta alueilta saapuneiden tietäjien ero.
Keskiaikaisissa teksteissä näitä tietäjiä pidettiin kuninkaina. Tämä syvään juurtunut käsitys on siirtynyt niin joululauluihin kuin muuhunkin taiteeseen. Matteus ei kuitenkaan kirjoita mitään kuninkaista. Hän käyttää sanaa magi eli tietäjä: viisas, oppinut henkilö, jopa eräänlainen tiedemies, joka toki saattoi olla oman maansa kuninkaan tärkeä neuvonantaja. Todennäköisesti nämä tietäjät harrastivat aikansa lääketiedettä ja luonnontiedettä ja niiden muinaisia sovellutuksia kuten unien selitystä, astronomiaa ja astrologiaa.
Sillä, mistä maasta he tarkalleen ottaen olivat tulleet ja kuinka monta heitä oli, ei liene suurta merkitystä. Ainakaan sitä ei kerrota. Paljon tärkeämpää on se, miksi he tulivat. Loppiaisen evankeliumi kuvaa puhuttelevalla tavalla sitä, miten joulun tärkein sanoma on monelta kätketty ja hukassa. Joulun herraa Kristusta ei etsinyt hänen oma kansansa, eivät Raamattunsa lukeneet juutalaiset oppineet, eivät papit eivätkä vaikutusvaltaiset Israelin heimot. Evankeliumin kuvaus ikään kuin alleviivaa sitä alennustilaa ja pimeyttä, joka Juudeassa oli vallalla. Temppelin ja hovin edustajat olivat maantieteellisesti lähellä mutta hengellisesti kaukana Jeesuksesta. Hänen edessään kumartui vieras kansa.
Tietäjät sanovat yksiselitteisesti tulleensa kuninkaan vuoksi. Eivät Herodeksen, vaan sen vastasyntyneen. Hänen, jonka merkiksi taivaallinen valoilmiö loisti yön pimeyteen. Kipeä omatunto, vallanhimo ja vainoharhainen pelko saivat Herodeksen suunniltaan, järkytyksestä vihaan ja väkivallan tekoihin saakka. Herodes tiesi, että Messiaan syntyminen ei tarkoittanut vain kilpailevaa hallitsijaa, vaan myös Jumalan oikeudenmukaisen tuomion täytäntöönpanoa, ja sitä hänen väärät tekonsa eivät kestäisi. Herodes aloitti valehtelun ja juonittelun, jonka päämäärä oli äärimmäisen julma. Syyllisyyden salailu vie usein ihmisen yhä syvemmälle vääryyden verkkoon.
Tähti oli lupaus
Tähti oli Jumalan lupaus kuninkaasta ja pelastajasta. Kun Jumala jotain lupaa, niin siihen saa luottaa, niin kuin se olisi jo tapahtunut. Tietäjät luottivat tähden lupaukseen enemmän kuin Herodeksen juonitteluun. Heidän luottamuksellaan oli ihana palkka. Betlehemistä, eli suomeksi leivän talosta, löytyi huone, josta kantautui elämän leivän tuoksu (Joh. 6:35, 48). Täynnä odotusta, ihmetystä ja luottamusta nuo viisaat ja paljon nähneet oppineet kumartuivat ja painoivat otsansa lattiaan. Elämän ruhtinaalle he antoivat kalleimmat lahjansa.
Palatsien loistoon tottuneiden tietäjien silmissä näky Marian ja Joosefin kortteerissa ei varmasti ollut mitenkään häikäisevä: tavalliset vanhemmat, arkinen huone ja vaatimattomasti puettu lapsi. Usko näki sen, mitä silmillä ei voinut tavoittaa. Luottamus profeettojen sanaan ja tähden viestiin riitti. Jumalan sana antoi hetkelle sen merkityksen ja sisällön. Tässä oli heidän pitkän matkansa syy. Täyttymyksellinen ilo tuntui, kuului ja näkyi. Tähden valo ylsi sydämeen saakka. Tämän kokemuksen, näyn ja toivon he veivät mukanaan kauas itään.
Evankeliumi kuuluu kaikille
Tietäjien vierailussa näkyy puhuttelevalla tavalla se, miten sanoma Jeesuksesta oli tarkoitettu koko maailman iloksi; hyvä ja ilahduttava viesti Jumalasta ihmisten keskellä, siitä pelastuksen toivosta, joka Kristuksen persoonassa tuli lihaksi. Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille, sillä Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden (1. Tim. 2:4).
Tietäjien jännittävää matkaa tutkiessa on pysäyttävää huomata se, miten uskon salaisuudet ovat usein katseelta piilossa ja järjen tavoittamattomissa. Joskus on vaikea nähdä lähelle. Jumala kätkee suurimmat lahjansa vaatimattomaan pakettiin. Jumalan omaisuuskansa ei tunnistanut eikä ottanut vastaan Messiasta, mutta kaukaa nähtiin paremmin. Muukalaiset saivat sen, mitä Israel oli odottanut.
Luottamus Jumalan sanan lupauksiin on tänäänkin ainut oikea tienviitta, jota seuraamalla ihminen löytää pelastuksen lähteelle.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.