Mikä vahvistaa isyyttä?

Usko ja elämä - Artikkelit 8.11.2015 06:42 | Siionin Lähetyslehti

KUVA: PÄIVI PELTONIEMI

Istuin kuuntelemassa terapeuttia. Hän puhui ennen sotaa syntyneiden miesten sukupolvesta, ”hiljaisista isistä”. Puhujan viesti oli, että ”suomalaisia tuppisuuäijiä on kasvattajina väheksytty usein aivan turhaan”.
Esimerkkinä asiantuntija käytti omaa isäänsä. Isä, rakennusalan yrittäjä, oli ollut tekojen mies, luontevimmillaan työssä. Kiireisenä miehenä hän oli kuljettanut myös omia kasvuikäisiä poikiaan mukana remonttikohteissa.

Pojat luulivat pitkään olleensa työmailla kovastikin avuksi. Vasta aikuisina pojille oli valjennut, että asia oli ollut aivan toisin. Kokemattomina ja toistaitoisina he olivat olleet työssä pääasiassa tiellä, saaneet aikaan vahinkoakin.

Rakennukselle vieminen oli ollut tämän isän ratkaisu kasvatuksen ongelmaan. Koska puhuminen oli ollut niin vaikeaa, isä oli koettanut esimerkillään opettaa, kuinka työhön tartutaan, kuinka vastuuta kannetaan ja kuinka toisiin ihmisiin suhtaudutaan.
 

KUVA: SRK:N ARKISTO

Elämme nyt toisenlaista aikaa. Monet nykyisistä perheenisistä ovat harjaantuneempia opastamaan sanoin lapsiaan ja pohtimaan jopa omaa isyyttään.


Helppoa se ei ole monille meistä vieläkään. On edelleen paljon isiä, jotka kokevat olevansa ”ulkokenttien miehiä”, luontevimmillaan kaikessa siinä, mikä tapahtuu kodin seinien ulkopuolella.

Miestutkijoiden sanomaa yksinkertaistaen voisi sanoa, että miehet ovat suorittajia. Yhä vieläkin monet meistä tekevät asioita mieluummin kuin puhuvat niistä.

Miesten suorituksia ohjaa rationaalisuus: vain sellaisia asioita kannattaa tehdä, joissa on järkeä.
 

KUVA: JARMO MÄÄTTÄ

Kodin ulkopuolisessa maailmassa miehelle on kehittynyt vahva paineensieto. Emme helposti salli itsellemme sellaisia piirteitä kuin hoivaavuus ja tunteet.


Heikkoutta, varsinkaan fyysistä heikkoutta perinteinen mies ei mielellään myönnä – monelle se on yhä vieläkin jonkinlainen kauhistus. Tällaiset odotukset ovat tehneet miesten maailmasta kovan ja karun. Erityisesti sellaisella miehellä on kovaa, joka ei tunne täyttävänsä ”perinteisen” miehen mittoja.

Miehiltä odotetaan vieläkin liikaa sitä, että pitää olla vahva ja kestää ihan kaikki, pohti osaansa muuan mies netin keskustelupalstalla.
 

KUVA: H.H.

Kodin seinien ulkopuolinen maailma, työelämä, on myös isojen linjojen maailma. Puhutaan ”urakoista”, ”strategioista” ja ”tilinpäätöksistä”. Tästä maailmasta monen miehen elämään on soluttautunut paljon kiirettä, mutta myös riittämättömyyden tunnetta ja jopa uupumusta.


Erityisesti näinä taantuman ja työttömyyden vuosina moni mies on joutunut kantamaan ylimääräistä huolta työn jatkumisesta. Työn menetys on koettelemus kaikille, mutta todellinen isku se voi olla miehelle, jonka kuitenkin piti ”alkuperäisen suunnitelman mukaan” tuoda leipä perheen pöytään. ”Näinhän me olimme sopineet, kun perheen perustimme.”

Samaiselta keskustelupalstalta löysin vielä nämä viestit:

Suomalaisen miehen mielessä kytee pelko siitä, että hän jää elämässään vaille tehtävää.

Siinä vaiheessa kun elämä ei mene suunnitelmien mukaan, mies on se, joka ei saa ymmärrystä, eikä apua. Hän kokee olevansa ongelmineen yksin.

Se on totta, mies saattaa kokea olevansa yksin riittämättömyyden tunteensa ja uupumuksen sekaisen häpeänsä kanssa. Toisaalta, hän ei ole tullut ottaneeksi asiaa edes puheeksi – ei ole osannut.


KUVA: MATIAS HAARANIEMI

Meiltä miehiltä puuttuu huolenpurkamisen vahva perinne. Sellainen on naisilla, vaimoillamme ja muilla sisarilla. Heillä on rinkinsä ja sisarpiirinsä.

Juuri tämän takia esimerkiksi Siionin erilaiset työmuodot, isien leirit ja kurssiviikonloput, nousevat arvoon arvaamattomaan. Olen itse ollut muutaman kerran tällaisissa mukana.

Toistemme seurassa, kaltaisinamme, olemme saaneet kertoa psalmejamme ja tavoitella tuntojamme. Turvallisessa ympäristössä olemme jakaa ilojamme ja surujamme.

Näissä tilanteissa olemme saaneet myös palata peruskysymyksen, uskomisen lahjan mukanaan tuoman anteeksiantamuksen armon todellisen merkityksen äärelle.

Toden totta, tämän onnen myötä olemme osallisia myös ilosta, kiitollisuudesta, toivosta ja rauhasta.
 
Teksti: Juha Hakala

Kirjoitus julkaistaan Päivämiehen liitteenä ilmestyvässä Siionin Lähetyslehdessä 11.11.

Tunnisteet:


työ mies isä

Lisää aiheesta:

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi