Lauantai 17.11.2018
"
"He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia." Luuk. 20:36

Uskonnonopetuksen uudet tuulet

Usko ja elämä - Artikkelit 19.2.2016 07:00 | Päivämies-verkkolehti

KUVA: MATIAS HAARANIEMI

Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica-kyselyssä loka–marraskuussa 2015 kyseltiin suomalaisten suhtautumisesta uskonnonopetukseen kouluissa. Kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista suhtautui koulujen uskonnonopetukseen myönteisesti ja 21 prosenttia kielteisesti. Naiset suhtautuivat myönteisemmin kuin miehet. Kielteisimpiä olivat 15–17-vuotiaat, kun taas hieman vanhemmat, 18–24-vuotiaat, suhtautuivat asiaan huomattavasti myönteisemmin.
Mistä tulokset kertovat? Mielestäni siitä, että uskonnonopetukseen ollaan pääosin tyytyväisiä. Kuuluuhan kansastamme yhä noin 73 prosenttia luterilaiseen kirkkoon, ja heidän lapsilleen annetaan oman uskonnon kanssa sopusoinnussa olevaa opetusta myös koulussa.
 
Oppilaat pitävät uskonnon opiskelusta

Olen itse toiminut 25 vuotta uskonnonopettajana suurella, noin 500 oppilaan yläkoululla Oulussa. Oppilaista valtaosa osallistuu evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen. Kokemukseni mukaan oppilaat yleensä pitävät uskonnon opiskelusta.
 
Seitsemäsluokkalaisia koululaisia näyttävät kiinnostavan suuret maailmanuskonnot ja eri kulttuurit. Halutaan tietää, mistä islaminuskossa on kysymys, tai miten juutalaisuus ja kristinusko liittyvät toisiinsa. Ihmetellään Intian uskontojen ajattelua ja näkemyksiä. Kaikki tämä pyritään tekemään oma vakaumus muistaen ja toisten vakaumusta kunnioittaen.
 
Kahdeksannella luokalla syvennytään perusteellisemmin omiin hengellisiin juuriin. Mistä kristinuskossa on kysymys? Miksi se on meille erityislaatuinen ja tärkeä? Uudistuvassa opetussuunnitelmassa, joka tulee käyttöön syksystä 2016 alkaen, on myös Raamattuun tutustuminen siirretty yhdeksännen luokan kurssilta kahdeksannelle luokalle, siis rippikouluikäisille nuorille.
 
Uudistus on mielestäni erittäin hyvä. Nyt rippikouluikäiset nuoret saavat tutustua Raamatun kirjakokoelmaan ja opetuksiin samoihin aikoihin sekä koulussa että kirkon koulussa, rippikoulussa. Uskon, että nämä kaksi täydentävät hienosti toisiaan.
 
Yhdeksännellä luokalla keskitytään ihmissuhteisiin ja etiikkaan. Mielestäni oikea lähtökohta eettisten kysymysten pohdinnalle rakentuu selkeälle oman uskonnollisen identiteetin hahmottamiselle. On turvallista pohtia mitä erilaisimpia oikein–väärin- ja hyvä–paha-kysymyksiä, kun oman elämän hengellinen ja kulttuurinen perusta on kunnossa.

Miten oman uskonnon opetus tulisi järjestää?
 
Koulun arjen kannalta oman uskonnon opetus tuottaa kuitenkin paikoin vaikeuksia. Etelä-Suomen kaupungeissa saattaa olla koululuokissa jopa seitsemän eri uskontokunnan piiriin kuuluvia oppilaita ja lisäksi uskontokuntiin kuulumattomia. Miten uskontotunnit tulisi tällaisessa tilanteessa järjestää? Yhteistä nimittäjää kun ei oikein löydy.
 
Uskontotuntien aikana luokan oppilaat jakaantuvat eri tahoille. Kaikille opetusta ei välttämättä järjesty samalla ajalla, ja toisille ei ollenkaan.
 
Omassa koulussani Oulussa tilanne ei ole näin vaikea. Uskontokuntiin kuulumattomille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Vuosittain kyseiseen opetukseen osallistuvien määrä on vaihdellut 15–25 oppilaan välillä. Lisäksi ortodoksisen uskonnon opetus toimii hyvin, ja siihen osallistuvat oppilaat ovat tyytyväisiä oman uskontonsa opetukseen ja järjestelyyn. Taustalla on ortodoksisen kirkon ja opettajien tekemä opetuksen kehittämistyö. Tätä työtä kaikki uskontokunnat ja yhteisöt eivät toistaiseksi ole tehneet – ja jäävät heikompaan asemaan.
 
Ratkaistaanpa asia miten tahansa, on selvää, ettei uskonnon merkitys maailmassamme vähenny – päinvastoin. Maahanmuuttajien aallon mukana on myös meillä Pohjois-Suomessa alettu kylänraiteilla ihmetellä muslimien tapoja ja uskoa. Samalla oma usko on joutunut peiliin. Mihin me suomalaiset itse uskomme? Onko usko meille tärkeä? Kuinka suhtautua toisin uskoviin? Siinäpä muutamia kysymyksiä poimittuna pohjoispohjalaisen maalaiskylän ihmisten mietteistä.
 
Jari Kupsala

Tunnisteet:


uskonnonopetus

Lisää aiheesta:

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi