Perjantai 22.2.2019
"
Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Ps. 18:2

Kuka tahansa voi väsyä

Usko ja elämä - Artikkelit 24.2.2016 07:00 | Päivämies

KUVA: H.H.

Jokainen meistä väsyy joskus. Tärkeää on tietää, milloin väsymys on ”tervettä”, milloin se on ei-toivottua, ”sairasta” väsymystä. Terve väsymys on juuri sitä kaikille tuttua raukeuden ja voimattomuuden luonnollista tuntua, joka seuraa työpäivää tai vaikkapa reipasta lenkkiä. Väsymys on kehon viesti siitä, että nyt on aika huilata tai paneutua yöpuulle.
Moni on pannut merkille senkin, että fyysiseen uupumukseen liittyvät myös huolet. Illalla saattaa tuntua kuin kaikki huomisen murheet olisi kasattu harteillemme, vaikka emme näe moiselle edes mitään syytä. Mutta sitten tapahtuu ihme: riittävä uni on palauttanut voimat ja edellisillan huolet ja kiusaukset tuntuvat suorastaan mitättömiltä.

Aina näin ei käy. Saattaapa käydä niinkin, ettei yö ole poistanut väsymyksen tunnetta. Uni on saattanut olla katkonaista, eivätkä edes päivän toimet tuo valoa näköpiiriin. Päinvastoin, kaikki tuntuu turhalta ja niin synkältä.

Vakavamman väsymisen merkit

Sairaan väsymisen erottaa tavallisesta väsymyksestä pitkäaikaisempi unettomuus, jatkuva voimattomuuden tunne, masennuksen tunne, yllättävä itkuisuus, tai ehkä epämääräisenä sekoituksena useampi oire yhtä aikaa. Vakavamman väsymyksen piirre on usein myös se, että työn ilo on aikoja sitten huvennut.

Se, joka on kokenut tällaisen väsymyksen, kuvaa sitä kokonaisvaltaiseksi tunteeksi, josta on kaikonnut toivo. Synkimmillään se on kuilu, johon putoaa ja joka tuntuu vain pahenevan päivä päivältä. Keveinkin arkinen askare, jopa hengittäminen, saattaa tuntua ylivoimaiselta.


KUVA: MATIAS HAARANIEMI

Kuka väsyy?

Myös vakavampi väsymys voi vaania ketä tahansa meistä. Se ei kaihda nuoria, keski-ikäisiä eikä ikääntyneitä. Erityisesti se saattaa yllättää työelämän pitkäaikaisessa paineessa olevan. Myös työtä vailla olevat voivat väsyä, samoin kuin omaishoitajat tai jopa lapset.

Yleensä väsymyksen syyt löytyvätkin elämäntilanteestamme, tapahtumista ympärillämme tai elintavoistamme. Sellaisia voivat olla jatkuvasti liian lyhyeksi jäävät yöt, liikunnan puute, ylenmääräinen ja pitkään jatkuva rasitus, uuvuttava työ, läheisen menetys, pitkäaikainen sairaus, uskon haaksirikko tai vaikkapa kalvava yksinäisyys.

Joillakin meistä voi olla myös luonteenpiirteitä, jotka altistavat väsymiselle. Sellaisia saattavat olla liiallinen tunnollisuus ja jopa täydellisyyden tavoittelu, perfektionismi.

Vaikka väsymyksen syitä ja oireita on helppo luetella, ei niitä todellisuudessa ole aina helppo tunnistaa – ei ainakaan itsessään. Väsymys voikin ottaa vallan salakavalan hitaasti.

Siinäkin tapauksessa, että tunnistamme väsymyksen merkit itsessämme, olisi tärkeää, ettemme häpeä tai salaa asiaa. Päinvastoin, oman heikkouden myöntäminen on oikeaa rehellisyyttä läheisiä kohtaan.


KUVA: HELI VARTIAINEN

Rehellisyys ja puhuminen auttavat

Voi olla niinkin, että ”kuolemanväsyneeksi” itsensä tunnustava en olekaan minä, vaan läheiseni, ehkä puoliso tai lapsi. Ensimmäinen rakkauden neuvo on ottaa hänen ilmoituksensa vakavasti.

Tällaisessa tilanteessa – kun suu on saatu auki ja korvat kuulemaan – on saatu pitää seuroja keskellä arkea. Evankeliumi on saanut virvoittaa sydämiä, ja tulevaisuuden on jälleen valaissut toivo. On myös tilanteita, joissa tarvitaan ammattiapua. Tätäkään apua ei pidä kaihtaa. Ymmärtävä, kokenut ammattilainen voi nähdä asioita, joita itse tai lähipiiri ei näe – joskus ne ovat ikään kuin liian lähellä.

Muistan jonkun sanoneen niinkin, ettei uupumus ole aina pahasta. Siunaukseksi riittämättömyyden tunne ja väsymys kääntyy silloin, jos se saa meidät arvioimaan omaa elämäämme. Jos kaikki ei ole hyvin ja jos aika tai voimat ei riitä aivan kaikkeen, mitä olisi syytä muuttaa? Voisiko vähempi riittää?

Syvinkin uupumus on äärimmäisen harvoin pysyvä olotila. Moni on kokenut: kun ahdistus lopulta hellittää, maailma ympärillä alkaa saada värejä. Vähitellen mielen täyttävät uudet ideat ja huomisen lupauksiin kantava katse. ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer. 29:11).


KUVA: HELI VARTIAINEN

Juha Hakala
Kasvatustieteen professori
Jyväskylän yliopisto

Lue tänään ilmestyvästä Päivämiehestä lisäksi masennuksen oireista ja hoidosta, mutta myös konkreettisista keinoista, jotka ovat ihmisiä auttaneet ihmisiä uupumuksen voittamisessa.

Lisää aiheesta:

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi