Maanantai 19.11.2018
"
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2 Piet. 3:13

Betanian Martta ja Maria

Usko ja elämä - Artikkelit 7.3.2016 11:00 | Päivämies-verkkolehti
Martta ja Maria sekä heidän veljensä Lasarus olivat Jeesuksen ystäviä ja hänen seuraajiaan. Heidän kotinsa Betaniassa oli kolmen aikuisen sisaruksen koti. Betania oli pieni kylä Öljymäen itäpuolella, kolmen kilometrin päässä Jerusalemista, Jerikoon johtavan tien varrella. Nykyisin Betania on arabikylä el Azariya, joka on saanut nimensä Latsaruksen eli Lasaruksen mukaan. Lasarusta pidetäänkin kylän kuuluisimpana asukkaana, sillä kuolleista herättäminen oli suuri ihmeteko.
Martasta ja Mariasta on Uudessa testamentissa kolme kertomusta. Ensimmäisen kerran heidät mainitaan Luukkaan evankeliumissa. Martta ahertaa silloin talousaskareissa ja Maria istuu kuuntelemassa Jeesuksen opetusta. Kaksi muuta kertomusta ovat Johanneksen evankeliumissa. Toisessa Jeesus herättää Martan ja Marian veljen Lasaruksen kuolleista, toisessa Maria voitelee Jeesuksen jalat nardusöljyllä.

Evankeliumit eivät anna kovin paljon tietoa siitä, millaisia Martta ja Maria olivat eivätkä lainkaan siitä, miten heistä oli tullut Jeesuksen seuraajia. On kuitenkin merkittävää, että juuri tämä kolmen lapsettoman aikuisen koti oli Jeesukselle tärkeä levähdyspaikka.

Vain yksi on tarpeen

Luukkaan kertomuksessa Jeesus kulkee kohti Jerusalemia ja saapuu kylään, jossa muuan nainen, Martta, ottaa hänet vieraakseen. Evankelista kertoo, että ”Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan”. Martta oli selvästi luonteeltaan palveleva ihminen, joka sananmukaisesti harjoitti diakoniaa, palvelua. Martta oli ilmeisesti myös perheen pää, sillä aramean kielessä mara tarkoittaa isäntää tai herraa ja martha on sanan feminiinimuoto. Martta oli siis todellinen emäntä. Hän halusi tehdä parhaansa, sillä juutalaiset arvostivat vieraanvaraisuutta. Tässä suhteessa Martta täytti sen roolin, jota naiselta tuon ajan yhteiskunnassa odotettiin.

Hänen sisarensa Maria puolestaan kuunteli Jeesuksen jokaisen sanan istuuduttuaan hänen jalkojensa juureen. Näin yleensä asetuttiin kuuntelemaan opettajaa. Todennäköisesti Marian käytös hämmensi läsnäolijoita, sillä tuohon aikaan juutalaisuudessa rabbien ei ollut tapana opettaa naisia. Jeesuksen suhtautuminen naisiin oli päinvastainen. Hän lähestyi erityisellä rakkaudella halveksittuja ja vähäosaisia, joihin naisetkin kuuluivat.

Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” Jeesus ei moittinut Marttaa palvelemisesta, ahkeruudesta ja vieraanvaraisuudesta, vaan siitä, että hän hätäili ja murehti ehkä yli kohtuuden. Ajalliset touhuamiset ja huolet eivät saisi estää sitä, mikä on elämässä tärkeintä: Jumalan sanan kuuleminen.

Martalla oli omat lahjansa ja Marialla omansa. Martta oli hyvä palvelemaan ja Maria oli hyvä kuuntelemaan. Molemmilla oli myös omat puutteensa. Jeesus halusi kiinnittää Martan huomion siihen, että ylenmääräisessä touhuamisessa ei aina jää tilaa sille, mikä on todella tarpeen. Olennaista kertomuksessa ei ole sisarusten vertailu. Erilaisina mutta tasavertaisina heidän oli mietittävä asioiden arvojärjestystä, sillä ”vain yksi on tarpeen”.

Molemmilla sisaruksista oli oma kutsumuksensa, persoonallisuutensa mukaan. Tässä kertomuksessa Martan kutsumus oli käytännön palvelutyö, ja Marian kutsumuksena oli Jeesuksen opetuksen kuunteleminen. Siitä Jeesus sanoi, että ”Maria on valinnut hyvän osan”. 

Veljen herättäminen kuolleista

Toisen kerran Martta ja Maria esiintyvät Johanneksen evankeliumissa yhdessä veljensä Lasaruksen kanssa. Lasarus oli sairaana ja hänen siskonsa lähettivät ystävälleen ja Mestarilleen viestin, että veli sairastaa. Kahden päivän päästä uutisesta Jeesus lähti opetuslasten kanssa Pereasta Juudeaan ja Betaniaan. Tässä vaiheessa kertomusta ovat sanat: ”Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan sekä Lasarusta.”

Lasarus ehti kuitenkin kuolla ennen Jeesuksen saapumista. Juutalaisen tavan mukaan vainaja pyrittiin hautaamaan jo kuolinpäivänä. Jeesuksen saapuessa Lasarus oli neljättä päivää haudassa. Kuultuaan surun ja valituksen monet lähellä asuvat tulivat lohduttamaan Marttaa ja Mariaa veljen kuoleman tähden.

Martta lähti Jeesusta vastaan, ja heidän kohdatessaan hän sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” Kun Jeesus sanoi Lasaruksen nousevan kuolleista, Martta totesi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” Tähän Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” Jeesus kysyi Martalta: ”Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.”

Sen jälkeen Martta palasi kotiin hakemaan surevan siskonsa ja sanoi hänelle: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua!” Myös Maria ilmaisi Jeesukselle oman uskontunnustuksensa: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Maria polvistui Jeesuksen jalkojen juureen ja itki. Jeesuskin itki.

Kun Martta, Maria ja Jeesus menivät Lasaruksen haudalle, Jeesus pyysi, että kivi haudan suulta otettaisiin pois. Marttaa tämä ajatus ei kuitenkaan miellyttänyt. Hän lienee luullut, että Jeesus halusi vielä kerran nähdä kuolleen ystävänsä, ja koska oli jo neljäs päivä kuolemasta, Martta esteli. Mutta Jeesus kohotti katseensa, rukoili Isäänsä ja huusi: ”Lasarus, tule ulos!” Tapahtui ihme: Lasarus heräsi kuolleista. Martan ja Marian silmien edessä tapahtui se, mihin he olivat juuri sanoneet uskovansa.

Monet vieraina olleista juutalaisista uskoivat nyt Jeesukseen, osa taas meni fariseusten puheille kertomaan pahansuopaa viestiä. ”Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus.” Lasaruksen herättäminen kuolleista olikin Jeesuksen viimeisiä maanpäällisiä ihmetekoja. Tämän jälkeen evankeliumi jatkuu kertomuksella siitä, kuinka Jeesus päätetään surmata.

Hyvä osa 

Pääsiäisjuhla oli lähestymässä. Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli jälleen Betaniaan. Tekstissä ei mainita paikkaa, mutta todennäköisesti hän meni Martan, Marian ja Lasaruksen kotiin. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista. Sitten Maria otti täyden pullon kallisarvoista nardusöljyä, joka maksoi työmiehen vuosiansion verran. Hän voiteli sillä Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Yhteistä Luukkaan kertomuksen kanssa on se, että jälleen Maria oli ”jalkojen juuressa”.

Jalkojen voitelu oli suurimman palvelun osoitus, mitä vieraalle saattoi tehdä. Tällä palvelulla Maria halusi osoittaa rakkautensa ja kiitollisuutensa Jeesusta kohtaan. Maria oli nyt aktiivinen palvelija, ei vain kuuntelija. Hän oli rohkea, mutta samalla hiljainen ja nöyrä. Hän ei myöskään laskenut kustannuksia, voiteen rahallista arvoa. Kun paikalla ollut Juudas Iskariot nuhteli Mariaa kalliin öljyn käyttämisestä voiteluun eikä hyväntekeväisyyteen, Jeesus sanoi Juudakselle Marian teon olevan merkki hänen tulevasta kuolemastaan: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten.” Seuraavana päivänä Jeesus ratsastikin aasilla Betaniasta Jerusalemiin, kohti kärsimystä, kuolemaa ja lopulta ylösnousemuksen voittoa.

Maria ja Martta olivat erilaisia, omia persoonallisuuksiaan. Kaikissa kolmessa evankeliumikertomuksessa korostuu siskoksia yhdistävä tärkein asia, usko. Kumpikin seurasi Jeesusta, palveli häntä, kuunteli häntä ja tunnusti julkisesti uskonsa häneen. Raamattu kertoo, että Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan Mariaa sekä Lasarusta. Heillä oli hyvä osa.

Luuk. 10:38–42; Joh. 11:1–44, 12:1–8

Noora Tala-Kopperoinen
Kirjoitus on julkaistu teoksessa Raamatun naisia Eevasta Priscaan, SRK 2011

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi