Maanantai 18.2.2019
"
Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Ps. 13:6

Kieliä ja sanoja

Usko ja elämä - Artikkelit 9.4.2016 07:00 | Anne Honkonen
Mikael Agricolan päivän tienoilla tuntuu melkein juhlavalta lukea ja kirjoittaa suomea. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, kansanopetukselle sekä lukutaidolle kääntäessään Uuden testamentin suomeksi. Hän oli yksi tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa.
Agricola kehitti uusia ilmauksia sanoille, joille ei ollut olemassa suomenkielistä vastinetta. Hänen 1500-luvulla kehittämistään sanoista ja ilmauksista on edelleen käytössä jopa 60 prosenttia. Esikuva, esimerkki, esipuhe, hallitus, hengellinen, korkeakoulu, maakunta, muistomerkki, omatunto ja paikkakunta ovat Agricolan keksimiä sanoja. Kelpaa tässä olla suomenkielinen sanallis-kirjallinen ihminen. Pitkälti Agricolan ansioksi kai voidaan laskea, että meillä on millä sanoittaa toisia, itseä ja ympäristöä.

Agricola oli myös Suomen uskonpuhdistaja. Muistan, että koulutyttönä minun oli hankala käsittää, mitä uskonpuhdistus tarkoittaa. Miksi uskoa piti puhdistaa – Suomessakin? En viitsinyt kysellä, mutta onneksi koulukirjojen lisäksi tietosanakirjoja oli saatavilla kotihyllystäkin. Kaikkea en taida ymmärtää vieläkään, mutta sen sisäistin, että uskonpuhdistuksen yksi suuri tavoite oli saada uskonnollisia tekstejä, kuten Raamattu, saataville kunkin omalla kielellä.

Koska suomea ei vielä ollut juuri kirjoitettu, kirjoitti Agricola ennen kirjoittamatonta kieltä – ja keksi uusia sanoja. Ensimmäinen suomenkielinen kirja, Abckiria, oli Agricolan tekosia myös, ja sen tavoitteena oli opettaa suomalaisia lukemaan. Kaikesta päätellen tavoite on hyvin täyttynyt. Tulee mieleen, olisiko suomen kieltä olemassa ilman Agricolaa. Olisiko joku toinen tehnyt työn? Osaisinko minä lukea?

Joskus kieliasioita miettiessä on tullut pohdittua sitäkin, onko hyvä vai huono asia, että maailmassa on niin monia eri kieliä. Kun saa ja joutuu käyttämään vieraskielisiä sanoja, siirtyy kuin eri ulottuvuuteen. Ahaa-elämykset vieraitten kielten kanssa kuuluvat tietyllä tapaa elämän huippuhetkiin – ne hetket, kun joku ymmärsi minua kielestäni huolimatta. Oudoista sanoista on tullut tuttuja, joistain jopa omia sanoja.

Sanoilla voi niiden alkuperästä tai kieliyhteisöstä huolimatta tehdä paljon hauskaa, hyvää, hyödyllistä ja harmillistakin. Niillä voi ilahduttaa, satuttaa tai kuormittaa. Pystyy niillä keventämäänkin. Minusta ne kuitenkin ovat parhaassa käytössä, kun kerrotaan ilosanomasta ja vapautetaan.

Kirjoitus on julkaistu 6.4. ilmestyneessä Päivämiehessä Kolumni-palstalla

Lisää aiheesta:

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi