Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

Lepopäivä on Jumalan säätämä

Usko ja elämä - Artikkelit 28.4.2016 06:45 | Päivämies


Kymmenestä käskystä kolmas on sapattikäsky lepopäivän pyhittämiseksi.
Käsky esitetään Vanhassa testamentissa kahdessa kohtaa. Ensimmäiseksi korostetaan Jumalan asemaa Luojana (2. Moos. 20:1–17). Luotuaan kuutena päivänä taivaan, maan ja meren Jumala lepäsi seitsemännen päivän ja pyhitti sen.

Seitsemäs päivä eli sapatti oli luomistyön huipennus. Jumala erotti sen muista luomisen päivistä lepopäiväksi itseään varten. Jumalan kuvaksi luodun ihmisen tuli muistaa pyhittää tämä päivä Luojalleen ja viettää sitä säännöllisesti päivien viikkokierrossa. Lepopäivän pyhittävä ihminen seuraa Luojansa esimerkkiä ja heijastaa luomakuntaan Jumalan kuvaa. 

Luonnollinen tarve lepoon

Sapattikäskyn toiset perustelut (5. Moos. 5:12–15) ovat sekä sosiaalis-eettiset että pelastushistorialliset. Sosiaalis-eettiset perustelut nousevat ihmisen luonnollisesta tarpeesta lepoon raskaan työn jälkeen. ”Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin” (5. Moos. 5:14).

Säädös oli vallankumouksellinen antiikin yhteiskunnallisessa elämässä. Sapattikäsky loi yhdeksi päiväksi viikossa tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa niin vapaat kuin orjatkin saivat nauttia yhtäläisellä tavalla sapatin tarjoamaa lepoa työstä. Tämä näkemys avasi vähitellen tietä orjuuden kieltämiseen.

Sapatin tarkoitus

Käskyn pelastushistorialliset perustelut nojaavat käskyjen johdannon kuvaan Jumalasta, joka johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. Sapatin viettämisen erityinen tarkoitus oli muistella Jumalan antamaa vapautta kansalleen. Pelastushistorian tapahtumat elettiin yhä uudelleen todeksi, kun niitä muisteltiin sapattina. Kun omat arkiset askareet saivat väistyä, löytyi tilaa ja aikaa Jumalan suurten pelastustekojen muistelemiseen. Sapatin pyhittämisestä saatiin voimaa arjen askareisiin.

Martti Lutherin mukaan kolmas käsky kehottaa sekä lepäämään että pyhittämään lepopäivän. Päivän viettäminen levossa toteuttaa luonnonlainmukaista tarpeellista lepoa työn vastapainoksi. Kuitenkaan lepo ei ole pyhäpäivän viettämisen päätarkoitus eikä sitä tule ”käsittää niin ahtaasti, että sen vuoksi kiellettäisiin kaikki välttämätönkin työ” (Iso katekismus: 86).

Lepopäivän viettämisen päätarkoitus on sen pyhittäminen eli erottaminen arjen askareista Jumalan palvelemiseen (Iso katekismus: 84). Lepopäivän pyhittäminen merkitsee hengellistä lepoa eli sitä, että ”annamme yksin Jumalan vaikuttaa meissä kaiken” (Puhe hyvistä teoista: 91).

Jumalan sanan kuuloon

Herramme Jeesus Kristus antoi meille esikuvan, kun hän meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagogaan jumalanpalvelukseen. Lepopäivän pyhittäminen toteutuu hakeutumalla Jumalan sanan kuuloon: ”Sanassaan Jumala tulee maailmaamme ja puhuu meidän kieltämme. Ellemme tahdo kuunnella Jumalaa, suljemme hänet pois elämästämme” (Katekismus).

Ihmisellä on taipumus unohtaa Jumala ja ajatella vain omia asioitaan. Siksi käsky kuuluukin: ”Muista pyhittää lepopäivä!” Jo profeetta Jesajan tarvitsi muistuttaa: ”Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta” (Jes. 58:13–14).

Hengellinen rauhoittuminen

Sapatin eli seitsemännen päivän pyhittäminen laajeni Israelin kansan varhaishistoriassa  sapattivuoden ja riemuvuoden viettoon (3. Moos. 25). Kuutena vuonna tuli kylvää peltoa ja viljellä maata. Seitsemäs vuosi oli maan lepovuosi eli sapattivuosi. Silloin ei viljelty maata, vaan nautittiin niitä maan antimia, joita maa tuotti itsestään. Maa lepäsi ja uudistui. Sapattivuosien jälkeen tuli riemuvuosi. Se oli seitsemän vuosiviikon (seitsemän kertaa seitsemän vuotta) jälkeen tuleva  viideskymmenes vuosi.

Pyhäpäivän vietossa toteutuva hengellinen lepo Jumalan sanan kuulemisessa ja tutkistelussa on Lutherin mukaan mystinen tila, joka on verrattavissa Kristuksen lepoon haudassa. Hän lupasi kanssaan kuolevalle ryövärille: ”Totisesti, jo tänään olet minun kanssani paratiisissa” (Luuk. 23:43).

Sapatinlepo Herran kansalle

Kristus on pyhittänyt omalla hautaamisellaan haudan suloiseksi lepokammioksi uskovilleen. Heprealaiskirjeen mukaan tämä sapatinlepo on tuleva Herran kansalle, kun työpäivät tässä ajassa tulevat täyteen: ”Jumalan kansalla on siis yhä sapatinjuhla edessään. Se, joka pääsee levon maahan, saa levätä kaikkien töidensä jälkeen niin kuin Jumalakin työnsä tehtyään.” (Hepr. 4:9–10.)

Kun muistamme pyhittää lepopäivän, saamme tuntea Jumalan sanan kuulossa paratiisin tuoksua. ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnan kokoustamme, niin kuin muutamien on tapana” (Hepr. 10:25). 

Keijo Nissilä

Julkaistu Päivämiehessä 20.4.2016.
 

Lisää aiheesta:

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi