Keskiviikko 23.1.2019
"
Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Room. 12:12

Hiljainen viikko johdattelee uskon perustan äärelle

Usko ja elämä - Artikkelit 19.4.2014 05:00 | Päivämies


Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, jota kutsutaan myös nimellä piinaviikko tai suuri viikko. Hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Viikko alkaa palmusunnuntaina ja päättyy hiljaiseen lauantaihin eli lankalauantaihin. Sen jälkeen koittaa riemullinen pääsiäinen, joka muistuttaa uskon perustasta, Kristuksen ylösnousemuksesta.
Palmusunnuntain latinankielinen nimi ”dominica palmarum” viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät hänen kulkureitilleen palmunoksia. Sunnuntain kirkollisena aiheena on Kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Kristus ratsasti aasilla Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa. Sunnuntain kirkollisena värinä on paastonajan väri, violetti, joka symboloi katumusta, odotusta ja valmistautumista. Violetin rinnalla voidaan käyttää myös tummaa sinistä.

Hiljaisen viikon maanantain kirkollisena aiheena on Jeesus Getsemanessa. Silloin muistellaan Jeesuksen rukoilua Getsemanessa, hänen vangitsemistaan ja Pietarin kieltämistä. Jeesus lähti opetuslastensa kanssa puutarhaan rukoilemaan. Siellä Juudas osoitti suudelmallaan aseistautuneille miehille Jeesuksen. Jeesus vangittiin ja vietiin ylipapin taloon, jonka pihalla Pietari kolmesti kielsi tuntevansa tätä. (Matt. 26, Luuk. 22.)

Tiistain kirkollinen aihe Jeesus tutkittavana muistuttaa siitä, kun Jeesus vietiin juutalaisten suuren neuvoston, Pilatuksen ja Herodeksen kuultavaksi. Suuri neuvosto yritti löytää väärän todistuksen voidakseen surmata Jeesuksen. Kun Jeesus myönsi neuvostolle olevansa Jumalan Poika, ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme!” Sen jälkeen Jeesus vietiin köytettynä maaherra Pilatuksen tutkittavaksi. (Matt. 26–27, Luuk. 22–23.)

Keskiviikon aiheena on Jeesus tuomitaan. Pilatus ei löytänyt Jeesusta syylliseksi mihinkään, mutta juutalaiset vaativat, että tämä täytyy ristiinnaulita. Silloin sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja löivät häntä. Pilatus pesi kätensä ja sanoi: ”Minä olen syytön tämän miehen vereen. Tämä on teidän asianne.” Sen jälkeen hän luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. (Matt. 27, Joh. 19.)

Kiirastorstain aiheena on Pyhä ehtoollinen. Katolisessa kirkossa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä, johon päivän suomenkielinen nimikin viittaa. ’Kiiras’ tulee ruotsin sanasta ’skära’, puhdistaa. Kiirastorstaina Jeesus aterioi viimeisen kerran yhdessä opetuslastensa kanssa ja asetti ehtoollisen. Aterian jälkeen he lauloivat kiitosvirren ja lähtivät Getsemaneen. (Matt. 26, Luuk. 22.)

Pitkäperjantaina paastonajan violetti väri vaihtuu mustaan, joka on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri. Päivän kirkollisena aiheena on Jumalan Karitsa, ja sen raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Englannin kielessä päivän nimenä on Good Friday, hyvä perjantai, joka viittaa lahjaan, jonka Jumala antoi maailmalle Poikansa sovitustyössä. Jeesus sanoi ristillä ”Se on täytetty” ennen kuin antoi henkensä. (Luuk. 23, Joh. 19.)

Pitkäperjantain ja pääsiäisen välisen lauantain kirkollisena aiheena on Jeesus haudassa. Jeesus kävi myös tuonelassa, missä hän saarnasi ”vankeudessa oleville hengille”. Ylipapit ja fariseukset pelkäsivät, että Jeesuksen opetuslapset varastaisivat Jeesuksen ruumiin. Sen vuoksi he pyysivät Pilatukselta vartijoita, jotka asettuivat haudalle vartioon. (Matt. 27, 1. Piet. 3.)

Pääsiäisenä kirkkojen musta väri vaihtuu valkoiseen – ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väriin. Sunnuntain kirkollisena aiheena on Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta on kristillisen uskon ydin ja perusta. Pääsiäisenä enkelin viesti saavutti tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus oli herätetty kuolleista. Hän oli voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan.

Toisena pääsiäispäivänä aiheena on Ylösnousseen kohtaaminen. Silloin muistellaan Jeesuksen ilmestymisiä hänen seuraajilleen. Tyhjältä haudalta lähteneet naiset kohtasivat Jeesuksen, joka rohkaisi heitä: ”Älkää pelätkö!” Jeesus ilmestyi myös kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä. Kun nämä opetuslapset palasivat Jerusalemiin, he saivat kuulla siellä muilta opetuslapsilta: ”Herra on todella noussut kuolleista!” Seurakunta elää ylösnousseen seurassa. (Matt. 28, Luuk. 24.)

Pekka Aittakumpu

Julkaistu Päivämiehessä 16.4.2014.

Kuva: Marketta Lumijärvi
 

Lisää aiheesta:

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi