Maanantai 24.6.2019
"
Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. Ps. 49:16

Rukous on yhteyttä Jumalaan

Usko ja elämä - Artikkelit 31.10.2016 06:40 | Päivämies


Rukoileminen on monelle merkittävä osa uskonelämää.
Rukous on sydämen nöyrää ja vilpitöntä puhetta Jumalan kanssa, kuten kristinoppimme opettaa (KO 78). Rukousta voidaan pitää maailmanlaajuisena ilmiönä: kaikissa uskonnoissa rukoileminen on näkyvillä hartauselämässä. Rukouksessa saamme kertoa Jumalalle omia asioitamme: kiitollisuutta, murheita ja iloja. Pyydämme siunausta itselle ja toisille.

Yksittäisen ihmisen rukous voi olla tuttu iltarukous, ruokarukous, Isä meidän -rukous tai vapaata, tilanteen synnyttämää sanallista tai hiljaista rukousta. Rukoilla voi yksin tai toisten kanssa. Rukousta toisten puolesta kutsutaan esirukoukseksi.

Rukous Raamatussa

Raamatun kertoma rukouselämä on hyvin rikasta. Rukous Raamatussa on anomista, pyytämistä, esirukousta ja huutamistakin Jumalan puoleen. Rukouksen opettajana ja vaikuttajana on ollut itse Herra Pyhässä Hengessä.

Raamatussa olevat psalmit ovat merkittävä kiitos- ja rukouskirja kristinuskossa. Niiden olennaisin sanoma tulee esille Jumalan kunnian ylistyksenä, armon ja anteeksiantamuksen rukouksena sekä kiitoksena Jumalan armahtavasta rakkaudesta, siunauksesta ja varjeluksesta. 150 psalmista 73 on Daavidin psalmeja.

Uuden testamentin evankeliumeihin on kirjattu ylös Jeesuksen rukous, Isä meidän (Matt. 6:9–13; Luuk. 11:2–4), jota rukoillaan yhdessä jokaisessa jumalanpalveluksessa. Apostolien teoissa tunnettuja rukouksia ovat esimerkiksi Sauluksen, Korneliuksen ja Etiopian kuningattaren kamaripalvelijan rukoukset.

Raamatussa kehotetaan useassa paikassa rukoilemaan. Myös Jeesus rukoili paljon, erityisesti pelastushistoriallisesti merkittävien tapahtumien yhteydessä – yksinäisyydessä, autiopaikassa tai erämaassa. Jeesuksen rukouselämä ja opetus rukouksesta osoittavat rukouksen mittaamattoman merkityksen kristityn elämälle.

Katekismus opettaa rukoilemisesta

Katekismuksen mukaan ru­kous on hengelliselle elämälle yhtä luonnollinen ja välttämätön kuin hengitys ruumiille. Jumala näkee meidät joka hetki, ja me voimme puhua hänelle ja hän meille.

Katekismuksessa kerrotaan rukouksen olevan myös Jumalan kunnioittamista, hänen kaikkivaltiutensa tunnustamista ja pysähtymistä Jumalan katseen alle.

Evankelisluterilaisessa kirkossa rukous on paljon esillä. Jumalanpalveluksen liturgisissa rukouksissa kiitetään Isää, käännytään Vapahtajan puoleen ja pyydetään Pyhää Henkeä tulemaan seurakunnan keskelle sekä vaikuttamaan sakramenteissa.

Jumala kuulee rukoukset

Rukoilijoina saatamme huomata, että Jumala ei anna meille mitä pyydämme, vaan sen, mitä tarvitsemme. Usein tulee pyydettyä vain ajallisia asioita. Toki saammekin lähestyä Jumalaa kaikissa elämämme asioissa.

Jumala johtaa elämäämme ja tarkastelee tarpeitamme iankaikkisen elämän näkökulmasta. Hän antaa, mikä on meille parasta. Tämä voi joskus olla myös vastoinkäymisiä ja vaikeuksia – Jumala rakkaudessaan voi niitäkin antaa.

Joskus saatamme kysellä, kuuleeko Jumala rukouksemme. Hän kyllä kuulee ja ymmärtää, vaikka pyyntömme eivät toteutuisikaan toivomallamme tavalla. Joskus ymmärrämme vasta myöhemmin Jumalan vastauksen rukoukseemme.

Raamattu osoittaa, että Jumala kuulee niiden rukoukset, jotka etsivät valkeutta ja armahtavaa Jumalaa hengellisessä pimeydessä. Jumala kehottaa rukoilemaan hädässä ja luottamaan hänen apuunsa.

Raamattu kertoo, että Jumala ei lahjoita syntien anteeksiantamusta ja vanhurskauta ihmistä rukouksen välityksellä. Hän on lähettänyt seurakuntansa julistamaan anteeksiantamuksen evankeliumia Jumalaa etsivälle ihmiselle.

Raamattu tarjoaa rukouselämänsä vajavaisuutta kipuilevalle Jumalan lapselle lohdullisen näkymän: Pyhä Henki rukoilee puolestamme sanattomin huokauksin (Room. 8:26).

Lähteet:
Katekismus, www.evl.fi, Reinikainen Erkki: Niin kuin kuvastimesta, SRK 1994

Julkaistu Päivämiehessä 26.10.2016
Kuvituskuva: Kari Vengasaho
 

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi