Tiistai 16.7.2019
"
- Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne. Sak. 8:16

Vapaaehtoistyö – mahdollisuus palvella ja rakastaa lähimmäistä

Usko ja elämä - Artikkelit 1.5.2014 06:59 | Päivämies-verkkolehti

Nousin hitaasti portaita kerrostalon kolmatta kerrosta kohti. Olin menossa ensimmäiseen varsinaiseen tukitapaamiseeni uuden tuettavani kotiin, ja jännitys sai hengitykseni tihenemään.

Onko minusta vapaaehtoistyöhön?
 
Hidastin nousuani ja annoin itselleni aikaa rauhoittua. Mieleeni juolahti epäilys: Olikohan minusta sittenkään tällaiseen tukityöhön? Osaanko saamastani koulutuksesta huolimatta tehdä tai sanoa mitään sellaista, josta olisi oikeasti apua tälle tukea tarvitsevalle tai ylipää- tään kenellekään? Mitä olin oikein ajatellut ryhtyessäni näin vaativaan työhön?
 
Hetkeksi vanha ahdistus valtasi mieleni. Enhän ollut jaksanut edes omankaan elämäni ongelmien ja paineiden keskellä, vaan olin pudonnut pitkäksi aikaa pohjattoman kuilun hämäryyteen täysin lamaantuneena. Seisahduin ja annoin itselleni taas hetken aikaa jättääkseni kipeät mielikuvat ja nostaakseni tilalle kaiken sen hyvän, mikä oli minut syvältä ahdistuksesta nostanut ja myöhemmin kannatellut.
 
Mikä sai lähtemään mukaan?
 
Nousin portaita ja muistutin itseäni, että juuri siksihän olin kouluttautunutkin tukihenkilöksi, koska tunsin suurta kiitollisuutta saamastani tuesta. Mieleni täytti jälleen lämmin tunne kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka olivat jaksaneet olla tukenani pitkinä ja uuvuttavina masennuksen täyttäminä kuukausina lähes vuosikymmen aikaisemmin. Samalla nousi kiitollisuus taivaalliselle Isälle siitä, että hän oli antanut läheisten uskonystävien kautta myös epäilysten täyttämälle uskonelämälleni vahvistusta.
 
En olisi mitenkään selvinnyt yksin ilman läheisteni, ammatti-ihmisten ja uskovaisten ystävieni myötätuntoa ja kannustavaa tukea. Kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen tunne tai vain läsnäolo ovat hyvin yksinkertaisia ja helposti toiselle annettavia asioita, mutta niihin sisältyy järkkynyttä mieltä hoitavaa voimaa. Kun sain vielä kuulla evankeliumin lohduttavia sanoja, palasi luottamus Jumalaan: hän pystyy johdattamaan minut tämänkin vaikean elämänvaiheen läpi parhaaksi katsomallaan tavalla.
 
Muistin hyvin elävästi, miten olin toipumiseni loppuvaiheessa päättänyt, että jos vielä joskus selviän entiselleni, laitan kokemani kiertoon ja annan aikaani vaikeassa elämäntilanteessa oleville lähimmäisilleni.
 
Kaksi pelokasta
 
Kokosin ajatuksiani tuettavani oven edessä ja painoin ovikelloa. Vähään aikaan ei tapahtunut mitään, kunnes näin ovisilmää raotettavan ja kuulin heikon kahahduksen oven läpi. Sitten hiljaisuus. Voi ei, tuli mieleeni, tästä ei annettu tukihenkilökurssilla mitään ohjetta. Meitä oli kaksi epävarmaa ihmistä oven eri puolilla, ja ovi pysyi edessäni kiinni. Mitä minä nyt teen, kun tuettavani ei haluakaan minun tulevan? Ei kai toista voi siihen pakottaakaan.
 
Hetken kuluttua ovi raottui turvaketjun varassa. Sisällä eteisessä oli pimeää, joten en nähnyt kunnolla sisälle, mutta käytin tilaisuutta hyväkseni ja muistutin, miksi olin tullut, kuka olin. Kysyin, voisinko tulla sisälle. Hetkeen ei tapahtunut mitään, kunnes lopulta oviketju irtosi kilahtaen ja tuettavani seisoi pelokkaana oven edessä. Toistin taas samat asiat ja pyysin päästä sisälle. Lopulta hän väisti sen verran, että mahduin hänen ohitseen pimeään eteiseen. Nopeasti hän lukitsi oven takanani ja laittoi ketjun taas paikoilleen. Siinä me sitten seisoimme toisilleen kaksi vierasta ihmistä pimeässä eteisessä omine pelkoinemme ja odotuksinemme.
 
Vapaaehtoistyön merkitys
 
Kun kerran myöhemmin nousin samoja kerrostalon rappusia tuettavani luo, olikin ovi raollaan ja hän odotti minua jo ovensuussa. Hämmästelin, miten hän tiesi juuri minun olevan tulossa, ja hän kertoi tuntevansa askelteni äänen. Päivät olivat yksinäiselle pitkiä, ja myös naapurien askeleet olivat ehtineet tulla tutuiksi.
 
Kävin läpi sillä hetkellä monenlaisia tunteita. Tunsin aitoa iloa siitä, että olin tarpeellinen toiselle ihmiselle, lähimmäiselleni. Toisaalta koin syyllisyyttä siitä, etten aina ollut jaksanut olla täysipainoisesti mukana tapaamisissamme, vaan mielessäni olivat pyörineet esimerkiksi tekemättömät työt.
 
Työ antaa paljon
 
Mietin vielä kotimatkalla kiitollisena kaikkea sitä uutta, mikä oli tullut elämääni vapaaehtoistyön myötä. Olin oppinut vuorovaikutustaitoja ja saanut uusia näkökulmia elämään. Olin huomannut, miten hyvin monet asiat olivat elämässäni: minulla oli uskovainen koti turvapaikkanani ja läheisiä ystäviä ympärilläni. Monesti olin pitänyt näitä asioita itsestään selvinä ymmärtämättä edes kiittää niistä.
 
Tukihenkilönä kuuluin nyt paikalliseen mielenterveysyhdistykseen, joka organisoi ja järjestää tukityössä oleville virkistyspäiviä, retkiä, lisäkoulutusta ja työnohjausta. Koska olin paljon kotona lasten kanssa, tuntui mukavalta kuulua johonkin isompaan ryhmään ja tavata myös muita aikuisia.
 
Monenlaista vapaaehtoistyötä
 
Muistin, miten olin aiemmin nähnyt lehdessä pienen ilmoituksen, jossa etsittiin tavallisia ihmisiä rinnallakulkijaksi tukea tarvitseville mielenterveyskuntoutujille, ja miten koin voimakkaasti että tuossa se nyt on: mahdollisuus olla avuksi lähimmäiselleni.
 
Omat kokemukseni vapaaehtoistyöstä painottuvat mielenterveyden tukemiseen liittyvään toimintaan, mutta vapaaehtoistyön kenttä on hyvin laaja ja monipuolinen. Työtä voi tehdä lasten, nuorten, vanhusten tai vammaisten parissa tai voi toimia tukena yksinäiselle tai perheelliselle ystäväpalvelun tai seurakunnan kautta.
 
Vapaaehtoisena voi olla mukana asukastupatoiminnassa, vapaaehtoisten tukikeskuksissa tai erilaisissa päivystävissä tukipuhelimissa. Voi ohjata erilaisia harrastusryhmiä, ja lähimmäispalveluna voi suorittaa pieniä askareita. Maahanmuuttajien tukeminen tai työttömien toiminnassa avustaminen voivat myös olla vapaaehtoistyötä tekevän mielenkiinnon kohteina. Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös rauhanyhdistyksen ja kirkon eri työmuodoissa. Jokaisen toimintaan mukaan tulevan työpanos on arvokas, ja tekemistä riittää kaikille.
 
Ammatillista työtä täydentävää toimintaa

 
Vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena ei ole korvata viranomaisille kuuluvaa toimintaa, vaan täydentää sitä niillä voimavaroilla ja keinoilla, mihin yhdistys- ja järjestötoiminnalla tai yksittäisillä ihmisillä on mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyö on usein järjestäytynyttä yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten sekä virallisten tahojen välillä. Toiminnan lähtökohtana ovat aina apua hakevien tarpeet ja toisaalta vapaaehtoistoimijoiden vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.
 
Lähimmäistyötä voi tehdä yksinkin liittymättä mihinkään järjestöön tai yhdistykseen. Se joka on rinnallakulkijana vaikeuksiin joutuneelle, tekee oikein. Tunne siitä, että on itse paljon saanut Jumalalta ja lähimmäisiltä, avaa sydäntä lähimmäisen rakastamiseen ja palvelemiseen.

Liisa Haapalahti

Teksti on lyhennetty Haapalahden samannimisestä artikkelista, joka on SRK:n vuosikirjassa 2008 "Palveleva rakkaus". 

Lisää aiheesta:

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi