Perjantai 23.8.2019
"
Katso puoleeni, anna armosi - se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. 119:132

Mihin tarvitaan kirjallisuutta?

Usko ja elämä - Artikkelit 17.11.2016 06:06 | Päivämies


Yhä useammasta suomalaiskodista puuttuu nykyään kirjahylly. Se kertoo paljon. Kirjoja luetaan, mutta vähemmän kuin ennen: yhä suurempi joukko uskoo digitekniikkaan ja tiedon valtatiehen.
Kirja on monen mielestä auttamatta hidas ja vanhanaikainen viestinnän väline. Miksi tuhlaisit voimiasi ja aikaasi työlääseen lukemiseen, kun Google hoitaa kaiken puolestasi sekunnin murto-osassa?

On sanottu, että kirja on maailman paras käyttöliittymä. Tiivis fyysinen paketti sopii käteen, liittymä on häiriötön ja tarjoaa yhteyden satojen, jopa tuhansien vuosien taakse. Tarvitaan vain lukutaito: kyky avata teksti. Ihmisen kieli, persoona ja tietämys ovat avaimia tuohon maailmaan.

Kaunokirjallisuus on fiktiota, kuvittelua. Sen lähtökohdat ovat usein reaalimaailmassa. Kirjan ei tarvitse olla tosi, mutta sen tulee olla totuudellinen, eettisesti kestävä ja uskottava.

Hyvä kirja paljastaa olennaisia seikkoja maailmasta ja saa lukijan pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Näin kävi taannoin joukolle lukiolaisia, jotka lukivat John Steinbeckin romaanin Vihan hedelmät. Oppilaat totesivat, että romaani muutti heitä, he eivät olleet enää entisellään.

Lukija avaa tekstin elämänsä kautta 

Eletty elämä kokemuksineen, tietoineen ja taitoineen antaa lukutapahtumalle kaikupohjan. Jokainen ymmärtää parhaiten sellaista tekstiä, joka sivuaa omaa todellisuutta ja kieltä.

Lapselle ja nuorelle kirja toimii peilin tavoin. Myötäelämisen kokemukset kasvattavat empatian taitoa ja syventävät itseymmärrystä, kykyä nähdä oma minä ja asioiden suhteet.

Vähitellen tekstien vaatimustaso nousee, kieli kehittyy ja kiinnostus pohdintoihin lisääntyy. Inkeriläiset paluumuuttajanuoret pitivät aikoinaan suomalaisten lukioiden viihteellisiä kirjavalintoja liian heppoisina. Neuvostoliiton koulujärjestelmään kuuluva kesätehtävä, kymmeniin klassikoihin tutustuminen, oli kohottanut heidän kirjallista makuaan merkittävästi.

Viihde valtaa alaa 

Kirjallisuuden kenttä on latistunut, muuttunut viihteelliseen suuntaan. Se näkyy rikos- ja viihderomaanien vyörynä, joka peittoaa mennen tullen vakavan kirjallisuuden.

Viihde on helppolukuista, ja se palkitsee lukijansa niin sisällön kuin kerronnankin osalta aina samalla tavalla – kliseisesti. Viihteen arvomaailma on kristitylle vieras, aistillisuus ja ihmissuhdekoukerot ovat sukua kaavamaisten elokuvien elämännäkemykselle, jossa pinta on sisältöä tärkeämpi.

Myös moni niin sanottu korkeakirjallinen tuote voi hämmentää lukijaa niin sisällön kuin toteutuksenkin takia. Jos palkittu teos paljastuu teennäiseksi hötöksi, lukija tuntee itsensä petetyksi.

Onneksi hyviäkin kirjoja julkaistaan. Klassikoiden tuntemus antaa perspektiiviä ja lisää lukijan itseluottamusta hänen tehdessään lukuvalintoja.

Sosiaalinen media vie ajan 

Sosiaalinen media lohkaisee nuoren päivästä huomattavan osan. Matkapuhelin kädessä syntynyt sukupolvi on koukussa välineisiinsä monin tavoin. Kuvat, videot ja viestit kulkevat laitteesta toiseen lähes taukoamattomana virtana. Lyhyitä tekstejä kirjoitetaan, ei paljon muuta. Palvelijasta on tullut isäntä, valitettavasti. Miten käy oman persoonallisuuden, miten kriittisen maailmankuvan kehityksen?

Digitaalisen viestinnän helppous houkuttaa ja koukuttaa. Kirjan lukeminen vie aikaa ja kysyy vaivaa. Jos sanat eivät avaudu, herätä mielikuvia tai ajatuksia, lukeminen loppuu lyhyeen. Pitkän kokonaisuuden läpi kahlaaminen ei onnistu siltä, joka on tottunut informaatiosälään. Taustalla vaikuttaa periksi antamisen ajatus, jonka siunaa moni aikuinenkin: kirjan aika on ohi.

Millaista on hyvä kirjallisuus? 

Kirjan kuolemaa on ennustettu monta kertaa – turhaan. Kirja ei häviä, mutta lukemisesta tulee harvojen etuoikeus. Kirjasta tulee eräänlainen ylellisyystavara, ei hintansa vaan erikoisuutensa vuoksi. Näin ovat jotkut ammattilaiset ennustaneet.

Kuva voittaa – ja on jo voittanut – sanan. Silti: hyvä kirja päihittää digimaailman kuvat. Mielikuvitus ei tunne rajoja, sen voima kumpuaa syvältä tiedottomasta, meidän sisältämme.

Länsimaisen kirjallisuuden lähtökohdat ovat Raamatussa ja antiikin ajan teoksissa. Niiden tunteminen olisi välttämätöntä myöhemmän kirjallisuuden ymmärtämiseksi. Raamatun kirjoista esimerkiksi Psalmit ja Laulujen Laulu ovat korkeaa runoutta, ja niiden syvällinen kuvakieli tuntuu edelleen tuoreelta. Meille kristityille Raamattu on kuitenkin ennen muuta Jumalan sanaa.

Hyvä kirjallisuus virittää lukijan, antaa hänelle haasteita ja pohdittavaa. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen lukuelämyksen ja myös kauneuden kokemuksen. Yhtä tärkeää kuin tarina on se, miten teksti on kirjoitettu.

Kunnon kirja kestää aikaa ja ruotimista, ja eri sukupolvet lukevat sitä omalla tavallaan, löytävät siitä uusia yhteyksiä ja merkityksiä. Näin kirjasta voi parhaimmillaan tulla ihmisten kohtauspaikka.

Viime vuosina maahamme on perustettu runsaasti lukupiirejä vanhaan tyyliin. Kokemukset niistä ovat hyviä. Ideaa voisi kehitellä, nykytekniikka tarjoaisi mahdollisuuksia myös digipolvelle.
                                        
Antti Saari
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, kirjailija

Kuvituskuva: Marja Pyhtilä

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi