Torstai 20.6.2019
"
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52 (apokr.)

Mihin tarvitaan kirjallisuutta?

Usko ja elämä - Artikkelit 17.11.2016 06:06 | Päivämies


Yhä useammasta suomalaiskodista puuttuu nykyään kirjahylly. Se kertoo paljon. Kirjoja luetaan, mutta vähemmän kuin ennen: yhä suurempi joukko uskoo digitekniikkaan ja tiedon valtatiehen.
Kirja on monen mielestä auttamatta hidas ja vanhanaikainen viestinnän väline. Miksi tuhlaisit voimiasi ja aikaasi työlääseen lukemiseen, kun Google hoitaa kaiken puolestasi sekunnin murto-osassa?

On sanottu, että kirja on maailman paras käyttöliittymä. Tiivis fyysinen paketti sopii käteen, liittymä on häiriötön ja tarjoaa yhteyden satojen, jopa tuhansien vuosien taakse. Tarvitaan vain lukutaito: kyky avata teksti. Ihmisen kieli, persoona ja tietämys ovat avaimia tuohon maailmaan.

Kaunokirjallisuus on fiktiota, kuvittelua. Sen lähtökohdat ovat usein reaalimaailmassa. Kirjan ei tarvitse olla tosi, mutta sen tulee olla totuudellinen, eettisesti kestävä ja uskottava.

Hyvä kirja paljastaa olennaisia seikkoja maailmasta ja saa lukijan pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Näin kävi taannoin joukolle lukiolaisia, jotka lukivat John Steinbeckin romaanin Vihan hedelmät. Oppilaat totesivat, että romaani muutti heitä, he eivät olleet enää entisellään.

Lukija avaa tekstin elämänsä kautta 

Eletty elämä kokemuksineen, tietoineen ja taitoineen antaa lukutapahtumalle kaikupohjan. Jokainen ymmärtää parhaiten sellaista tekstiä, joka sivuaa omaa todellisuutta ja kieltä.

Lapselle ja nuorelle kirja toimii peilin tavoin. Myötäelämisen kokemukset kasvattavat empatian taitoa ja syventävät itseymmärrystä, kykyä nähdä oma minä ja asioiden suhteet.

Vähitellen tekstien vaatimustaso nousee, kieli kehittyy ja kiinnostus pohdintoihin lisääntyy. Inkeriläiset paluumuuttajanuoret pitivät aikoinaan suomalaisten lukioiden viihteellisiä kirjavalintoja liian heppoisina. Neuvostoliiton koulujärjestelmään kuuluva kesätehtävä, kymmeniin klassikoihin tutustuminen, oli kohottanut heidän kirjallista makuaan merkittävästi.

Viihde valtaa alaa 

Kirjallisuuden kenttä on latistunut, muuttunut viihteelliseen suuntaan. Se näkyy rikos- ja viihderomaanien vyörynä, joka peittoaa mennen tullen vakavan kirjallisuuden.

Viihde on helppolukuista, ja se palkitsee lukijansa niin sisällön kuin kerronnankin osalta aina samalla tavalla – kliseisesti. Viihteen arvomaailma on kristitylle vieras, aistillisuus ja ihmissuhdekoukerot ovat sukua kaavamaisten elokuvien elämännäkemykselle, jossa pinta on sisältöä tärkeämpi.

Myös moni niin sanottu korkeakirjallinen tuote voi hämmentää lukijaa niin sisällön kuin toteutuksenkin takia. Jos palkittu teos paljastuu teennäiseksi hötöksi, lukija tuntee itsensä petetyksi.

Onneksi hyviäkin kirjoja julkaistaan. Klassikoiden tuntemus antaa perspektiiviä ja lisää lukijan itseluottamusta hänen tehdessään lukuvalintoja.

Sosiaalinen media vie ajan 

Sosiaalinen media lohkaisee nuoren päivästä huomattavan osan. Matkapuhelin kädessä syntynyt sukupolvi on koukussa välineisiinsä monin tavoin. Kuvat, videot ja viestit kulkevat laitteesta toiseen lähes taukoamattomana virtana. Lyhyitä tekstejä kirjoitetaan, ei paljon muuta. Palvelijasta on tullut isäntä, valitettavasti. Miten käy oman persoonallisuuden, miten kriittisen maailmankuvan kehityksen?

Digitaalisen viestinnän helppous houkuttaa ja koukuttaa. Kirjan lukeminen vie aikaa ja kysyy vaivaa. Jos sanat eivät avaudu, herätä mielikuvia tai ajatuksia, lukeminen loppuu lyhyeen. Pitkän kokonaisuuden läpi kahlaaminen ei onnistu siltä, joka on tottunut informaatiosälään. Taustalla vaikuttaa periksi antamisen ajatus, jonka siunaa moni aikuinenkin: kirjan aika on ohi.

Millaista on hyvä kirjallisuus? 

Kirjan kuolemaa on ennustettu monta kertaa – turhaan. Kirja ei häviä, mutta lukemisesta tulee harvojen etuoikeus. Kirjasta tulee eräänlainen ylellisyystavara, ei hintansa vaan erikoisuutensa vuoksi. Näin ovat jotkut ammattilaiset ennustaneet.

Kuva voittaa – ja on jo voittanut – sanan. Silti: hyvä kirja päihittää digimaailman kuvat. Mielikuvitus ei tunne rajoja, sen voima kumpuaa syvältä tiedottomasta, meidän sisältämme.

Länsimaisen kirjallisuuden lähtökohdat ovat Raamatussa ja antiikin ajan teoksissa. Niiden tunteminen olisi välttämätöntä myöhemmän kirjallisuuden ymmärtämiseksi. Raamatun kirjoista esimerkiksi Psalmit ja Laulujen Laulu ovat korkeaa runoutta, ja niiden syvällinen kuvakieli tuntuu edelleen tuoreelta. Meille kristityille Raamattu on kuitenkin ennen muuta Jumalan sanaa.

Hyvä kirjallisuus virittää lukijan, antaa hänelle haasteita ja pohdittavaa. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen lukuelämyksen ja myös kauneuden kokemuksen. Yhtä tärkeää kuin tarina on se, miten teksti on kirjoitettu.

Kunnon kirja kestää aikaa ja ruotimista, ja eri sukupolvet lukevat sitä omalla tavallaan, löytävät siitä uusia yhteyksiä ja merkityksiä. Näin kirjasta voi parhaimmillaan tulla ihmisten kohtauspaikka.

Viime vuosina maahamme on perustettu runsaasti lukupiirejä vanhaan tyyliin. Kokemukset niistä ovat hyviä. Ideaa voisi kehitellä, nykytekniikka tarjoaisi mahdollisuuksia myös digipolvelle.
                                        
Antti Saari
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, kirjailija

Kuvituskuva: Marja Pyhtilä

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi