Torstai 22.11.2018
"
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Ps. 130:6

Päivämiehen kehitys vanhoillislestadiolaisuuden uutislehdeksi

Usko ja elämä - Artikkelit 9.5.2014 09:59 | Katri Isopahkala


Päivämies 60 vuotta -kirjoitussarjassa käsitellään Päivämiehen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuudennäkymiä. Tämä sarjan toinen osa käsittelee Päivämiehen kehitystä nykyisenlaiseksi uutislehdeksi.
Päivämiehen taloudenhoitajaksi syksyllä 1954 tullut Eino Kimpimäki otti päätoimittajan tehtävät vastaan vuonna 1961. Hän oli työskennellyt päätoimittajan sijaisena Eino J. Pietilän pyydettyä SRK:n johtokunnan toivomuksesta eroa tehtävästään keväällä 1960.

Työnkuva oli raskas: Eino Kimpimäki hoiti samaan aikaan pääsihteerin, toimittajan ja taloudenhoitajan tehtävät. Erityisesti vuosiin 1960 ja 1961 kulminoituneesta tuulisesta tilanteesta Kimpimäki totesi ensimmäisessä pääkirjoituksessaan: ”tiedän, että tämänkin lehden kirjoitusten kautta käydään taistelua sieluista”.

Yhteiskunnasta ja kirkosta kertovat uutiset eivät olleet enää yhtä keskeisessä asemassa kuin lehden ensimmäisen päätoimittajan Antti Koukkarin ja Eino J. Pietilän kaudella. Lehdessä seurattiin kuitenkin esimerkiksi Oulun yliopiston sekä joidenkin teollisuus- ja liikelaitosten kehitystä.

Perustamisvuonna lehti oli 4-sivuinen, juhlanumeroita lukuun ottamatta. Jo syksyllä 1957 tehtiin 8-sivuinen joululehti, jonka kansi oli painettu violetilla musteella. 1970-luvulle tultaessa sivumäärä oli noussut kahdeksaan, ja lehden kansissa käytettiin muiden muassa sinistä ja oranssia väriä.


Nummikadun toimituksessa töitä tehtiin paperien, kirjoituskoneiden ja puhelinten äärellä. Kuvassa konttoristi Martta Karjalainen, taloudenhoitaja Eino Kimpimäki sekä päätoimittaja Antti Koukkari.


Tilaushankintakilpailut

Eri paikkakuntia ja niiden seurakunnallista elämää esittelevät kuntasivut toivat lehteen tarpeellisia ilmoitustuloja. Lisäksi lehti sisälsi muutamia vakiopalstoja, kuten Mauno Koivunevan Paimenpoika ja Leena Rauhalan Lehtiä opettajan päiväkirjasta.

Jo ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa Päivämies muodosti 40 prosenttia SRK:n tuloista. Tuloja kaivattiinkin laajentuvaan lähetystyöhön. Levikkityötä tehostivat ilmoittelu, laaja asiamiesverkosto ja tilaushankintakilpailut, joita Kimpimäki piti suorastaan osana kristillistä kilvoittelua.

Vuodenvaihteessa 1956–57 järjestetyn tilaushankintakilpailun voitti Kustaa Honkanen (kuvassa alla) Kiimingistä, joka hankki 260 uutta lehtitilausta. Hänen periaatteenaan oli tarjota lehteä kaikille, unohtamatta niitäkään, joita voi etukäteen ajatella ”toivottomiksi tapauksiksi”. Palkinnoksi Honkanen sai polkupyörän.




Puhtaaksikirjoittaja ja valokuvien tekijä

1970-luvulla lehdessä käsiteltiin henkilökohtaisen uskonkilvoituksen ja isänmaallisten teemojen lisäksi yhteiskunnassa ilmennyttä radikalisoitumista. Lisäksi lehdessä alkoi olla enenevässä määrin uutisia uusien rauhanyhdistyksen toimitalojen rakentamisesta.

Jo vuonna 1967 Kimpimäen avuksi oli palkattu toimitussihteeri. Tehtävää hoiti Pentti Vinnurva. Kun hänet valittiin lapsi- ja nuorisotyön sihteeriksi, jatkoi Voitto Paaso toimitussihteerin töitä.

Eino Kimpimäen jäätyä eläkkeelle vuonna 1978 uudeksi päätoimittajaksi tuli Voitto Savela. Lisäksi toimituksessa työskenteli puhtaaksikirjoittaja ja osa-aikainen valokuvien tekijä.

Lehti pienenee tabloid-kokoon

Savelan kausi alkoi haastavasti, kun tiedotusvälineet kritisoivat voimakkaasti kristillisyyttä. Pääkirjoituksissa sekä Savela että työvaliokunta käsittelivät kritiikkiä, joka kohdistui muiden muassa kososlaisuuteen liittyvien asioiden hoitamiseen.

Savela kiinnitti huomiota Päivämieheen uutislehtenä. Hän kehitti lehteä esimerkiksi muuttamalla sen nykyisenlaiseen tabloid-kokoon. Savela turvasi monipuolisen uutisvirran luomalla edelleen olemassa olevan lehtiavustajaverkoston.

Luonteeltaan Päivämies muuttui vähitellen hartauslehdestä uutislehdeksi, josta löytyi maakunnallisten uutisten lisäksi juttuja esimerkiksi SRK:n leiri- ja nuorisotyön saralta. Kaksoisotsikointikin teki tuloaan.

Juttusarjoina julkaistiin muiden muassa Iltalampun alla –sarjaa, jota kirjoitti Ella Nurmela. Esa Tuomaalan kirjoitukset löytyivät puolestaan Seitsemän kultaista kynttilänjalkaa –nimen alta.

Lehtiavustajien kouluttaminen alkaa

Samuli Pentikäinen otti päätoimittajan tehtävät hoitaakseen vuonna 1982. Hän vakiinnutti lehteen nykyisenlaiset sunnuntaikirjoitukset. Myös kirkolliskokousuutiset tulivat osaksi Päivämiestä.

Uutisten luettavuutta parannettiin väliotsikoilla sekä tummennetuilla ingresseillä. Myös sisältöä vahvistettiin järjestämällä lehtiavustajille koulutustilaisuuksia. Sivumäärä oli noussut, se vaihteli 22 ja 28 välillä.


Lehtiavustajat tutustuivat modeemin käyttöön Jämsän opistolla järjestetyllä kurssilla vuonna 1994. Avustajat mahdollistavat edelleen lehden monipuolisen ja eri paikkakunnilta tulevan uutistuotannon.


Pentikäisen ensimmäinen kausi jäi lyhyeksi hänen siirryttyään valmistelemaan Aulis Zidbeckin teosta Juhani Raattamaasta. Vuonna 1983 Vinnurvasta tuli vt. päätoimittaja. Seuraavina vuosina hänestä tuli lisäksi sekä toimitussihteeri että pikkulehtien päätoimittaja. Vuonna 1986 hänen virkansa vakinaistettiin. Toimitukseen kuuluivat myös toimitussihteeri Esa Koukkari ja toimittaja Toivo Määttä.

Jutut levykkeellä kirjapainoon

Vinnurva nosti uutislehden tavoitteiksi oikeakieliset, ajankohtaiset ja kiinnostavat jutut. Elämää ja ihmisiä –sarjassa alettiin esitellä erilaisissa ammateissa toimivia ihmisiä. Lehteen vakiintui myös kolumnipalsta, jolta lukijat löytävät edelleen ajankohtaisia ja kansantajuisesti kirjoitettuja tekstejä. Nuortenosasto Kapsäkki luotiin vuonna 1993, jolloin se oli osa Päivämiestä.

Tietokoneet ilmestyivät toimittajien pöydille 1990-luvun aikana. ATK levisi toimitustyöhön vaiheittain. Alkuvaiheessa tekstit tulivat levykkeillä toimitukseen, josta ne vietiin korjattuina kirjapainoon. Lehti taitettiin vuoteen 1993 saakka painotalossa.

Tarralapuilla rajatut valokuvat

Vinnurvan jäätyä eläkkeelle joulukuussa 1997 toimitussihteeri Toivo Määttä hoiti päätoimittajan tehtäviä oman työnsä ohessa. Päätoimittajan tehtävät yhdistettiin kustannuspäällikön tehtäviin, ja kustannuspäällikkö Samuli Pentikäinen palasi päätoimittajaksi syksyllä 1998.

Pentikäisen toisella kaudella lehdessä toteutettiin laaja ulkoasu­- ja sivukarttauudistus. Pentikäisen jäätyä eläkkeelle Ari-Pekka Palola johti lehden tekemistä vuoden 2002 alusta syksyyn 2006.

Palolan aikana toimituksen vähäinen henkilömäärä asetti lehden tekemiselle tiukat puitteet. Kustannuspäällikön tehtävät veivät yli puolet päätoimittajan työajasta; toimitukseen kuuluivat lisäksi vain toimitussihteeri ja yksi toimittaja. Tilapäisapua saatiin editoivilta toimittajilta.

Palolan tavoitteena oli lisätä lehden ajankohtaisuutta muiden muassa siten, että uutiset julkaistiin mahdollisimman tuoreina. Tekniset resurssit olivat vielä Palolan kaudella vaatimattomat, vaikka työskentely tapahtuikin tietokoneen äärellä.

Valokuvat olivat vielä 2000-­luvun alussa pääosin paperikuvia, joihin toimitussihteeri teki taittoa varten rajaukset tarralapuilla. Ensimmäinen digikamera saatiin toimitukseen vuonna 2003.

Verkkolehti osaksi toimitustyötä

Toimitussihteeri Toivo Määttä johti lehtityötä vt. päätoimittajana vuosina 2006–2009. Pääkirjoituksissa, ajankohtaisartikkeleissa ja teemanumeroissa pyrittiin vastaamaan yhteiskunnasta nouseviin ilmiöihin, jotka heijastuivat kristillisyyteen. Myös lehden ulkoasun kehittäminen nousi ajankohtaiseksi.

Tuomas Hännisen ottaessa vetovastuun lehdestä syksyllä 2009 hän kehitti sitä muiden muassa tiivistämällä Siionin Lähetyslehden ja Päivämiehen välejä. Lähetyslehdestä tuli uutislehden välissä kerran kuukaudessa ilmestyvä, teemoitettu lehti.

Vanhoillislestadiolaisuus on ollut Olli Lohen vuonna 2011 alkaneen päätoimittajakauden aikana paljon julkisuudessa; esillä olevia kysymyksiä onkin pohdittu lehdessä ilmestyneissä artikkelisarjoissa. Vuoden 2012 alusta lähtien Päivämiehen nuortensivut on toteutettu omana liitteenään Kapsäkkinä.

Päivämiehen graafinen ilme uudistettiin vuoden 2013 alussa, jolloin aloitettiin myös Päivämiehen verkkolehden suunnittelu. Verkkolehti avattiin kuluvan vuoden huhtikuussa, ja sen myötä lehden toimituksessa työskentelee päätoimittajan ja toimitussihteerin lisäksi kolme toimittajaa sekä taittaja. Toimituksen lisäksi lehden tekemiseen osallistuu 26 lehtiavustajaa, jotka kirjoittavat pääosan lehden uutisista.

Paperilehden sivumäärä vaihtelee 24 ja 32 sivun välillä. Päivämies muodostaa edelleen merkittävän osan keskusyhdistyksen tuloista. Kustannustoiminnan osuus SRK:n tuloista on 44 prosenttia, mistä noin 65 prosenttia tulee Päivämiehestä. Lehdellä on ilmoitusmyyjä, joka myy yrittäjille mainostilaa myös verkkolehdestä.

Kuvat: SRK:n arkisto

Ensimmäisen kuvan kuvateksti: Lehden kansissa käytettiin jo 1970-luvulla kirkkaita värejä. 20-vuotisjuhlanumerossa kirjoitettiin, että ”lehti on ollut monelle taivaan tien kulkijalle aivan kuin tuore öljypuun lehti”.

LÄHTEET:
Pentti Vinnurva, Katsaus Päivämiehen 40-vuotistaipaleeseen, SRK:n Vuosikirja 1994
Jukka Palola, Päivämies herätysliikelehtenä, Kirkon tutkimuskeskus 2001
Ari-Pekka Palola, Evankeliumin työ laajenee, SRK 2011
Neljän viimeisen päätoimittajan osalta tiedot perustuvat heidän omiin kertomuksiinsa.

Lyhennetty kirjoituksesta, joka on julkaistu Päivämiehessä 7.5.2014.

Tunnisteet:


srk päivämies

Lisää aiheesta:

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi