Perjantai 21.9.2018
"
Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Ps. 86:11

Mistä eutanasiassa on kyse?

Usko ja elämä - Artikkelit 21.1.2017 06:35 | Päivämies


Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi Suomessa keräsi reilut 62 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloite on herättänyt runsaasti huomiota ja kannanilmaisuja sekä puolesta että vastaan. Mistä tässä on oikeastaan kysymys? 
Sana eutanasia perustuu kreikan kielen sanoihin eu ja thanatos, jotka suomennettuina tarkoittavat ”hyvä kuolema”. Eutanasia-käsite voidaan jakaa moniin eri luokkiin, joista keskeisimpiä ovat aktiivinen ja passiivinen eutanasia. Läheinen käsite on myös niin sanottu avustettu itsemurha.

Aktiivinen ja passiivinen eutanasia

Aktiivinen eutanasia tarkoittaa ihmisen tarkoituksellista surmaamista hänen omasta pyynnöstään. Nykyisen lainsäädännön perusteella aktiivinen eutanasia on Suomessa kiellettyä ja rangaistavaa. Kyse on henkirikoksesta, yleensä surmasta tai taposta, eli toisen ihmisen tahallisesta tappamisesta.

Passiivista eutanasiaa on potilaan elämää ylläpitävien hoitojen lopettaminen, joka perustuu vakavasti sairaan potilaan tahtoon. Passiivista eutanasiaa on esimerkiksi se, että lääkäri ei aloita kriittisesti sairaan potilaan hoitotoimenpidettä, joka mahdollisesti pitäisi potilaan elossa vielä jonkin aikaa. Saattohoidon loppuvaiheessa, niin sanotussa terminaalihoidossa, ei yritetä väkisin jatkaa potilaan elämää teknologian, lääketieteellisten toimenpiteiden tai lääkehoidon keinoin vastoin hänen tahtoaan.

Passiivinen eutanasia on sallittua, sikäli kuin se tehdään hyvän lääketieteellisen käytännön mukaan. Hyvässä lääketieteellisessä hoidossa parantumattomasti sairaan potilaan kipua lievennetään ja loppuelämää muutenkin helpotetaan riittävällä lääkehoidolla ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Suomen lääkäriliitto ei kannata aktiivista eutanasiaa

Suomen lääkäriliitto ei kannata aloitetta uudeksi eutanasialaiksi, jonka tarkoituksena on laillistaa aktiivinen eutanasia Suomessa. Lääkärien kriittinen kanta on hyvin ymmärrettävissä. Jo nykyisen lääkärinvalan perustana olevassa lääketieteen isän Hippokrateen valassa vannotaan: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.”

Lääkäriliiton valtuuskunta on todennut, että eutanasian laillistaminen ehdotetulla tavalla veisi elämän lopun hoitojen kehityksen väärälle uralle. Korkeatasoisen terveydenhuoltomme tehtävä on varmistaa, että kivuton ja laadukas elämä voidaan turvata kaikille elämän loppuvaiheissa. Samalla on hyvä muistaa Hippokrateen ohje lääkärien tehtävistä: ”joskus voi parantaa, usein lievittää ja aina lohduttaa”.

Elämä on Jumalan lahja

Kirkkokunnat pitävät ihmiselämää pyhänä ja suhtautuvat kriittisesti aktiiviseen eutanasiaan. Evankelisluterilaisen kirkon katekismuksessa 5. käskyn selityksessä sanotaan: ”Jokaisen ihmisen elämä on Jumalan lahja ja sellaisena arvokas.”
Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on todennut: ”Käsitys elämän pyhyydestä on yksi kristillisen etiikan kulmakivistä. Sen mukaan elämämme on Jumalan kädessä. Hän on sen antanut ja vain hän voi sen meiltä ottaa pois.”

Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksessa puolestaan todetaan: ”Välitön eutanasia merkitsee sitä, että vammaisilta, sairailta tai kuolevilta ihmisiltä riistetään elämä mitä tahansa perustetta käyttäen. Sitä ei voida moraalisesti hyväksyä.”
Ihmisen elämä on Jumalan antama lahja. Koko elämämme – mukaan lukien sen alku ja loppu – on Jumalan kädessä. ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.” (Ps. 139:16.)

Kristittyinä uskomme Jumalan sanaan perustuen, että kuoleman jälkeen saamme ikuisen elämän Jumalan luona.
Tulevassa elämässä ei ole sairauksia, kipuja eikä kärsimyksiä. Pääsemme itse kokemaan sen, mitä apostoli Johannes sai ennalta nähdä Patmos-luodolla: ”Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” (Ilm. 21:3–4.)

Seppo Parkkila
Lääketieteen tohtori, anatomian professori

Julkaistu Päivämiehessä 2017

Kuvituskuva: Päivi Peltoniemi


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi