Lauantai 26.5.2018
"
Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. 1 Kor. 12:12

Pääsiäisperinteillä on monenlaisia taustoja

Usko ja elämä - Artikkelit 15.4.2017 06:03 | Päivämies


Kristillinen usko perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla, on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, jolloin muistellaan Kristuksen kärsimystä ja tietä Golgatan ristille. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta.
Pääsiäisen viettoon liittyy paljon perinteitä. Perinteet saattavat tulla satojen vuosien takaa. Eri kirkkokunnilla on erilaisia pääsiäiseen liittyviä traditioita, mutta on myös yhteisiä perinteitä. Joidenkin alkuperä on pakanallinen, mutta ne ovat aikojen saatossa muuntuneet kristittyjen tavoiksi.

Kotoinen versio palmunoksista

Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäinen on kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Ensi vuonna 2018 pääsiäissunnuntai on 1.4 ja vuonna 2019 21.4.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ruoho ja puut viheriöivät ja kukkaset kukkivat ulkona jo pääsiäisaikaan, toisin kuin meillä pohjoisessa. Suomessa on tapana kylvää astiaan raiheinän siemeniä, joista muutamassa päivässä kasvaa vihreä oras. Tapa on yleistynyt Suomessa sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut muistuttavat palmunoksista, joita ihmisen laskivat tielle Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Oksat liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen



Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat sekä kukat symboloivat kaikki kasvua ja uutta elämää, jonka Kristus valmisti kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.

Kukko kristillisenä symbolina

Myös pääsiäisenä usein esillä olevat tiput ja munat kuvaavat uutta elämää. Pääsiäiskoristeteollisuudessa kanauntuvikot ovat suosittu aihe. Mielikuvituksella ei näytä olleen rajoja, kun tipuja on kuvattu erilaisissa eläinten tai ihmisten puuhissa.

Munien värjäys ja maalaus on monissa maissa kehittynyt omaksi kansantaiteen lajikseen. Suomessa yleistä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi. Lasten suklaamunien koreat päällyspaperit alkoivat tavallaan täyttää samaa tehtävää.



Kristillisenä symbolina kanaa tärkeämpi on kukko, jota on kirkkotaiteessa käytetty valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Maailman kuuluisin kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kirkonkukko valvoo heikkouksille altista seurakuntaa monien kirkontornien ja kellotapulien huipulla.

Kokko ja perinneruuat
Pohjanmaalla poltetaan kokkoja pääsiäislauantaina. Vanhoina aikoina kokoilla oli tarkoitus häätää trulleja ja noitia pois talon läheisyydestä. Nykyisin kylillä poltettaville kokoille keräännytään tapaamaan naapureita, ja lopputulilla kylän nuoriso tarinoi ja mahdollisesti paistaa makkaraa.

Pääsiäiseen loppuu paaston aika. Tästä huolimatta pääsiäisen ruokaperinne on yksinkertaisempi kuin joulun. Mämmi on tunnetuin pääsiäisen ruokaerikoisuus. Lampaanlihan kulutus on suurinta pääsiäisen aikoihin. Itäisestä perinteestä on pääsiäispöytään tullut pasha.     

Lähteet:
Evl.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketit 
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto

Teksti: Mauri Penninkangas
Kuvituskuvat: Jaakko Koskelo, Markus Lehtiniemi, Matias Haaraniemi

Tunnisteet:


perinne pääsiäinen

Lisää aiheesta:

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi