Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Pääsiäisperinteillä on monenlaisia taustoja

Usko ja elämä - Artikkelit 15.4.2017 06:03 | Päivämies


Kristillinen usko perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla, on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, jolloin muistellaan Kristuksen kärsimystä ja tietä Golgatan ristille. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta.
Pääsiäisen viettoon liittyy paljon perinteitä. Perinteet saattavat tulla satojen vuosien takaa. Eri kirkkokunnilla on erilaisia pääsiäiseen liittyviä traditioita, mutta on myös yhteisiä perinteitä. Joidenkin alkuperä on pakanallinen, mutta ne ovat aikojen saatossa muuntuneet kristittyjen tavoiksi.

Kotoinen versio palmunoksista

Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäinen on kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Ensi vuonna 2018 pääsiäissunnuntai on 1.4 ja vuonna 2019 21.4.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ruoho ja puut viheriöivät ja kukkaset kukkivat ulkona jo pääsiäisaikaan, toisin kuin meillä pohjoisessa. Suomessa on tapana kylvää astiaan raiheinän siemeniä, joista muutamassa päivässä kasvaa vihreä oras. Tapa on yleistynyt Suomessa sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut muistuttavat palmunoksista, joita ihmisen laskivat tielle Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Oksat liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen



Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat sekä kukat symboloivat kaikki kasvua ja uutta elämää, jonka Kristus valmisti kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.

Kukko kristillisenä symbolina

Myös pääsiäisenä usein esillä olevat tiput ja munat kuvaavat uutta elämää. Pääsiäiskoristeteollisuudessa kanauntuvikot ovat suosittu aihe. Mielikuvituksella ei näytä olleen rajoja, kun tipuja on kuvattu erilaisissa eläinten tai ihmisten puuhissa.

Munien värjäys ja maalaus on monissa maissa kehittynyt omaksi kansantaiteen lajikseen. Suomessa yleistä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi. Lasten suklaamunien koreat päällyspaperit alkoivat tavallaan täyttää samaa tehtävää.



Kristillisenä symbolina kanaa tärkeämpi on kukko, jota on kirkkotaiteessa käytetty valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Maailman kuuluisin kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kirkonkukko valvoo heikkouksille altista seurakuntaa monien kirkontornien ja kellotapulien huipulla.

Kokko ja perinneruuat
Pohjanmaalla poltetaan kokkoja pääsiäislauantaina. Vanhoina aikoina kokoilla oli tarkoitus häätää trulleja ja noitia pois talon läheisyydestä. Nykyisin kylillä poltettaville kokoille keräännytään tapaamaan naapureita, ja lopputulilla kylän nuoriso tarinoi ja mahdollisesti paistaa makkaraa.

Pääsiäiseen loppuu paaston aika. Tästä huolimatta pääsiäisen ruokaperinne on yksinkertaisempi kuin joulun. Mämmi on tunnetuin pääsiäisen ruokaerikoisuus. Lampaanlihan kulutus on suurinta pääsiäisen aikoihin. Itäisestä perinteestä on pääsiäispöytään tullut pasha.     

Lähteet:
Evl.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketit 
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto

Teksti: Mauri Penninkangas
Kuvituskuvat: Jaakko Koskelo, Markus Lehtiniemi, Matias Haaraniemi

Tunnisteet:


perinne pääsiäinen

Lisää aiheesta:

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi