Maanantai 9.12.2019
"
Kuule meitä, Israelin paimen, ilmesty kirkkaudessasi. Osoita voimasi, tule avuksemme. Ps. 80:2-3

Pääsiäisperinteillä on monenlaisia taustoja

Usko ja elämä - Artikkelit 15.4.2017 06:03 | Päivämies


Kristillinen usko perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla, on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, jolloin muistellaan Kristuksen kärsimystä ja tietä Golgatan ristille. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta.
Pääsiäisen viettoon liittyy paljon perinteitä. Perinteet saattavat tulla satojen vuosien takaa. Eri kirkkokunnilla on erilaisia pääsiäiseen liittyviä traditioita, mutta on myös yhteisiä perinteitä. Joidenkin alkuperä on pakanallinen, mutta ne ovat aikojen saatossa muuntuneet kristittyjen tavoiksi.

Kotoinen versio palmunoksista

Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäinen on kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Ensi vuonna 2018 pääsiäissunnuntai on 1.4 ja vuonna 2019 21.4.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ruoho ja puut viheriöivät ja kukkaset kukkivat ulkona jo pääsiäisaikaan, toisin kuin meillä pohjoisessa. Suomessa on tapana kylvää astiaan raiheinän siemeniä, joista muutamassa päivässä kasvaa vihreä oras. Tapa on yleistynyt Suomessa sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut muistuttavat palmunoksista, joita ihmisen laskivat tielle Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Oksat liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen



Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat sekä kukat symboloivat kaikki kasvua ja uutta elämää, jonka Kristus valmisti kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.

Kukko kristillisenä symbolina

Myös pääsiäisenä usein esillä olevat tiput ja munat kuvaavat uutta elämää. Pääsiäiskoristeteollisuudessa kanauntuvikot ovat suosittu aihe. Mielikuvituksella ei näytä olleen rajoja, kun tipuja on kuvattu erilaisissa eläinten tai ihmisten puuhissa.

Munien värjäys ja maalaus on monissa maissa kehittynyt omaksi kansantaiteen lajikseen. Suomessa yleistä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi. Lasten suklaamunien koreat päällyspaperit alkoivat tavallaan täyttää samaa tehtävää.



Kristillisenä symbolina kanaa tärkeämpi on kukko, jota on kirkkotaiteessa käytetty valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Maailman kuuluisin kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kirkonkukko valvoo heikkouksille altista seurakuntaa monien kirkontornien ja kellotapulien huipulla.

Kokko ja perinneruuat
Pohjanmaalla poltetaan kokkoja pääsiäislauantaina. Vanhoina aikoina kokoilla oli tarkoitus häätää trulleja ja noitia pois talon läheisyydestä. Nykyisin kylillä poltettaville kokoille keräännytään tapaamaan naapureita, ja lopputulilla kylän nuoriso tarinoi ja mahdollisesti paistaa makkaraa.

Pääsiäiseen loppuu paaston aika. Tästä huolimatta pääsiäisen ruokaperinne on yksinkertaisempi kuin joulun. Mämmi on tunnetuin pääsiäisen ruokaerikoisuus. Lampaanlihan kulutus on suurinta pääsiäisen aikoihin. Itäisestä perinteestä on pääsiäispöytään tullut pasha.     

Lähteet:
Evl.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketit 
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto

Teksti: Mauri Penninkangas
Kuvituskuvat: Jaakko Koskelo, Markus Lehtiniemi, Matias Haaraniemi

Tunnisteet:


perinne pääsiäinen

Lisää aiheesta:

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi