Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Uskonpuhdistaja Martin Luther – munkki, professori, puoliso ja isä

Usko ja elämä - Artikkelit 2.9.2017 06:33 | Päivämies
Lutherin elämässä tapahtui useita käännekohtia, jotka veivät hänet uuteen, yllättäväänkin suuntaan.
Martin Luther (1483–1546) oli aviopari Hans ja Margareta Lutherin (tuohon aikaan Luder) vanhin lapsi. Perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän jälkeläistä, joista kolme kuoli jo varhain. Hans Luther keräsi vuosien mittaan huomattavan omaisuuden kaivosalalla.

Suoritettuaan perusopinnot Eislebenin, Magdeburgin ja Eisenachin kouluissa Martin-poika siirtyi Erfurtin yliopistoon vuonna 1501. Isä tarvitsi liiketoimissaan lainopillisia neuvoja, ja pojasta piti tulla lakimies.

Martin viihtyi hyvin yliopistossa. Hän opiskeli nopeasti ja määrätietoisesti ja suoritti maisterintutkinnon tammikuussa 1505 luokkansa toiseksi parhaana oppilaana. Opiskelijatovereiltaan Luther sai lisänimen Filosofi, koska hän loisti tiedoillaan ja taidoillaan julkisissa väittelytilaisuuksissa. Hans oli tyytyväinen poikaansa ja kutsui tätä Martin-maisteriksi.

Sielunhätä ei helpottanut luostarissa

Yllättävä tapaus muutti kuitenkin nuoren opiskelijan suunnitelmat täysin. Lutherin kertoman mukaan hän oli kävellen palaamassa kotoaan yliopistoon, kun äkkiä puhkesi ukkosmyrsky. Kuolemanpelossa Martin antoi lupauksen ruveta munkiksi.

Palattuaan yliopistoon hän järjesti ystävilleen jäähyväisillallisen ja liittyi Erfurtin augustinolaismunkkien joukkoon.

Luostariaikaansa Luther kuvasi myöhemmin: ”On totta, että olen ollut hurskas munkki ja olen pitäytynyt luostarisäännöissä niin ankarasti, että uskallan sanoa: Jos munkki on milloinkaan päässyt taivaaseen munkkina viettämänsä elämän ansiosta, niin minun olisi pitänyt sinne päästä. Tämän todistavat kaikki luostaritoverini, jotka ovat minut tunteneet.”

Lutherin rippi-isänä toimi luostarin johtoon kuulunut Johann von Staupitz, joka yritti helpottaa nuorukaisen sielunhätää. Hän neuvoi ”katsomaan ristiä”, jonka juurelta armo löytyisi.

Teologisia pohdintoja professorina

Uusi käännekohta Lutherin elämässä tapahtui, kun von Staupitz lähetti hänet Wittenbergin yliopistoon hoitamaan teologian professorin virkaa. 29-vuotias munkki ei ollut halukas lähtemään luostarista, mutta suostui lopulta pyyntöön.

Ystävälleen osoitetussa kirjeessä Luther kertoi: ”Minulla olisi töitä kahdellekin sihteerille. En tee paljon muuta kuin kirjoitan kirjeitä… saarnaan luostarin kirkossa, luen ääneen aterioilla… olen seurakunnan kirkossa saarnaajana, opinto-ohjaajana, yhdentoista luostarin esimiehenä, Litzkaun kalalammikon valvojana, sovittelijana kun Torgaussa rähinöidään; luennoin Paavalista, kerään aineistoa Psalmien selitykseen ja lisäksi – kuten sanoin – kirjoitan aina kirjeitä…”

Ajan teologialle ominainen käsitys vanhurskaasta Jumalasta, joka rankaisi epävanhurskasta ihmistä, ajoi Lutherin vakavaan uskonnolliseen pohdintaan ja Raamatun tutkimiseen.

Kun tarkastelee Lutherin raamattuluentoja ja yksityistä kirjeenvaihtoa vuodesta 1513 aina vuoteen 1518, huomaa, kuinka hänen ajatuksensa alkoivat muuttua. Epätoivoisesti vanhurskautta tavoittelevan teologin mieleen alkoi nousta käsitys armollisesta Jumalasta ja pelastuksesta, joka on Jumalan lahja uskovalle.

Paavalin sanat Roomalaiskirjeessä tiivistivät uuden teologian perusajatuksen: ”Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja” (Room.3:28).

Miten ihminen pelastuu? 

Mistä sitten löytyy vapautus omantunnon tai Jumalan lain syytöksistä? Luther vastasi: ”Ei mistään muualta kuin Kristuksesta ja Kristuksessa. Sillä jos Kristukseen uskovan sydän moittii häntä ja syyttää häntä todistaen häntä vastaan pahasta teosta, hän kohta kääntyy siitä pois ja Kristukseen päin ja sanoo: ”Mutta tämä on sovittanut, tämä on vanhurskas, tämä on minun puolustukseni, tämä on kuollut minun puolestani, tämä on tehnyt vanhurskautensa minun vanhurskaudekseni ja minun syntini synnikseen. Ja jos hän teki minun syntini omakseen, ei minulla enää ole sitä, vaan olen vapaa.”

Evankeliumi-sanan merkityksen Luther tiivistää: ”Evankeliumi on saarna, joka antaa synnit anteeksi.”

”Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.” Lutherin uskonoivallus oli ristiriidassa katolisen kirkon oppien ja käytäntöjen kanssa, ja nämä pohdinnat ja vastaväitteet hän julkaisi 31.10.1517. Tuota päivää pidetään uskonpuhdistuksen alkamisen merkkipäivänä.

Yllättävä avioituminen

Luther avioitui vuonna 1525 Nimbschen luostarista karanneen nunnan, Katharina von Boran (1499–1552) kanssa. Avioliitto oli yllätys uskonpuhdistajan tuttavapiirille ja myös Lutherille itselleen, jonka mukaan ”Jumala oli yllättäen sysännyt hänet avioliittoon”. Nimbschen luostarista oli paennut kaikkiaan kaksitoista nunnaa, jotka seuraavien kahden vuoden aikana olivat vakiinnuttaneet asemansa joko palaamalla sukulaistensa luo tai avioitumalla, ja Luther nai joukon viimeisen neidon.

Miten Luther itse selittää yllättävän avioitumisensa? Hänen mukaansa tärkein syy oli se, että hän tahtoi olla kuuliainen isälleen, joka toivoi jatkajaa suvulle. Toiseksi Luther mainitsee halunneensa teollaan ärsyttää paholaista, joka usein kiusasi uskonpuhdistajaa. Ja lopultakin: entisen munkin ja karanneen nunnan avioliitto oli aikamoinen näpäytys katoliselle kirkolle ja osoitus muulle maailmalle siitä, että avioliitto on Jumalan tahto.

Katharina von Boran ja Martin Lutherin liitto oli järkiavioliitto. Luher itse kertoi tunteistaan seuraavasti: ”En ole rakastunut enkä palavissani, mutta pidän vaimostani.” Ajan kuluessa pariskunta oppi rakastamaan ja arvostamaan toisiaan.

Huolehtiva perheenisä

Aviopari asui ”Mustassa luostarissa”, jossa heidän lisäkseen asui opiskelijoita vuokralaisina, ystäviä ja tuttavia, satunnaisia vierailijoita ja luonnollisesti pariskunnan omat lapset sekä sukulaisten orvoiksi jääneitä lapsia.

Katharina huolehti suurtaloudesta, puutarhasta, kalalammikosta, karjasta, valmisti lääkkeitä, piti hallussaan perheen raha-asiat sekä johti rakennuksen remontointitöitä. Katharina ja Martin jakoivat samankaltaisen uskonymmärryksen. ”Kun minulla on ollut kiusauksia ja pelkoja, niin Philippus Melanchthon tai D. Pommer (Lutherin läheisiä ystäviä) tai vaimoni ovat lohduttaneet minua Jumalan sanalla”, mies kertoi. 

Perheeseen syntyi kuusi lasta. Tytär Elisabet kuoli kahdeksan kuukauden ikäisenä ja Magdalena 13-vuotiaana. Margarethe eli täysi-ikäiseksi ja perusti perheen. Johannes-niminen poika opiskeli oikeustieteitä ja toimi lakimiehenä. Isänsä kaima Martin opiskeli teologiaa, mutta ei saanut opintojaan koskaan päätökseen. Perheen kolmannesta pojasta Paulista tuli arvostettu lääkäri.

Martin-isä rakasti ja arvosti lapsia ja lasten hoitamista. Hän neuvoi vanhempia: ”Te vanhemmat, suokaa lapsillenne tarpeeksi huolenpitoa ja hoitoa, niin teette Jumalalle otollisimman työn.”

Luther kuoli 63-vuotiaana ollessaan työmatkalla entisessä kotikaupungissaan Eislebenissä. Katharina von Bora kuvaa raskasta menetystään: ”En voi syödä, en juoda, enkä nukkua. Jos olisin omistanut ruhtinaskunnan tai keisarikunnan, ei sen menettäminen olisi tuntunut niin pahalta kuin se, että Jumala on ottanut tämän rakkaan ja kalliin miehen minulta, eikä ainoastaan minulta, vaan koko maailmalta.”

Pirkko Jurvelin, filosofian maisteri

Julkaistu Päivämiehessä 30.8.2017

 

Tunnisteet:


luther uskonpuhdistaja

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi