Maanantai 24.6.2019
"
Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta. Ps. 49:16

Kalle Aukusti Lohi – mies Suomen itsenäisyysjulistuksen takana

Usko ja elämä - Artikkelit 6.12.2017 06:15 | päivitetty 11.12.2018 13:16 | Hanna Kallunki


Kalle Aukusti Lohi (1872–1948) oli talonpoika ja vanhoillislestadiolainen saarnaaja, joka Etelä-Lapin perukoilta ponnisti vahvaksi valtiolliseksi vaikuttajaksi. Lohen käsialaa oli eduskunnan marraskuussa 1917 hyväksymä ponsi, jota voidaan pitää Suomen tosiasiallisena itsenäisyysjulistuksena.
Lohi varttui Kuukasjärven kylällä, joka tuolloin kuului Pudasjärveen, nykyisin Ranuaan. Hän kävi kiertokoulun ja rippikoulun ja lähti mukaan poliittiseen toimintaan vuoden 1905 suurlakon innostamana. Metsätyömiehenäkin työskennellyt Lohi oli mukana perustamassa vuonna 1906 Suomen Maalaisväestön Liittoa (SML), jonka nimi myöhemmin muuttui Maalaisliitoksi. 

Vuonna 1909 K. A. Lohi nousi eduskuntaan. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana yhtäjaksoisesti 36 vuotta ja oli ministerinä neljässä hallituksessa. Maailmansotien välisenä aikana hän oli puolueensa johtohahmoja.  

Itsenäistymisponsi

K. A. Lohen rooli Suomen itsenäistymisvaiheessa oli merkittävä. Kun Venäjällä tehtiin vallankumoukset vuonna 1917, Suomen poliittinen johto mietti erilaisia toimintavaihtoehtoja. 

Lohi ajoi vahvasti korkeimman vallan siirtoa eduskunnalle. Hän teki puolueelleen ehdotuksen, että eduskunnalle esitettäisiin seuraavaa: ”Kun sitä valtionhoitajakuntaa, jonka eduskunta on päättänyt asettaa ei ole voitu vielä valita, päättää eduskunta toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassaolevien säännösten mukaan on kuulunut Keisarille ja Suuriruhtinaalle.” Tämä ponsi esitettiin ja hyväksyttiin eduskunnassa 15.11.1917 äänin 127–68, mitä voidaan Jouko Talosen mukaan pitää tosiasiallisena itsenäisyysjulistuksena. 

Vuoden 1919 hallitusmuotokeskusteluissa Lohi oli horjumaton tasavallan kannattaja, vaikka monet muut vanhoillislestadiolaiset kansanedustajat olivat kuninkaan kannalla. 

Kansan yhtenäisyyden edistäjä

Lohi oli rohkea sosiaalipoliitikko, jonka kannanotoissa usko ja kristilliset arvot näkyivät vahvasti. Sisällissodan jälkeen hän taisteli kansan eheyttämisen puolesta, kannatti punavankien armahtamista, vastusti kostopolitiikkaa ja pyrki tasoittamaan sodan repimiä luokkavastakohtia. Tätä vaati hänen mukaansa ihmisyys ja oikeudenmukaisuus. Lohi näki tämän myös poliittisesti kaukonäköisenä toimintana. 

Kansanvallan tukijana Lohi ei voinut hyväksyä 1930-luvulla sen enempää työväestön kuin lapuanliikkeenkään ääriajattelua. Hän paheksui isänmaan ja uskonnon arvojen väärinkäyttöä poliittisten pyyteiden hyväksi. 

Lohi kannatti kirkon kristillis-yhteiskunnallista työtä ja tuki setlementtiliikettä, joka pyrkii auttamaan vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä. Hän pyrki parantamaan syrjäseutujen oloja muun muassa edistämällä teiden rakentamista erämaapitäjiin ja edistämällä torppareiden asemaa. 

Suomalainen eläkemalli alkoi hahmottua Lohen sosiaaliministerikaudella vuonna 1928, ja Lohen vaikutus kansaneläkelain syntymisessä vuonna 1937 oli merkittävä. 

Tärkeä uskonnonvapaus

Uskonnonvapaus oli Lohelle tärkeä tavoite – toisin kuin useimmille muille herätysliikkeiden edustajille – ja hän puolustikin voimakkaasti vuoden 1922 uskonnonvapauslakia. Lohi katsoi, että uskonnonvapauslaki tuo myös vanhoillislestadiolaisille kristityille omantunnon- ja uskonnonvapauden. 

K. A. Lohi kutsuttiin vanhoillisles-tadiolaisten puhujaksi ilmeisesti vuonna 1915. Hän oli tunnettu sananjulistaja Etelä-Lapissa, Keski-Pohjanmaalla, Koillis-Pohjanmaalla ja Helsingissä. Lohi toimi vanhoillislestadiolaisuuden vuosikokoussaarnaajana usein vuosien 1925 ja 1939 välisenä aikana. 

Rakkaus on perusta

Lohi jätti eduskunnan 73 vuoden ikäisenä vuonna 1945 ja kuoli kotonaan Ranualla 11.6.1948. Kaipaamaan jäivät seitsemän lasta perheineen. Hänen vaimonsa Kaisa Reeta (o.s. Sääskilahti) oli kuollut jo aiemmin, 12.1.1947.

Siionin Lähetyslehden muistokirjoituksessa ihmeteltiin K. A. Lohen elämänpolkua, joka oli vienyt metsätyömiehen ministerin tehtäviin. Häntä kuvailtiin nöyräksi ja vaatimattomaksi mieheksi, joka oli ”suomalainen talonpoika parasta laatua”. 

Muistokirjoituksessa siteerattiin Lohen sanoja, jotka hän lausui puhujainkokouksessa vuona 1947. Ne sopivat hyvin tähänkin aikaan: ”Me näemme nykyisin vihan myrkkyä kylvettävän kansamme sieluun. Sen perustukselle ei voida mitään pysyväistä rakentaa. Ainoa kestävä pohja on rakkaus.”

Kuva: Atelier Nyblin / Eduskunta

Lähteet:
Talonen, Jouko: Pohjois-Suomen lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallinen profiili 1905–1929. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 1988.
Talonen, Jouko: K.A. Lohi uskonnollis-yhteiskunnallisena vaikuttajana. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitos 1979.
Lohi, Seppo: Yksi tie, kaksi asiaa. Kaleva 23.11.2002.
He ovat voittaneet, s. 83–113. SRK 1978.
Siionin Lähetyslehti: 2/1947 ja 7–8/1948.
Päivämies 4.12.2002: ”Herran sana neuvoo työhön”.

Artikkeli on luettavissa kokonaan Päivämiehen Suomi 100 -liitteestä, joka on ilmestynyt 29.11.2017.

Tunnisteet:


Suomi100 itsenäisyys

Lisää aiheesta:

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi