Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Lukeminen kuuluu kaikille

Usko ja elämä - Artikkelit 15.10.2018 06:47 | Päivämies


Tulin nuorena kirjallisuudenopiskelijana ostaneeksi kirjallisuuslehti Parnasson numeron (3/1998), jossa oli kirjailija Leena Krohnin essee Oikeudenmukaisuuden luonnonhistoria. Krohn käsittelee siinä moraalia ja sen oppimista. Esseestä jäi yksi lause kirkkaana mieleen: ”Moraali alkaa mielikuvituksesta.”
Mitä tekemistä sitten lukemisella on moraalin kanssa? Kirjallisuus kuvaa mahdollisia maailmoja, todellisuuksia, joihin pääsemme käsiksi kielen ja mielikuvituksen avulla. Lukiessamme menemme toisen ihmisen nahkoihin. Se auttaa meitä ymmärtämään ja myötäelämään kokemuksia, jotka ovat syntyneet ehkäpä tyystin toisenlaisissa olosuhteissa kuin omamme. Toisaalta kirjallisuuden maailmat voivat herättää oivalluksia omasta maailmastamme ja jopa auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja omaa elämäämme.

Lukemisen hyödyistä on runsaasti tutkimustietoa. Pari vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kirjoja lukeva 17-vuotias hallitsee jopa 70 000 sanaa; kirjoja lukematon sen sijaan vain 15 000 sanaa. Lukemisen yhteys kieli- ja kirjoitustaitoon on tunnettu jo kauan. Kielitaito puolestaan on yhdessä mielikuvittelun kanssa osaltaan yhteydessä siihen, millaista sisäistä dialogia ihminen kykenee käymään. Lukemisella on tärkeä merkitys maailman- ja elämänkäsityksen muovaajana. Kirjat nimittäin kuvaavat elämää – tai sellaista kuin se voisi olla. 

Hidasta lukemalla

Lukeminen ei ole tärkeää vain kasvuikäisille. Helsingin Sanomissa oli juttu naisesta, joka oli tympääntynyt jatkuvan puhelimen käytön takia katkeilevaan ajatuksenjuoksuunsa. Nainen oli huomannut keskittymiskykynsä heikentyneen, ja hän päätti tehdä asialle jotakin. Sen sijaan että olisi kuluttanut ruokatuntinsa nettiä selaamalla, hän menikin kahvilaan lukemaan runokirjaa. Tämän tavan seurauksena hän huomasi rauhoittuvansa ja ikään kuin irtautuvansa ympäristöstä omaksi itsekseen. Runoja lukemalla hän tavallaan keskusteli itsensä kanssa. Aiemmin hän oli kokenut kuormittuneensa informaation tulvasta ja kärsinyt siitä, että omat ajatukset tuntuivat hukkuvan muiden äänten sekamelskaan.

Nykymaailmassa lukeminen on vastavirtaan uimista. Ruutuviihteeseen verrattuna kirja on vanhanaikainen ja hidas käyttöliittymä, mutta juuri siksi se on mielenterveyden kannalta niin hyvä. Lukeminen pakottaa hidastamaan ja keskittymään – sekä kuulostelemaan, mitä minussa nyt tapahtuu. 

Kuormittavassa elämäntilanteessa lukeminen voi katkaista huolien kehää kiertävät ajatukset ja luoda juuri sen verran happea ja tilaa, että jaksaa raskaan hetken yli. Tiedän, etten ole ainut, joka on kuvitellut, ettei lasten ollessa pieniä yksinkertaisesti pysty lukemaan. Ja kuitenkin pystyy. Ja jos vaikka vaunuja pukatessaan seikkailee 1500-luvun Istanbulissa tai ratsastelee pitkin Yhdysvaltain ja Meksikon rajaseutua, paine päässä hellittää. 

Kun elämä on täynnä sitä, että toiset ihmiset tarvitsevat minua, on eheyttävää lukea ja olla joitakin hetkiä olemassa vain itseä varten. On myös vapauttavaa elää hetki ihan eri maailmassa. Sanonta ”kirjoja lukeva saa elää monta elämää, muut vain yhden” pitääkin hyvin paikkansa. 

Miten löytää luettavaa?

Erään kurssin päätyttyä opiskelijani, nuori mies, tunnusti hämillään, ettei hän ollut aikaisemmin jotenkin tajunnut, miten siistejä kirjat ovat. Hänellä ei ollut tullut koskaan edes mieleen, että voisi lukea jotakin. Nyt hän oli lukenut pakollisen teoksen lisäksi pari muutakin kirjaa kurssin listalta. ”Niissä vaan on jotakin”, hän sanoi. Viittasin kurssilla käymäämme kirjallisuuskeskusteluun ja totesin, että kirjat todellakin tarjoavat runsaasti pohdinnan aineksia. Taisin vielä rohkaista lukemaan lisää, vaikka tiesin, ettei mikään enää estäisi tuota ihmistä lukemasta. Hän oli ikään kuin vahingossa osunut aarrekätkölle.

Kirja-aarteita voi löytää monelta suunnalta. Kannattaa lukea takakansia ja aloituksia. Jos päätyy kirjaan, jonka lukeminen jatkuvasti vain tökkii, on parempi jättää se kesken. Maailmassa on niin paljon myös huonoja kirjoja, että vähäistä aikaansa ei kannata haaskata huonoon kirjaan, kun sen voi käyttää hyvään.

Jos elämäntilanne sallii lukupiiriin osallistumisen, sellainen voi auttaa pitämään lukemista yllä. Luetusta keskusteleminen on erittäin antoisaa, ja deadline saattaa sopivasti motivoida löytämään aikaa lukemiselle.

Kirjan uskonto

Kari Sallamaa muistutti hiljattain seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksessä, että kristinusko on ”Kirjan uskonto”. Uskonpuhdistuksen radikaali ajatus oli saada ihmiset lukemaan Pyhää Kirjaa, Raamattua, itse, omalla kielellään. Sallamaa painotti, että koko lukutaito on tätä perua. Kristillisyytemme juontaa juurensa lukijaisista, liikkeestä, joka korosti henkilökohtaista Raamatun lukemista ja tutkimista. Nykyään sellainen helposti unohtuu, kun lukeminen ylipäätään ei ole tapana. 

Raamatun lukemisen tueksi on tarjolla valaisevaa selityskirjallisuutta. Myös raamattutiedon kurssit tarjoavat näkökulmia Pyhään Kirjaan, ja keskustelut ovat uskoa vahvistavia. Raamatussa on kertomus hoviherrasta, joka luki pyhää kirjoitusta mutta ei ymmärtänyt lukemaansa (Ap. t. 8:26−39). Jumala lähetti hänen vierelleen Filippoksen, uskovaisen miehen, joka selitti hänelle kirjoituksen merkitystä ja saarnasi evankeliumia Jeesuksesta. Raamattu kertoo, että hoviherra sai uskoa evankeliumin omalle kohdalleen ja jatkoi iloisena matkaansa. Hengen avaama lukutaito tuottaakin puhdasta iloa. 

Anna Saari
Kirjoittaja on perhevapaalla oleva äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori.

Julkaistu Päivämiehessä 10.10.2018

Kuvituskuva: Lasse Kokko

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi