Perjantai 19.7.2019
"
Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. Ps. 13:4-5

Kalastajaperheen joulu

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 27.12.2018 06:03 | Päivämies


Kasvoin yhdeksänhenkisessä kalastajaperheessä Merikarvialla lähellä merta. Isä oli ammatiltaan kalastaja. Äiti huolehti meistä lapsista, kodinhoidosta, karjasta ja pienviljelystä. Me lapset olimme äidin apuna. 
Perheessämme alkoivat joulun valmistelut jo aikaisin syksyllä. Poimimme metsistä ja pihan marjapuskista marjoja, joista tehtiin hilloa, mehua ja kiisseleitä.

Joulukalat saatiin merestä. Oli haukea, siikaa, silakkaa, madetta, ahventa ja kuhaa. Niistä valmistui uunikalaa, silakkalaatikkoa, kalakeittoa ja suutarinlohta. Kaloja myös graavattiin ja savustettiin. Silakat oli jo hyvissä ajoin suolattu, muut kalat pyydettiin verkoilla avannosta jään alta.

Hyvissä ajoin ennen joulua teurastettiin sika. Joulupöytään siitä tuli paljon erilaisia ruokia: joulukinkkua, verimakkaroita, rullia, sianpääsylttyä sekä lihaa keittoihin. Ennen joulua myös lammas teurastettiin, ja se oli monen ruuan raaka-aine.

Lehmien maidosta valmistui herkkuja joulupöytään. Ensin maito separoitiin ja erotettiin kermat erilleen. Kermasta kirnuttiin voita ja saatiin myös kirnupiimää. Syntyi myös juustoja ja viiliä.



Lampailta oli keritty syksyllä villat, ja niitä tuli monta pärekopallista. Naapurustossamme oli tapana kulkea talosta taloon pitämässä kökkää eli villatalkoita. Meillekin naiset tulivat mukanaan karstat, rukit ja vyyhdinpuut. Illassa heidän käsissään syntyi paljon hahtuvaa karstoilla. Hahtuvasta he kehräsivät rukilla lankaa ja kokosivat sitä vyyhdiksi, jonka lopulta kerivät kerälle. Sitten langasta kudottiin sukkia, lapasia ja kaulaliinoja pukinkonttiin.

Äiti ja tytöt leipoivat joulupöytään leivät, limput, piparit, tortut ja kakut. Jauhot jauhettiin itse kasvatetusta viljasta. 

Myös juurekset ja sipulit kasvatettiin itse joulupöytää varten. Äiti välillä sanoikin, että ”eipä me kaupasta juuri mitään ruokia tarvita, kun ollaan niin omavaraisia”. Amerikan sukulaiset lähettivät kahvia. Jouluruokia riitti usein pitkälle joulun jälkeen.

Jouluaattona myös kotieläimet navetassa saivat vähän parempaa ruokaa kuin arkena. Pihan linnut saivat kauralyhteitä ja talipalloja.



Me lapset odotimme pukkia. Pakkasta oli usein paljon, ja kun kuulimme kulkusten äänen ja reen natisevan lumessa, tiesimme pukin ja muorin saapuvan. Lahjat olivat vaatimattomia äidin ja isän tekemiä puuleluja, villavaatteita ja räsynukkeja. Niistä iloitsimme.

Kalastajaperheen joulussa oli kuitenkin tärkeintä joulun sanoma. Kauniiksi koristellussa kodissa talikynttilöiden valossa oli ohjelmassa jouluevankeliumi ja jouluvirsi Enkeli taivaan lausui näin. Väki iloitsi siitä, että tallin seimeen oli syntynyt Vapahtaja. 

Teksti: Touko Salmi
Julkaistu Päivämiehessä 19.12.2018

Kuvituskuvat: Esko Vanhala, Juha Humalajoki, Päivi Peltoniemi

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi