Tiistai 23.4.2019
"
Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Ap. t. 13:32-33

Millaista uskonnonopetus on nykyään?

Usko ja elämä - Artikkelit 7.2.2019 09:33 | Päivämies


Suomalainen uskonnonopetus on niin sanottua oman uskonnon opetusta. Suurin osa suomalaisista käy evankelisluterilaisen uskonnon opetuksessa, toiseksi suurin uskonnonopetusta saava ryhmä on islaminuskoiset ja kolmanneksi suurin ortodoksit.
Tällä hetkellä opetussuunnitelma on laadittu 13 eri uskontoryhmälle. Uskontokuntiin kuulumattomat käyvät pääsääntöisesti elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Oman uskonnon opetukseen ei kuulu uskonnon harjoittaminen, eikä opettajan tarvitse kuulua opettamaansa uskontokuntaan. Uskonnonharjoitus on mahdollista koulun ja seurakunnan yhteisissä hartaustilaisuuksissa, mutta silloin tulee järjestää korvaava uskonnoton tilaisuus halukkaille.

Myös koulun yhteinen aamunavaus voi olla tunnustuksellinen ja sisältää esimerkiksi rukouksen, mutta myös tällöin tulee tarjota mahdollisuus korvaavaan tilaisuuteen. Yksittäisen virren laulamista ei katsota uskonnonharjoituksesi vaan osaksi suomalaista kulttuuria ja perinnettä, joten se on mahdollista koulun yhteisissä juhlissa edelleen.

Mitä oman uskonnon opetus sisältää?

Kaikkien uskontojen opetussuunnitelmaan kuuluu eri uskontoihin ja katsomuksiin, myös uskonnottomuuteen, liittyviä sisältöjä, koska tavoitteena on laaja uskonnollinen ja katsomuksellisen yleissivistys. Tavoitteena on tarkastella uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista, ymmärtää niistä käytävää keskustelua sekä ohjata kriittiseen ajatteluun. 

Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta, uskontojen kieltä, käsitteitä, symboliikkaa ja etiikkaa. Opetus kannustaa kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. Uskonnon opetuksen tarkoitus on myös lisätä oman identiteetin rakennusaineksia ja tukea kasvua vastuulliseksi yksilöksi.

Oman uskonnon opetuksen lähtökohta ja painopiste on kuitenkin omassa uskonnossa. Opetus tutustuttaa oman uskonnon pyhiin kirjoihin, historiaan, oppiin, tapoihin, juhliin, yhteisöihin, kirkkokuntiin, etiikkaan ja kulttuurivaikutuksiin.

Opetuksen taustalla on positiivisen uskonnonvapauden ajatus: ajatellaan, että on oikeus saada oman uskonnon opetusta. Oman uskonnon ymmärtämisen kautta on helpompi tutustua myös muihin uskontoihin ja katsomuksiin. 

Evankelisluterilainen uskonto peruskoulussa

Alakoulun ensimmäisillä luokilla lähdetään liikkeelle omasta uskonnosta eli kristinuskosta, josta käsitellään esimerkiksi kirkkovuoden juhlia ja niihin liittyviä Raamatun kertomuksia sekä kristillistä jumalakäsitystä. Myöhemmin syvennetään ymmärrystä uskonnon opista ja tavoista sekä Euroopan uskonnollisista juurista. Lisäksi käsitellään lähipiirissä vaikuttavia uskontoja ja uskonnottomuutta. Kristinuskon lisäksi tarkasteluun tulee juutalaisuus ja islam. Kolmantena aiheena on etiikka.

Yläkoulussa tutustutaan tarkemmin kristinuskon historian vaiheisiin, erilaisiin kristillisiin kirkkokuntiin ja tunnistetaan uskonnon vaikutuksia tieteessä, taiteessa, mediassa ja populaarikulttuurissa. Muita aiheita ovat suuret maailmanuskonnot ja uskonnottomuus sekä etiikka.

Raamattutiedon osuus väheni yläkoulussa uuden opetussuunnitelman myötä 2016. Raamattutiedon vähentäminen antaa tilaa eri uskontojen eettisen opetuksen tarkasteluun. 

Evankelisluterilainen uskonto lukiossa

Lukion pakollinen uskonnonopetus keskittyy kristinuskon lisäksi juutalaisuuteen ja islamiin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on osata keskustella ajankohtaisista kysymyksistä.

Lukiossa voi valita neljä valinnaista uskonnonkurssia, jotka käsittelevät Suomen uskonnollista tilannetta, muita maailmanuskontoja, uskontoa tieteessä taiteessa ja populaarikulttuurissa sekä uskontoa mediassa.

Valinnaiset kurssit avaavat silmiä huomaamaan, miten suuri vaikutus Raamatulla on kulttuurin ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Musiikkia, taidetta tai populaarikulttuuria on vaikea ymmärtää ilman Raamatun tuntemusta. 

Mihin suuntaan?

Uskonnonopetuksen uudistamisessa pohditaan, pitäisikö luoda kaikille sopiva yhteinen katsomusopetuksen malli erottelematta oppilaita uskontokuntien mukaisiin ryhmiin tai elämänkatsomustietoon. Yhteisen oppiaineen haittapuolena saattaisi olla oman uskonnon opetuksen oheneminen, joka vähentäisi entisestään ymmärrystä oman uskonnon sisällöstä ja sen vaikutuksesta historiaan ja kulttuuriin. Hyvänä puolena olisi mahdollisuus käydä vuoropuhelua eri uskontoihin kuuluvien kanssa. 

Uskonnonopetuksen tarve ja merkitys on joka tapauksessa tiedostettu. Maailman tapahtumia ja uutisointia on mahdotonta ymmärtää ilman uskonnollista lukutaitoa, eikä tiede edelleenkään anna vastauksia elämän peruskysymyksiin.

Kristillisyyden opetustyön merkitys

Uuden opetussuunnitelman myötä yläkoulussa väheni raamattutieto ja lukiossa kristillisen opin ja etiikan osuus. Näin ollen kristillisyyden tekemä raamattuluokkatyö ja muu raamattuopetus on entistä merkityksellisempää. On tärkeä tietää henkilökohtaisesti, mihin usko perustuu, sekä löytää rohkaisua ja lohdutusta Jumalan sanasta.  

Monilla nuorilla kiinnostus uskon perusteisiin herää vasta rippikoulun jälkeen, kun raamattuluokkaikä on jo ohi. On tärkeää kannustaa nuoria nuorteniltoihin, leireille ja seuroihin sekä keskustella heidän kanssaan elämän tärkeimmästä asiasta. 

Lähteet: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, www.suol.fi

Teksti: Maria Nieminen
Kuvituskuva: Eeva-Liisa Heikkilä

Julkaistu Päivämiehessä 6/2019    

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi