Sunnuntai 22.9.2019
"
Nähdessään spitaaliset miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. Luuk. 17:14

Mitä abortista tulisi ajatella Raamatun pohjalta?

Usko ja elämä - Artikkelit 21.10.2014 06:57 | Päivämies-verkkolehti
Mitä abortista tulisi ajatella? Kun tätä pohditaan, on syytä muistaa, että kysymys vie elämän ja kuoleman äärelle, se käsittelee herkkää ja arkaa aihepiiriä. Asiasta löytyy paljon tutkimuksia, tilastoja ja vakaumukseen perustuvaa opetusta. Erilaisia kannannottoja ja näkemyksiä löytyy myös kristillisistä kirkoista.
Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan aborttia Raamatun ja sen ihmiskäsityksen pohjalta. 

Elämä on Jumalan lahja 

Raamattuun pohjautuvan teologisen ajattelun mukaan elämä on aina Jumalan lahja. Kaikki perustuu Jumalaan, joka on elämä itse ja voi lahjoittaa elämän milloin ja kenelle haluaa. Elämä ei siis ole syntynyt eikä edelleenkään synny tyhjästä, vaan sillä on alku Isässä, jonka olemassaolo ylittää ajan rajat ja ulottuu iankaikkisuuteen saakka. Kun uusi elämä saa alkunsa, tapahtuu Jumalan luomistyö. Tämä ei ole kilpaileva teoria luonnontieteille tai kannanotto niitä vastaan, vaan eräänlainen uskontunnustus.

Kun Jumala luo ihmisen, hän ei luo vain abstraktia, yleistä elämää, vaan aina persoonan. Eri filosofioissa ja aatteissa on paljon keskusteltu siitä, mitä ihmisen persoonalla tarkoitetaan. Teologiassa tähän kysymykseen on liitetty ainakin kolme näkökulmaa. 

Luojan ja ihmisen suhde

Ensinnäkin ihminen on omasta olemassaolostaan tietoinen subjekti, joka tajuaa elävänsä Jumalan kasvojen edessä. Luojalla ja ihmisellä on keskinäinen suhde, johon liittyy kommunikaatio. Jumala kuulee ihmistä, ja ihminen kuulee Jumalan puheen. Toiseksi kommunikaatio ei ole kahden, toisistaan täysin erillisen ja riippumattoman persoonan välistä puhetta, koska Jumala luo ihmisen aina omaksi kuvakseen.

Jumalan kuvalla ei tarkoiteta teologiassa Jumalan ja ihmisen samannäköisyyttä. Ihminen on Jumalan kuva siten, että hänen sisimmässään on luomisen seurauksena "peili", johon Jumalan tahto heijastuu. Jumalan tahdon tunteminen liittyy näin luomiseen ja tämä ominaisuus säilyy ihmisellä silloinkin, kun hän ei usko. 

Jumalan tahdon edessä ihminen tuntee olevansa vastuussa Luojalleen tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Juuri tämä vastuuntunto on ihmisenä olemisen kolmas piirre. Syntiinlankeemuksen vaikutuksesta Jumalan tuntemisen kyky ei ihmisellä ole kovin kirkas, mutta se ei ole myöskään kokonaan hävinnyt. Jos Jumala tahtoo ja suo, hän voi sanansa kautta "puhaltaa hiipuvaan hiillokseen elämää", jonka seurauksena ihminen tajuaa entistä selkeämmin olevansa Jumalan edessä vastuussa itsestään. Luotujen ominaisuuksiensa takia ihminen poikkeaa kaikista muista luontokappaleista.

Milloin ihmisen elämä alkaa?

Yksi perimmäisistä kysymyksistä liittyy juuri elämän alkuun ja ihmisen syntymään. Oikeastaan kanta tähän kysymykseen ratkaisee kysymyksen abortin oikeutuksesta. Raamatusta emme löydä modernille keskustelulle analogista tarkastelua ihmiselämän perusteista. Löydämme kuitenkin monia kohtia, joissa käsitellään kohdussa olevaa elämää ja Jumalan suhdetta siihen: 

"Kuulkaa minua, te merensaaret, ja tarkatkaa, kaukaiset kansat. Herra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka, hamasta äitini helmasta minun nimeni maininnut." (Jes. 49:1.)

"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut." (Ps. 139:13-16).

"Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijan harkinnan mukaan. Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä." (2. Moos. 21:22-23.)

"Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen (Jumalan) verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa" (1. Moos. 9:6).

Lainaukset ovat yksittäisiä Raamatun jakeita. Niistä käy kuitenkin selkeästi ilmi, että jo sikiövaiheessa Jumala puhuttelee ihmistä itsenäisenä persoonana. Jo tällöin ihminen on Jumalan luomistyö, ainutkertaisen arvokas. Elämä, jota tulee arvostaa ja kunnioittaa. Luonnollinen syntymä ei muuta ihmisen asemaa Jumalan edessä. Juuri persoonaan kuuluva keskustelusuhde Jumalan ja ihmisen välillä on oleellinen osa ihmisyyttä ja ihmisen persoonaa. Tämän lahjan jokainen saa sikiämisessä. Siksi jo sikiöön on suhtauduttava rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön periaatteiden mukaisesti. 

Abortti ja lainsäädäntö

Miten on sitten suhtauduttava aborttiin, jossa sikiövaiheessa olevan ihmisen elämä päätetään lopettaa, surmata? Suomessa aborttien tekemistä säädellään tarkasti lailla. Lähtökohtana on erottaa yksilön oikeudet ja yhteiskunnan oikeudet toisistaan. Jokainen raskaana oleva nainen voi pyytää aborttia, jonka jälkeen lääkäri harkitsee, voidaanko pyyntö olemassa olevan lainsäädännön perusteella panna täytäntöön. Oikeus päätöksen tekemiseen ja abortin tekemiseen on vain viranomaisella, jolle oikeus lain perusteella on annettu. Käytännössä tehtävän hoitaa lääkäri. Jos raskaana oleva nainen itse aiheuttaa itselleen abortin eli sikiön kuoleman, hän syyllistyy rikokseen. 

Esivallan tehtävänänä on muun muassa pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. On äärimmäisiä tilanteita, esimerkiksi sota- tai väkivaltatilanne, jolloin kansalaisten puolustamisen seurauksena ihmishenkiä menehtyy. Taustalla voidaan nähdä luterilainen viidennen käskyn tulkinta: käsky kieltää tappamisen, mutta esivallalla on oikeus tietyissä tilanteissa puolustaa kansalaisiaan jopa äärimmäisin keinoin – ilman että viranomainen syyllistyy käskyn rikkomiseen tai rikokseen. Jos viranomainen toimii lain vastaisesti, mielivaltaisesti tai käyttää väkivaltaa kohtuuttomasti, hänkin syyllistyy rikokseen ja voi saada siitä rangaistuksen.

Koska ihminen on teoistaan vastuussa Jumalalle, on myös esivallan toimien oikeutusta voitava arvioida. Perisynnin tuoma turmeltuneisuus voi näkyä siinä, että laki tekee mahdolliseksi myös sellaisen toiminnan, jota Jumalan sanan pohjalta on pidettävä syntinä. Esimerkkejä tästä löytyy runsaasti sekä Raamatusta että historian tapahtumista.

Kirkon opetus muuttunut

Sekä ortodoksikirkko että katolinen kirkko suhtautuvat selkeän kielteisesti abortin tekemiseen. Katolisessa kirkossa sekä abortin tekijä että teettäjä suljetaan kirkollisen yhteyden ulkopuolelle. Myös luterilaisen kirkon opetus oli selkeä 1970-luvulle saakka, jolloin eduskunta hyväksyi uuden aborttilain. Laki teki abortin mahdolliseksi myös niin kutsuttujen sosiaalisten syiden perusteella. Piispa Simojoki arvosteli lain muutosta toteamalla, että sosiaalisia syitä pitää korjata sosiaalisin keinoin, ei tuhoamalla ihmiselämää. Simojoen mukaan laki osoittaa, että lainsäädäntö etääntyy vähitellen perinteisestä kristillisestä arvojärjestelmästä. Simojoen jälkeen kirkolliset kannanotot abortin suhteen ovat muuttuneet hyväksyvämpään suuntaan.

Raamattuun perustuva vakaumus elämän kunnioittamisesta ei voi muuttua kulttuuristen ja poliittisten paineiden vaikutuksesta. Aborttiin liittyvä teologia on aina selkeä. Elämässä voi kuitenkin ilmetä äärimmäisiä tilanteita, jolloin joudutaan eettisyyteen perustuen tekemään vaikeitakin moraalisia valintoja. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun raskaana olevan äidin henki on vaarassa. Moraalinen valinta asettuu tällöin suojelemaan äidin elämää.

Kristityt eivät voi jättää yksin tai hylätä sellaistakaan ihmistä, joka on jossakin elämäntilanteessa päätynyt tekemään abortin, mutta huomaa toimineensa väärin. Evankeliumi Kristuksesta tuo armon ja anteeksiantamuksen jokaiselle, joka uskossa haluaa Vapahtajaan turvautua.

Seppo Särkiniemi
kappalainen

Tunnisteet:


abortti

Lisää aiheesta:

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi