Monien maallistenkin lakien perustana on taivaan Jumalan antama laki. Pyhän lakinsa hän ilmoitti jo ensimmäisille ihmisille. Keskellä paratiisia olevan puun hedelmiin ei saanut edes koskea. Kuitenkin he kuuntelivat Jumalan vastustajaa, paholaista, ja joutuivat syntiin ensin sydämessään, sitten tekoina. Siitä huolimatta rakastava Jumala antoi lupauksen pelastuksesta, vaimon siemenen, joka polkee rikki käärmeen pään.

Erityisellä tavalla Jumala ilmoitti lakinsa Mooseksen kautta omaisuuskansalleen Israelille. Tämä laki koskee koko ihmiskuntaa ja on edelleen voimassa. Vuorisaarnassa Jeesus opetti, että hän ei ole tullut lakia kumoamaan vaan täyttämään. Pieninkään piirto laista ei katoa niin kauan kuin taivas ja maa pysyvät.

Lain tehtävät

Jumalan lain tehtävänä on pitää ihminen Jumalan yhteydessä, estää pahaa ja suojella elämää. Perisynnin turmelema ihminen ei kykene riittävästi toimimaan toisten parhaaksi ja rakastamaan heitä. Lakia tarvitaan pitämään yllä yhteiskuntajärjestystä ja rauhaa.

Lailla on myös hengellinen tehtävä. Apostoli Paavali koki omakohtaisesti, miten Jumalan laki herätti hänessä synnin. Aikaisemmin omavanhurskas Saulus eli ilman lakia, mutta kun synti virkosi, hän itse ”kuoli” (Room. 7).

Koska laki ottaa kiinni jo pahoista ajatuksista, ihminen ei voi elää virheetöntä elämää. Siinä mielessä laki ilmentää Jumalan rakkautta, että se on ohjaamassa Kristuksen luo. Laki tahtoo herättää synnin unessa nukkuvan ihmisen hätään ja katumukseen, jotta sydän kaipaisi evankeliumia, syntien anteeksiantamusta. Vain evankeliumi synnyttää uskon ja tuo mukanaan Pyhän Hengen.

Kristuksen sovintotyö

Lain käskyt kirkastavat Jumalan pyhää ja muuttumatonta tahtoa. Epäusko ja muut synnit saavat kerran lain kautta tuomionsa. Koska ihminen on voimaton täyttämään lain vaatimuksia, Jumalan täytyi lähettää oma Poikansa tänne maailmaan ihmisen hahmossa. Näin Jumala tuomitsi ihmisessä, omassa Pojassaan, ihmisten synnit (Room. 8:3).

Riippuessaan ristillä Jeesuksesta tuli syyttömänä, mutta kuolemaan tuomittuna, Jumalan kiroama. Pääsiäisen tapahtumat kertovat siitä, miten Jumalan Poika kesti kilvoituksen loppuun asti: ”Se on täytetty.” Kristuksen sovintotyö, lain täyttäminen ja ylösnousemus ovat uskonvanhurskauden perusta kaikille niille, jotka uskovat.

Lain alta armon alle

Paavalin tunto heräsi Jeesuksen puhuttelussa, ja uskovainen Ananias sai julistaa hänelle evankeliumissa kaikki synnit anteeksi. Pyhän Hengen saamisen jälkeen apostolin lakivanhurskaus vaihtui uskonvanhurskauteen (Ap. t. 9:1–18). Kokemuksen opettamana hän nousi voimakkaasti vastustamaan väärää opetusta, joka oli sekoittamassa lain määräyksiä vapaaseen evankeliumiin.

Jumalan edessä Abrahamin lapsia ovat syntyperästä riippumatta kaikki, jotka uskovat. Kirottuja ovat ne, jotka vielä lain töissä riippuvat. He elävät niissä (Gal. 3:7–10). Koska Kristus täytti lain kokonaan, sovinto Jumalan edessä on täydellinen. Se antaa todellisen vapauden. Uskova ihminen saa olla rakkauden lain alla, vaeltaa hengessä armon opettamana.

”Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta” (Gal. 3:11). 

Aimo Mikkonen

Julkaistu Päivämiehessä 23.3.2016.