Missä aarteesi, siellä sydämesi
Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 9.9.2015 12:00 | Päivämies
KUVA: MERVI HYVÖNEN
Teksti on pieni katkelma Vuorisaarnasta. Jeesus piti pitkän, kolme lukua kestävän puheensa todennäköisesti Genesaretin järven pohjoispuolella, lähellä Kapernaumin kaupunkia olevalla vuorella. Tapansa mukaan Jeesus meni suoraan asiaan: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle.”
Rikkaus ja omaisuus sinänsä ei ole paha asia, vaan rakkaus niihin. Rahanhimo on ”kaiken pahan alkujuuri. Rahaa ja havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.” (1. Tim. 6:10.)
Mikä määrittelee elämän suunnan?
Sijoituksista ja omaisuudesta huolehtiminen saattaa viedä yöunet, mielenrauhan ja sitä kautta terveyden. Ylellinen elämä voi tuoda mukanaan ylpeyttä ja itsekkyyttä sekä kovasydämisyyttä heikompiosaisia kohtaan.
Emme asu saviseinäisissä rakennuksissa, joihin varas pystyisi murtautumaan helposti. Osaamme myös suojata metalliesineet ruosteelta ja vaatteet koin tuhoilta. Pankkiholvit, lukot ja valvontakamerat eivät suojaa omaisuutta kuitenkaan inflaatiolta, lamalta, työttömyydeltä tai vakavalta sairaudelta. Suurikin omaisuus voi hävitä nopeasti. Mitään emme saa täältä mukaamme. ”Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä” (Job. 1:21).
”Aarteita maan päällä” ovat asiat, jotka hallitsevat elämää ja määrittelevät elämän suunnan. Niihin mieltyy, keskittyy, unelmoi ja pyrkii. Kun sydän kiintyy aarteeseen, saattaa unohtua se, mikä on elämämme tärkein asia.
Uskon aarre
Uskon lahja on maan päällä suurin aarre, jonka ihminen voi omistaa. Kirkkomme vuoden 1948 kristinopin mukaan ”Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia” (KO 1948).
Jumala lahjoittaa ihmiselle uskon suuressa armossaan evankeliumin kautta. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16).
Uskon aarteella voittaa palkinnon, iankaikkisen elämän. Siksi Mooses teki valinnan, joka antoi hänen elämälleen tarkan suunnan. Hän ajatteli, että Kristuksen pilkka on suurempi rikkaus kuin kaikki Egyptin aarteet, ”sillä hän kiinnitti katseensa tulevaan palkintoon” (Hepr. 11:26).
Lapsi saa syntymälahjana iankaikkisen elämän aarteen, uskon lahjan. Vanhemmat toivovat ja rukoilevat, että hän saisi kasvaa niin kuin pieni Jeesus-lapsi, joka ”kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella ja Jumalan armo seurasi häntä” (Luuk. 2:40). Jumalan valtakunnan armohoidossa on turvallista kasvaa.
Valon lähde
Jeesus sanoo itsestään: ”Minä olen maailman valo.” Tästä valosta pääsee osalliseksi evankeliumin kautta. Jeesuksen seuraaja ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo ja hänestä tulee valon lähde, joka säteilee ympäristöön. (Joh. 8:12; Matt. 5:14.) Valossa vaeltavilla uskovilla on yhteys toisiinsa ja ”hänen verensä puhdistaa meidät kaikesta synnistä” (1. Joh. 1:7).
Jeesus opetti, että kahden herran palveleminen on mahdotonta. Valinta on tehtävä jo täällä ajassa. Raamattu kehottaa valitsemaan oikein (5. Moos. 30:19). Jumalan valtakunnassa meitä hoidetaan armolla ja anteeksiantamuksella. Jumalan armo on hyvä opettaja, sillä se opettaa hylkäämään ”jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa” (Tit. 2:11–12).
”Käyn sokeana luoksesi, nyt aurinkona loista. Aukaise minun silmäni, pimeys niistä poista. Henkesi valo sytytä, suo sanas kynttiläksi ja tahtoasi selitä, tee minut näkeväksi.” (Vk. 203:3.)
Arto Heikkilä
Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
16. sunnuntai helluntaista: Ps. 86:1, 3–7; 2. Moos. 16:11–19, 31, 35; Ap. t. 20:32–35 tai 1. Tim. 6:17–19; Matt. 6:19–24
Julkaistu Päivämiehessä 9.9.2015.