Sunnuntai 22.9.2019
"
Nähdessään spitaaliset miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. Luuk. 17:14

Antakaa toisillenne anteeksi

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 1.11.2015 07:00 | Päivämies

KUVA: MATIAS HAARANIEMI

– En anna sitä ikinä anteeksi, niin pahasti hän loukkasi minua! puhisi eräs ihminen tultuaan julkisesti loukatuksi. Toinen tunsi syvää myötätuntoa loukattua kohtaan ja vakuutti, ettei hänkään vastaavassa tilanteessa antaisi anteeksi.
Toisen julkinen häpäisy tuntuu anteeksiantamattomalta asialta. Opettaahan Luther Isossa katekismuksessa: ”Meillä on yksi aarre, jota ilman emme myöskään voisi tulla toimeen, nimittäin kunnia ja hyvä maine. Tässä on kysymys siitä, ettei kenenkään tarvitse elää ihmisten parissa julkisesti häväistynä ja kaikkien halveksimana.”

Katuvalle evankeliumia

Sunnuntain evankeliumi on lyhyt katkelma Jeesuksen vuorisaarnasta. Juuri ennen tätä evankeliumikatkelmaa Jeesus opetti Isä meidän -rukouksen, jossa on kohta: ”Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa” (Matt. 6:12). Olemme tottuneet lukemaan rukouksen muodossa: ”Ja anna meille anteeksi meidän syntimme, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.”

Olen kuullut jonkun sanovan: ”Kyllä minä sen annan hänelle anteeksi, mutta koskaan en sitä unohda.” Mitä anteeksi antaminen oikeastaan on ja miksi pitäisi antaa anteeksi? Anteeksi antaminen ei ole vaativaa. Ketään ei voi vaatia, saati sitten pakottaa pyytämään anteeksi. Anteeksi pyytämisen vaatimus ei kanna hedelmää.

Anteeksi pyytämistä edeltää katumus. Väärin tehnyt huomaa väärintekonsa. Väärin tekeminen alkaa kaduttaa, tulee paha mieli. Jos on toista loukannut tai tehnyt jotain muuta väärää, niin tietää toisellakin olevan paha mieli. Pitäisi pyytää anteeksi.

Anteeksi pyytäminen ei ole helppoa. Se vaatii nöyrtymistä, joutuu ”taittamaan niskan” ylpeältä minältä. Minua puhuttelee ensimmäisen adventtisunnuntain otsikko: Kuninkaasi tulee nöyränä. Jeesus, Jumalan Poika alentui nöyräksi. Hän lähestyi Jerusalemia ratsastaen aasilla eikä ylväällä ratsulla. Korkein kuningas alentui kaikkein alhaisimmaksi sovittaakseen kaikkien ihmisten pahat teot.

Anteeksi ehdoitta

Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi” (Matt. 6:14). Anteeksi pyytäminen on ylpeälle ihmismielelle vaikeaa. Onko anteeksi antaminen joskus vieläkin vaikeampaa?

Pienet asiat on helppo pyytää anteeksi. Vaikkapa toisen tahaton tönäisy, silloin on helppo sanoa: anteeksi. Siihen on helppo vastata, että eipä mitään. Mutta mitä suuremmasta asiasta on kysymys, sitä vaikeampaa on anteeksi antaminen. Pietari kyseli Jeesukselta, kuinka monta kertaa täytyy antaa lähimmäiselleen anteeksi: ”Ihanko seitsemän kertaa?” Tuohon Jeesus vastasi: ”Minä sanon sinulle: Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.” (Matt. 18:21,22.)

Anteeksi antaminen on ehdoitta anteeksi antamista. Anteeksi pyytäminen ei ole kuitenkaan synnin peite. Joskus on tarve keskustella asioista. Väärin tehneen tai loukanneen on syytä varautua myös kuuntelemaan toisen tuntoja. Sopiminen tarvitsee molemminpuolista nöyryyttä. On tarpeen keskustella rukouksen mielellä, että asiat korjaantuisivat.

Eräs tuttavani sanoi sattuvasti: ”On parempi olla onnellinen kuin oikeassa.” Huomasin tuohon hauskaan sanomiseen kätkeytyvän suuren viisauden. Suurin onnellisuuden tekijä ihmisellä on, kun on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa.

Armoa sydämestä asti

Jeesuksen vuorisaarna alkaa autuaaksi julistuksella. Autuasta voi sanoa myös onnelliseksi, onniteltavaksi. ”Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan” (Matt. 5:7). Katuvalle syntiselle ihmiselle kuuluu armo. Päivän evankeliumi päättyy: ”Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne” (Matt. 6:15). Syntien ja rikkomusten anteeksi saamiseen siis sisältyy yksi ehto: täytyy itsekin olla valmis antamaan anteeksi.

Jeesus kertoi vertauksen taivasten valtakunnasta kuninkaana. Vertauksessa armollisuutta kerjänneelle velalliselle annettiin jättiläismäinen velka anteeksi. Armahdettu velallinen ei kuitenkaan ollut armollinen kanssapalvelijalleen, vaan heitti velallisin vankilaan. Kuningas vihastui armahdetun armottomuudesta ja niin hänetkin laitettiin vankeuteen. Jeesus päätti vertauksen: ”Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi” (Matt. 18:35).

Jukka Kolmonen

Julkaistu Päivämiehessä 28.10.2015.

Päivän evankeliumiteksti: Matt. 6:14–15

Biblia: Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.

Raamattu 1992: Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Tunnisteet:


armo anteeksianto

Lisää aiheesta:

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi