Torstai 21.11.2019
"
Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Ps. 130:6

Jumalan ajatukset ovat ajatuksiamme korkeammalla

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 2.4.2014 00:00 | Päivämies
Paastonaika valmistaa meitä pääsiäiseen. Paastonajan 5. sunnuntai on taitekohta, josta alkaa hiljaisen viikon loppuun asti kestävä niin kutsuttu syvä paastonaika. Tästä syystä kyseistä päivää sanotaan myös kärsimyksen sunnuntaiksi.

Syvän paastonajan raamatunlukukappaleiden keskeisenä sisältönä ovat Jeesuksen kärsiminen ja kuolema sekä hänen viimeiset vaiheensa Jerusalemissa.

Pahan valta

Jeesuksen syntyessä juutalaisten hallitsijana oli Rooman vasallikuningas Herodes Suuri, joka tunnettiin tarmokkaana, mutta samalla vallanhimoisena ja vainoharhaisena miehenä. Hän surmautti kilpailijoitaan, jopa lähisukulaisiaan, ja pani toimeen myös Matteuksen evankeliumissa kerrotun Betlehemin lastenmurhan (Matt. 2:16–18).

Herodes Suuren pojista yksi oli Herodes Antipas. Jeesuksen julkisen toiminnan aikana hän hallitsi Galilean ja Perean neljännesruhtinaana. Herodes Antipas vangitutti ja lopulta mestautti Johannes Kastajan. Kuultuaan Jeesuksen toiminnasta hän alkoi pelätä, että Johannes Kastaja oli noussut kuolleista (Matt. 14:1–12).

Nähtävästi tähän yhteyteen liittyy Luukkaan kertomus fariseuksista, jotka tulivat varoittamaan Jeesusta: ”Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut” (Luuk. 13:31). Tekstiyhteydestä ei käy kuitenkaan ilmi, toimivatko fariseukset tässä Jeesuksen vilpittöminä ystävinä vai oliko heillä vain taka-ajatuksena karkottaa Jeesus pois Galileasta ja Pereasta. Olivathan fariseukset usein Jeesuksen kiivaimpia vastustajia.

Herodesten henkilökuvissa paljastuu karulla tavalla ihmisen pimeä puoli ja se, mitä pahaa synti saa aikaan. Tätä taustaa vasten on helpompaa ymmärtää Jeesuksen epäkohtelias vastaus fariseuksille sekä siihen kätketty vertaus.

Hallitsijana Herodeksen tuli olla oikeamielinen, mutta hän olikin mahtaileva, epäluuloinen ja kavala kuin kettu. Mikäli varoituksen tuoneiden fariseusten omat motiivit olivat vilpilliset, kohdistui kettuvertaus myös heihin.

Toisenlainen hallitsija

Jeesuskin on hallitsija. Hänen valtakuntansa on Jumalan valtakunta, jossa hallitaan armolla ja totuudella. Jeesuksella oli Jumalan antama tehtävä, ja sen hän oli suorittava loppuun Herodeksen uhkailuista huolimatta. Jeesus ei ollut kuin kettu, vaan Juudan leijona, joka auttoi ja paransi ihmisiä. Nyt tähän työhön hänellä oli jäljellä enää vähän aikaa.

Kuningas Daavidin vallattua Jerusalemin kaupungin jebusilaisilta siitä tuli Daavidin oma kaupunki. Hänen poikansa Salomo rakensi sinne Herralle temppelin. Siitä asti tuo kaupunki on merkinnyt äärettömän paljon israelilaisille, juutalaisille. Näin oli myös Jeesuksen aikana. Temppeli oli heille Jumalan asuinsijan ja Jumalan läsnäolon symboli.

Jeesuksen viimeisen matkan päämäärä oli Jerusalem. Kaupunki oli ottamassa vastaan luvattua Messiasta, Pelastajaansa. Jumala oli tahtonut osoittaa kansallensa suurinta rakkautta ja huolenpitoa sekä koota sen niin kuin kanaemo poikaset siipiensä suojaan. Jeesus kuitenkin tiesi, että kaupunki torjuisi hänet. Siellä häntä odotti kuolema, niin kuin muitakin Herran profeettoja Vanhan testamentin aikana (2. Aik. 24:20–21; Jer. 26:20–23).

Pelastajan torjuminen tuli olemaan kohtalokasta ei vain Jerusalemin kaupungille, vaan koko kansalle. Etsikkoaika kulki ohi. Temppelikin tuhoutuisi eikä julistaisi enää Jumalan läsnäoloa kansan keskellä. Näin olisi oleva aina siihen saakka, kunnes Jeesus tulisi kirkkauden kuninkaana.

Kärsimyksen käsittämättömyys

Syvä paastonaika kutsuu pysähtymään askel askeleelta Jeesuksen kärsimystiellä, kulkemaan lopulta Golgatalle saakka, ristin äärelle. Ihmismieli kyselee, miksi tämä kaikki. Eikö Jumala olisi voinut valmistaa meille pelastuksen jotenkin yksinkertaisemmalla, inhimillisemmällä tavalla?

Jeesuksen kärsimyksen ja ristinkuoleman salaisuus ei avaudu ihmisymmärryksellä. Jumala voi avata sitä meille vain uskon kautta (Jes. 55: 8–9). Jeesuksen koko elämäntehtävän täyttymyksenä oli ristinkuolema, jossa valmistettiin iankaikkinen elämä hänen valtakuntansa asukkaille.

Hannu Ojalehto

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu: 
5. paastonajan sunnuntai: Luuk. 13:31–35, Ps. 43: 2–5, Jes. 65:1–3, Ef. 2:12–16

Julkaistu Päivämiehessä 2.4.2014

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi