Maanantai 19.11.2018
"
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2 Piet. 3:13

Jumalan ajatukset ovat ajatuksiamme korkeammalla

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 2.4.2014 00:00 | Päivämies
Paastonaika valmistaa meitä pääsiäiseen. Paastonajan 5. sunnuntai on taitekohta, josta alkaa hiljaisen viikon loppuun asti kestävä niin kutsuttu syvä paastonaika. Tästä syystä kyseistä päivää sanotaan myös kärsimyksen sunnuntaiksi.

Syvän paastonajan raamatunlukukappaleiden keskeisenä sisältönä ovat Jeesuksen kärsiminen ja kuolema sekä hänen viimeiset vaiheensa Jerusalemissa.

Pahan valta

Jeesuksen syntyessä juutalaisten hallitsijana oli Rooman vasallikuningas Herodes Suuri, joka tunnettiin tarmokkaana, mutta samalla vallanhimoisena ja vainoharhaisena miehenä. Hän surmautti kilpailijoitaan, jopa lähisukulaisiaan, ja pani toimeen myös Matteuksen evankeliumissa kerrotun Betlehemin lastenmurhan (Matt. 2:16–18).

Herodes Suuren pojista yksi oli Herodes Antipas. Jeesuksen julkisen toiminnan aikana hän hallitsi Galilean ja Perean neljännesruhtinaana. Herodes Antipas vangitutti ja lopulta mestautti Johannes Kastajan. Kuultuaan Jeesuksen toiminnasta hän alkoi pelätä, että Johannes Kastaja oli noussut kuolleista (Matt. 14:1–12).

Nähtävästi tähän yhteyteen liittyy Luukkaan kertomus fariseuksista, jotka tulivat varoittamaan Jeesusta: ”Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut” (Luuk. 13:31). Tekstiyhteydestä ei käy kuitenkaan ilmi, toimivatko fariseukset tässä Jeesuksen vilpittöminä ystävinä vai oliko heillä vain taka-ajatuksena karkottaa Jeesus pois Galileasta ja Pereasta. Olivathan fariseukset usein Jeesuksen kiivaimpia vastustajia.

Herodesten henkilökuvissa paljastuu karulla tavalla ihmisen pimeä puoli ja se, mitä pahaa synti saa aikaan. Tätä taustaa vasten on helpompaa ymmärtää Jeesuksen epäkohtelias vastaus fariseuksille sekä siihen kätketty vertaus.

Hallitsijana Herodeksen tuli olla oikeamielinen, mutta hän olikin mahtaileva, epäluuloinen ja kavala kuin kettu. Mikäli varoituksen tuoneiden fariseusten omat motiivit olivat vilpilliset, kohdistui kettuvertaus myös heihin.

Toisenlainen hallitsija

Jeesuskin on hallitsija. Hänen valtakuntansa on Jumalan valtakunta, jossa hallitaan armolla ja totuudella. Jeesuksella oli Jumalan antama tehtävä, ja sen hän oli suorittava loppuun Herodeksen uhkailuista huolimatta. Jeesus ei ollut kuin kettu, vaan Juudan leijona, joka auttoi ja paransi ihmisiä. Nyt tähän työhön hänellä oli jäljellä enää vähän aikaa.

Kuningas Daavidin vallattua Jerusalemin kaupungin jebusilaisilta siitä tuli Daavidin oma kaupunki. Hänen poikansa Salomo rakensi sinne Herralle temppelin. Siitä asti tuo kaupunki on merkinnyt äärettömän paljon israelilaisille, juutalaisille. Näin oli myös Jeesuksen aikana. Temppeli oli heille Jumalan asuinsijan ja Jumalan läsnäolon symboli.

Jeesuksen viimeisen matkan päämäärä oli Jerusalem. Kaupunki oli ottamassa vastaan luvattua Messiasta, Pelastajaansa. Jumala oli tahtonut osoittaa kansallensa suurinta rakkautta ja huolenpitoa sekä koota sen niin kuin kanaemo poikaset siipiensä suojaan. Jeesus kuitenkin tiesi, että kaupunki torjuisi hänet. Siellä häntä odotti kuolema, niin kuin muitakin Herran profeettoja Vanhan testamentin aikana (2. Aik. 24:20–21; Jer. 26:20–23).

Pelastajan torjuminen tuli olemaan kohtalokasta ei vain Jerusalemin kaupungille, vaan koko kansalle. Etsikkoaika kulki ohi. Temppelikin tuhoutuisi eikä julistaisi enää Jumalan läsnäoloa kansan keskellä. Näin olisi oleva aina siihen saakka, kunnes Jeesus tulisi kirkkauden kuninkaana.

Kärsimyksen käsittämättömyys

Syvä paastonaika kutsuu pysähtymään askel askeleelta Jeesuksen kärsimystiellä, kulkemaan lopulta Golgatalle saakka, ristin äärelle. Ihmismieli kyselee, miksi tämä kaikki. Eikö Jumala olisi voinut valmistaa meille pelastuksen jotenkin yksinkertaisemmalla, inhimillisemmällä tavalla?

Jeesuksen kärsimyksen ja ristinkuoleman salaisuus ei avaudu ihmisymmärryksellä. Jumala voi avata sitä meille vain uskon kautta (Jes. 55: 8–9). Jeesuksen koko elämäntehtävän täyttymyksenä oli ristinkuolema, jossa valmistettiin iankaikkinen elämä hänen valtakuntansa asukkaille.

Hannu Ojalehto

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu: 
5. paastonajan sunnuntai: Luuk. 13:31–35, Ps. 43: 2–5, Jes. 65:1–3, Ef. 2:12–16

Julkaistu Päivämiehessä 2.4.2014

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi