Torstai 15.11.2018
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Kirkastettu Kristus

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 10.7.2016 07:00 | Päivämies
Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa, Jumalan Sanassa, jonka kautta Jumala on luonut koko maailman.
Jeesus Kristus on Taivaan Isän kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, joka on toimittanut puhdistuksen synneistä ja istuu Majesteetin oikealla puolella korkeuksissa (Hepr. 1:2–3).

Kirkastusvuoren tapahtumat osoittavat Vanhan testamentin ja Uuden testamentin välisen yhteyden. Ihmisen Poika oli se luvattu Messias, jota vanhan liiton pyhät katselivat uskon silmin. Jeesus painottikin, ettei hän tullut lakia tai profeettoja kumoamaan, vaan täyttämään (Matt. 5:17). Jeesuksen seuraan liittynyt Mooses kuvaa lakia, Elia profeettoja. Kirkastusvuorella he puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa (Luuk. 9:31).

Pietari, Jaakob ja Johannes saivat omin silmin nähdä Kristuksen jumalallisen suuruuden ja kuulla Jumalan äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Apostolien oli hyvä olla kirkastusvuorella. He olisivat mielellään jääneet sinne vaikka kuinka pitkäksi aikaa, mutta häikäisevä kokemus ei kestänyt kauaa. Kohta he laskeutuivat vuorenrinnettä alas ja kilvoittelu jatkui.

Usko ei perustu tuntemisiin

Tätä kirjoittaessani takanani on hyvin sujunut rippileiri ja konfirmaatiomessu, jossa nuorten käytös oli pitkälti sitä, mitä odotin. Myönteiset muistot vaikuttavat monta päivää, mutta tiedän arjen pian koittavan. Mikä on uskon ja tuntemisten suhde?

Laestadius piti seuroissa ilmenneitä iloliikutuksia Pyhän Hengen työnä, muttei ajatellut niiden olevan välttämättömiä. Uskomme ei perustu tuntemisiin, vaan Jumalan sanaan. Suviseuroissakin voi olla juhlatunnelma alamaissa, kun teltan muovikatos romahtaa ja kylmä suihku tulee niskaan.

Laestadius kuitenkin muistutti, että usko, joka ei milloinkaan vaikuta Pyhän Hengen tuomaa iloa ja vapautta, ei ole elävää uskoa. Lohduttaja Pyhä Henki näet itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia (Room. 8:16).

Erityisesti Jumalan valtakuntaan palaava tuhlaajapoika tuntee riemua, joka virvoittaa hänen kylmän sydämensä kuin autiomaahan lankeava sade: ”Hehkuva hiekka muuttuu lammikoiksi, janoinen maa pulppuaviksi lähteiksi. Siellä, missä hyeenat lepäilivät, kasvaa silloin rantakaislaa ja papyrusta. Ja sinne syntyy tie, valtatie, jota kutsutaan Pyhäksi tieksi.” (Jes. 35:7–8.) 

Sellaisessa tilanteessa ei ole tarpeen kysyä, mikä on oikea usko. Ajattelen, ettei tuntemisia tarvitse lietsoa, mutta ei salatakaan: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa” (Room. 12:15).

Rauha Jumalan valtakunnan evankeliumista

Järkiperäisesti Jumalan valtakunta ei näytä loisteliaalta vaan pikemmin hakomajalta yrttitarhassa ja hävitetyltä kaupungilta (Jes. 1:8). Olisi helpompi vakuuttua muiden liikkeiden laajemmasta kannatuksesta sekä näyttävämmistä teoista ja kokouksista. Monen parannuksen tehneen kokemus kuitenkin on, ettei ole saanut tunnolleen rauhaa mistään muualta kuin Jumalan valtakunnan evankeliumista.

Jumalan lapsena kilvoittelu kannattaa, vaikka se usein onkin vaikeaa. Oma liha, maailma ja sielunvihollinen kiusaavat kuin ärjyvä leijona (1. Piet. 5:8). Vihollista vastaan tulee taistella evankeliumin voimin ja ajatella perintöä, joka Jumalan lapsen osaksi tulee: ”Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän” (Room. 8:17).

Profeetta Habakukin mukaan Jumalan hohde on kuin aurinko, hänestä käyvät säteet joka taholle; se on hänen voimansa verho (Hab. 3:4). Siksi taivaan kunniaan kaipaavan Jumalan lapsen kannattaa aina pyytää: Kirkasta, oi Kristus, meille ristinuhri Golgatan, josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä. (Vk. 301:1.)  

Tuomo A. Komulainen

Julkaistu Päivämiehessä 6.7.2016.

Päivän evankeliumiteksti: Matt. 17:1–8

Biblia: Ja kuuden päivän perästä otti Jeesus Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen hänen veljensä, ja vei heidät erinänsä korkialle vuorelle. Ja kirkastettiin heidän edessänsä, ja hänen kasvonsa paistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkiaksi niinkuin valkeus. Ja katso, heille näkyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa. Niin vastasi Pietari ja sanoi Jeesukselle: Herra, meidän on tässä hyvä olla: jos sinä tahdot, niin me teemme tähän kolme majaa, sinulle yhden, ja Moosekselle yhden, ja Eliaalle yhden. Vielä hänen puhuissansa, katso, paistava pilvi ympäri varjosi heidät, ja katso, ääni pilvestä sanoi: tämä on minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin: kuulkaat häntä. Ja kuin opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoillensa, ja peljästyivät sangen kovin. Ja Jeesus tuli, ja rupesi heihin, ja sanoi: nouskaat, ja älkäät peljätkö. Mutta kuin he silmänsä nostivat, ei he ketään nähneet, vaan Jeesuksen yksinänsä.

Raamattu 1992: Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle. Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi