Sunnuntai 22.9.2019
"
Nähdessään spitaaliset miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. Luuk. 17:14

Kristuksen apu pelastaa sielun

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 21.8.2016 07:00 | Päivämies


Pienen pojan ruumis meren rannalla herätti ihmiset huomaamaan Lähi-idän sodan jaloista pakenevien pakolaisten suuren kärsimyksen. 
Vuosien ajan olimme sodasta tietoisia. Kerta toisensa jälkeen ohitimme uutiset. Ne eivät koskettaneet riittävästi, turruimme niihin. 

Kuva yhdestä pienestä pojasta muutti meitä. Kuvan vaikutuksesta sota tuli lähelle ja sai aikaan auttamisen halun monissa kansoissa ja miljoonissa ihmisissä. Ehkä kuva sai meidät huomaamaan, kuinka kaukanakin olevat ihmiset ovat lähimmäisiämme, joita meidän pitää auttaa.

Lähimmäisen laupeutta

Kauan sitten Jerikoon johtavan tien varrella makasi pahoinpidelty, haavoitettu, verille lyöty ja alastomaksi ryöstetty mies. Pian samaa tietä kulki pappi, huomasi pahoinpidellyn tarvitsevan apua – ja meni ohitse. Kohta tuli toinen kulkija, leeviläinen, samalle paikalle, ja hänkin meni väistäen ohitse.

Viimein tuli halveksittu samarialainen. Huomatessaan apua tarvitsevan, haavoille hakatun miehen, hän tarjoutui auttamaan. Samarialainen hoiti ja sitoi haavat, nosti miehen juhtansa selkään ja vei majataloon. Talon isännälle hän sanoi: ”Hoida häntä” ja maksoi hoidon etukäteen. ”Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.” (Luuk. 10:34–35.) 

Tuttu kertomus jatkuu kysymyksellä: ”Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” (Luuk. 10:36.) Kysymykseen oli helppo vastata: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta (Luuk. 10:37).” Varmaan mekin vastaisimme samoin.

Jumala auttaa ja vahvistaa

Jos meille tämän päivän ihmisille esitetään kysymys ”Kuka on sinun lähimmäisesi?” mitä vastaisimme? Luettelisimmeko joukon ihmisiä? Entä jos käännämme kysymyksen toisin päin: ”Kuka ei ole sinun lähimmäisesi?” Mitä siihen vastaisimme? Hetken mietittyämme voisimme muistaa jossain kaukana asuvia, meille tuntemattomia maita ja kansoja, joita emme tuntisi lähimmäisiksemme.

Herramme tuli Vapahtajaksi ja lähimmäiseksi myös kaukaisissa maissa asuville. ”Kuulkaa minua, kaukaiset rannat, kuunnelkaa, kansakunnat, jotka asutte etäällä!” (Jes. 49:1.) ”Sinä, jonka käteen minä tartuin, jonka minä toin maan ääristä ja kutsuin kaukaisimmista kolkista, jolle minä sanoin: – – älä pelkää, minä olen sinun kanssasi.  Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua. Minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.” (Jes. 41:9–10.)

Vieläkin on majataloon saattajia

Sanoma Jeesuksen sammumattomasta rakkaudesta synnin teitä kulkevia, kaukana merien ja maiden äärillä asuvia kohtaan on tavoittanut meidätkin, kaksituhatta vuotta myöhemmin elävät ihmiset. Kristuksen armon ja laupeuden kohdanneina ja siitä osalliseksi päässeinä saamme loistaa hänen valoaan ja rakkauttaan ympäristöömme.

Lähimmäisten auttaminen voi olla käytännön diakoniaa, pieniä, huomaamattomia tekoja. Se voi olla myös massiivista, suurten joukkojen yhteistä apua hädässä olevia kohtaan. 

Parhainkaan aineellinen apu ei kuitenkaan voi poistaa synnin hätää. Kertomuksen mies sai avun sielulleen ja hoidon haavoilleen. Vieläkin kulkee ”laupiaita samarialaisia” korjaamassa sielunvihollisen ryöstämiä ihmisiä, hoitamassa haavoja ja saattamassa majataloon.

Hoito on jo maksettu. Kristus itse maksoi sen kärsimisellään ja kuolemallaan.  Majataloon autetut puetaan juhlapukuun siunaamalla kaikkien syntien anteeksiantamuksella sisälle Jumalan valtakunnan asukkaaksi.

Herkäksi tee sydämeni, että toiset huomaisin, ahdistukset veljieni omikseni tuntisin, että huoltaan itkevältä pyyhkisin pois kyynelen, että janon uuvuttaman toisin maahan lähteiden (Vk. 439:3).

Jouni Lesonen
Julkaistu Päivämiehessä 17.8.2016

Kuva: Heikki Vuonokari

Evankeliumiteksti: Luuk. 10:25–37

Biblia
Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin? Mutta hän sanoi hänelle: Mitä laissa on kirjoitettu? Kuinkas luet? Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs. Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää. Mutta hän tahtoi itsensä vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jeesukselle: kukas minun lähimmäiseni on? Jeesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi. Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse. Niin myös leeviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse. Mutta yksi samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä, ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä. Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi pennikiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle. Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut? Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jeesus hänelle: mene ja tee sinä myös niin.


Raamattu 1992 
Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?” Mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesus sanoi: ”Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.” Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi hänelle näin: ”Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi