Perjantai 16.11.2018
"
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5-6

Minä en kuole, vaan elän!

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 16.4.2017 07:00 | Päivämies


Haudalla on tärkeä käydä. Siellä saa muistaa läheistään. Saa surra ja kaivata. Samalla voi muistaa sitäkin, että kerran on itsekin lähtijän vuorossa.
Pääsiäispäivän evankeliumissa kolmannen päivän aamu valkeni rauhallisena. Sapatti oli vietetty rauhassa. Pitkäperjantain häly ja taistelu olivat jääneet taakse. Magdalan Maria tulee Jeesuksen haudalle aamuhämärissä – heti, kun se on soveliasta.

On tärkeä päästä haudalle. Siellä sureva Maria järkyttyy: Herra on viety pois haudastaan. He ovat vieneet hänet, mutta minne ja miksi? Eikö riittänyt, että he häpäisivät hänet eläessään? Pitikö hänen ruumiinsakin vielä viedä?

Maria kokee kuoleman lopullisena

Maria ei käy haudassa; hän vain näkee, että hautaa peittänyt suuri kivi on siirretty pois. Hänen ensimmäinen ajatuksensa on, että Herra on viety pois. Maria ei muista, mitä Jeesus on itse aiemmin puhunut kuolemastaan: ”Minä menen Isän luo. – – Minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. – – Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.” (Joh. 14:12, 28–29.)

Maria kokee kuoleman lopullisena. On käsittämätöntä, että joku lähtisi haudastaan. Sitäkään Maria ei nyt muista, että Jeesus itse herätti kuolleita. Lasaruksenkin hän herätti, vaikka tämä oli ollut kuolleena jo kolme päivää. Jos joku kykenee herättämään kuolleen henkiin, eikö hän itsekin voisi herätä kuolleista?

Tätä Maria ei huomaa ajatella. Hänen mielessään on vain kuoleman lopullisuus. Hänen mielessään on vain risti, jolla hänen Herransa antoi henkensä.

Käärinliinat tyhjässä haudassa

Marian pitää jakaa murheensa muille. Hän lähtee juosten kertomaan Pietarille ja Johannekselle: Herra on viety pois haudastaan. Nämä juoksevat haudalle ja menevät sisälle. He löytävät sieltä tyhjät käärinliinat. Tilanne alkaa näyttää toisenlaiselta. Miksi joku ruumista siirtäessään ottaisi käärinliinat sen ympäriltä, pään peittäneen hikiliinankin? Mitä on tapahtunut, onko joku vienyt Herran ruumiin?

Käärinliinat ovat kuolleen varusteita. Elävä ei niitä tarvitse. Nähdessään käärinliinat Johannes uskoi. Hän uskoi Herran nousseen ylös haudastaan, vaikka ei ymmärtänyt. Kun käärinliinat olivat haudassa, kuoleman lopullisuus murtui. Käärinliinat peittävät ruumista vain vähän aikaa, ja ylösnousemuksessa ne jäävät hautaan. Ne peittävät tätä synnin turmelemaa ajallista osaamme, mutta eivät voi kahlita sieluamme.

Heikot yhdessä

Johannes näki ja uskoi. Jeesuksen seuraajien usko ei ollut suurta. Sillä ei olisi siirretty vuoria. Se oli heikkoa uskoa, mutta se piti kiinni Jumalan lupauksista. Silloinkin, kun he unohtivat Herransa sanat, heidän uskonsa oli kiinni Jumalan lupauksissa. Silloin, kun he eivät ymmärtäneet, mitä on tapahtunut, he hakeutuivat toistensa seuraan. Yhdessä heikot saattoivat tukea toisiaan.

Pääsiäisen evankeliumi kutsuu meitäkin uskomaan. Herra on ylösnoussut, vaikka emme sitä ymmärräkään. Hän on kukistanut synnin ja kuoleman vallan täydellisesti. Hänen omansa julistavat hänen voittoaan tänäkin päivänä. Kerran tämä usko muuttuu näkemiseksi. Heikko usko avaa silloin Jumalan lupausten täyttymyksen: minä en kuole, vaan elän! Alkaa uusi ja murheeton elämä Jumalan luona taivaassa.

Ilkka Lehto
Julkaistu Päivämiehessä 12.4.2017

Kuvituskuva: Reeta Ylikoski

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi