Lauantai 19.10.2019
"
Pahan poluille en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi. Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä! Ps. 119:101,104

Jeesus meni Isänsä luokse

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 25.5.2017 07:00 | Päivämies


Jeesuksen tehtävä maan päällä lähestyi raskainta vaihettaan. Hän jätti pelkoa tunteville opetuslapsilleen lupauksen Pyhästä Hengestä, joka kirkastaa Kristusta ja lohduttaa ja puolustaa hänen seuraajiaan.
Jeesuksen jäähyväispuhe oli päättymässä. Lopuksi hän kääntyi rukoillen Isänsä puoleen. ”Nyt minä tulen sinun luoksesi. Puhun tämän, kun olen vielä maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät.” (Joh. 17:13.)

Jäähyväispuheessa on viimeisen tahdon eli testamentin olemus. Jeesus oli nostanut katseensa kohti taivasta ja rakasta Isäänsä. Hänen opetuslapsensa olivat vielä jäämässä maailman keskelle.

Opetuslapsia yhdisti se, mitä he olivat nähneet, kuulleet ja uskoneet (1. Joh. 1:1–5). Jeesus oli antanut lupauksen Lohduttajasta, Totuuden Hengestä, jonka Isä on heille lähettävä (Joh. 14:16–17). Pyhän Hengen tehtävänä on tulevina aikoina kirkastaa Kristusta ja ilmoittaa Jumalan tahtoa (Joh. 16:12–13, Ko. 44).

Jumala ilmoittaa itsensä sanassaan

Jeesus oli suuren suosion, mutta myös kiistelyn kohteena. Hänen todellinen olemuksensa Jumalan Poikana avautui vain vähäiselle joukolle (Matt. 16:13–18). Pyhän Hengen täyttämänä Jeesus ylisti Isää Jumalaa, joka on ilmoittanut Jumalan valtakunnan lapsenmielisille. ”Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.” (Luuk. 10:21.)

Ihmisen oma ymmärrys ei riitä avaamaan uskon tietä. Kirkkomme vuoden 1948 Kristinoppi toteaa: ”Voimme oppia tuntemaan Jumalan vain siten, että hän ilmoittaa itsensä meille. Rakkaudessaan Jumala lähestyy meitä ja vetää meitä puoleensa.” (Ko. 3.)

Seurakunta rakentuu Jumalan sanan perustukselle (1. Piet. 2:4–8). Ilman sitä ajaudutaan ihmismielipiteiden virran kuljetettavaksi (Ef. 4:14). Jeesus puhui rukouksessa Isälleen: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit ne minulle. He ovat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi.” (Joh. 17:6.)

Rakkaus liittää uskovaiset toisiinsa

Jeesuksen rukouksen viimeinen viesti ulottuu tähän aikaan saakka: ”Olen opettanut –– ja opetan yhä” (Joh. 17:26). Jumalan rakkaus on suuruudessaan mittaamaton. Voimme katsella sitä ”kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta” (1. Kor. 13:12).

Olemme päässeet tästä rakkaudesta osallisiksi uskomalla evankeliumin hyvän sanoman. Rakkaus on liittänyt uskovaisen ihmisen hyvään viinipuuhun, Herraan Jeesukseen ja toisten, elävien oksien yhteyteen (Joh. 15:1–5).

Vapahtajamme jäähyväispuheessa oli vahva viesti yhtä olemisesta (Joh. 17:23). Ihmeellisintä on, että monista erilaisista ihmisistä voi muodostua seurakunta, joka kilvoittelee yhdessä uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Tämän yhteyden voi rakentaa vain Jumalan Pyhä Henki (Ef. 4:1–6). Jumalan seurakunta ei voi ohittaa Jeesuksen puhetta keskinäisestä yhteydestä. Sen säilyttäminen merkitsee myös henkilökohtaista uskonkilvoitusta. (1. Tess. 5:1–11.)

Jeesuksen seuraajien tehtävänä on viedä sanomaa korotetusta Herrasta koko maailmaan. Työn keskellä koetaan osaamattomuutta ja pelkoakin (1. Kor. 2:1–5). Jumala auttaa ja vahvistaa meitä antamassaan tehtävässä, ja silloin keskellämme on yhä nähtävissä alkuseurakunnan merkit: ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Ap. t. 2:42.)

Usko ylösnousemukseen

Jeesuksen sanat Isän luokse menemisestä olivat toteutumassa. Vapahtajamme antaa kuoleman pelon keskelle iankaikkisen elämän toivon. Jumalan kansa kokoontuu kerran Jeesuksen luona taivaassa (Joh. 14:1–3). Saamme kohota Herramme lailla vajavaisuuden maasta Jumalan kirkkauteen (1. Tess. 4:13–18).

”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mikä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.” (1. Joh. 3:2.). 

Joh. 17:24–26

Aarno Sassi
Julkaistu Päivämiehessä 24.5.2017

Kuvituskuva: Heta Vesamäki
 

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi