Lauantai 20.7.2019
"
Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. Room. 14:10

Mikä on tärkeintä elämässä?

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 18.6.2017 06:00 | Päivämies


Afrikassa, Ghanan pääkaupungissa Accrassa uskovaiset kokoontuivat kirkkonsa 10-vuotisjuhlaseuroihin. He valitsivat tunnukseksi Jeesuksen sanat: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa?” (Mark. 8:36.)
Nuo sanat johdattavat meitä vertaamaan tämän ajan katoavaa omaisuutta siihen pysyvään ikuiseen omaisuuteen, jonka Jumala meille lupaa.

Päivän evankeliumitekstissä kerrotaan, kuinka Jeesuksen luo tuli mies pyytämään apua perintökiistaansa. Jeesus torjui avunpyynnön jopa tylyn kuuloisesti. Miksi Jeesus ei lähtenyt ratkaisemaan kysyjän perintöasiaa? Mieshän oli selvästi kärsinyt vääryyttä.

Jeesus halusi pysäyttää kysyjän ja ympärillä olevat kuulijat ja sanoi: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta.” Jeesus näki rahanhimon kysyjän sydämessä. Hän halusi opastaa miestä kiinnittämään sydämensä ajallisten aarteiden sijasta pysyviin aarteisiin ja kysymään: mikä on elämäsi asioiden tärkeysjärjestys?

Emme saa mitään mukaamme

Jeesus neuvoi perintöään murehtivaa miestä, että kukaan ei voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan. Jokaisen elämä päättyy joskus, ja se voi tapahtua hyvinkin yllättäen parhaassa työiässä, jopa nuoruudessa.

Jeesus kertoi vertauksen menestyvästä miehestä, joka oli tyytyväinen kättensä työn tuloksiin ja mietti itsekseen: ”Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä.” Jumalan suunnitelmat olivat kuitenkin toisenlaiset: ”Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin.” Mies ei ehtinytkään nauttia korkeasta elintasostaan. 

Kirjeessään Timoteukselle Paavali muistuttaa elämän katoavaisuudesta: ”Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan, emmekä voi viedä mitään täältä pois” (1. Tim. 6:7). Vanha sanonta ”Kuolinpaidassa ei ole taskuja” on pysäyttävä. Me lähdemme täältä tyhjin käsin, kun Jumalan meille antamat päivät täyttyvät.

Ajallisetkin aarteet ovat Jumalalta

Jeesus ei vertauksessaan tuomitse menestyneen viljelijän elämäntyötä. Sen ansiosta moni sai työtä ja jokapäiväisen leivän. Tärkein oli kuitenkin työntouhussa unohtunut. Mies oli saanut elämän lahjan Jumalalta, ja leivänkin hän sai Luojalta, elämän ja kasvun antajalta.

Tässäkin maassa on varmasti monta viljelijää, yrittäjää ja ammattilaista, joiden työn Jumala on antanut menestyä. Siinä asemassa ei ole moitittavaa, kun työ on tehty rehellisesti rukoillen siunausta Jumalalta, kaikkien aarteiden lahjoittajalta.

Ajallista työtä voi tehdä hyvällä mielellä, kun on rauha Jumalan kanssa ja on matkalla taivaaseen Jumalan valtakunnan asukkaana. Lutheria lainaten saamme tehdä työtämme ’”käsi aurassa ja sydän taivaassa”.

Jeesus opetti: ”Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi” (Matt. 6:21). Jos sydämen täyttävät ajalliset aarteet, niistä tulee ihmistä hallitseva epäjumala. Silloin sydämen hallitsijana ei ole enää Jeesus Kristus eivätkä elämää ohjaa Pyhän Hengen neuvot.

Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa

Jeesuksen vertauksen opetus oli, että tärkeintä on ensin huolehtia sielun tarpeista ja vasta sitten kuolevaisen ruumiin hyvinvoinnista. Vuorisaarnassaan Jeesus opetti: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Matt. 6:33).

Onnellinen on ihminen, joka saa tehdä ajallista työtään uskossa luottaen Jumalan johdatukseen elämän eri vaiheissa. Jumalan antamat lahjat saa käyttää vapaasti ja iloiten yhteiskunnan ja lähimmäisten parhaaksi.

Jumalan siunaus ei aina näy ajallisena rikkautena ja menestymisenä. Suurinta siunausta on se, että Jumala varjelee meitä lapsinaan elämän eri vaiheissa myötä- ja vastoinkäymisissä. Niin säilytämme sydämessämme joka hetki katoamatonta aarretta, iankaikkista elämää taivaassa. Nyt omistamme sitä uskolla, mutta kerran usko muuttuu täydelliseksi nautinnoksi aarteesta, jonka saamme omistaa ikuisesti.

Kalevi Niemikorpi
Julkaistu Päivämiehessä 14.6.2017

Kuvituskuva: SRK:n kuva-arkisto

Luuk. 12:13–21

Biblia
Niin sanoi hänelle yksi kansasta: Mestari, sanos minun veljelleni, että hän jakais minun kanssani perinnön. Mutta hän sanoi hänelle: ihminen, kuka pani minun tuomariksi eli jakomieheksi teidän välillänne? Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on.

Niin hän sanoi heille vertauksen, sanoen: yhden rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Ja hän ajatteli itsellänsä ja sanoi: mitä minä teen, ettei minulla ole, kuhunka minä kokoon eloni? Ja sanoi: sen minä teen: minä maahan jaotan aittani, ja rakennan suuremmat, ja kokoon sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni, Ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on pantu paljo hyvyyttä moneksi vuodeksi: lepää, syö, juo, riemuitse. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tyhmä! tänä yönä sinun sielus sinulta pois otetaan: kuka ne sitte saa, joita sinä valmistanut olet?

Niin on myös se, joka itsellensä tavaraa kokoo, ja ei ole rikas Jumalassa.

Raamattu 1992
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: "Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon." "Mitä?" kysyi Jeesus. "Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?" Hän sanoi heille kaikille: "Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa."

Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.' Hän päätti: 'Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?'

"Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi