Tiistai 25.9.2018
"
Herra sanoo: "Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa." Jes. 1:16

Takaisin Isän kotiin

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 2.7.2017 06:00 | Päivämies


Tuhlaajapoikavertaus kertoo Jumalan suuresta rakkaudesta syntejään katuvaa ihmistä kohtaan.
Monien elämässä on ollut ajanjakso, josta he ovat käyttäneet nimitystä tuhlaajapojan tai -tytön reissu. Tällä he tarkoittavat elämänvaihetta, jossa uskonkilvoitusta houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi on tullut uskon jättäminen ja uskovaisten joukosta irrottautuminen. Moni on onneksi saanut kokea palaamisen armon.

Yksin maailmalla

Päivän evankeliumitekstissä perinnönjakotoimitus alkoi nuoremman veljen pyynnöstä saada hänelle kuuluva osa perinnöstä itselleen. Toimitetun perinnönjaon seurauksena myös vanhempi veli sai osansa. Saamastaan perinnöstä huolimatta vanhemman veljen elämä jatkui entiseen malliin – ilottomasti pellolla raataen. Nuorempi veli sen sijaan päätti lähteä etsimään onnea saamansa perinnön turvin kaukomailta.

Maailma kaikkine mahdollisuuksineen aukesi edessä. Elämä sai uuden suunnan, jota ohjasivat omat halut. Samalla kaikki se, mitä kotoa oli lähtenyt mukaan, hävisi, ja kohta poika huomasi olevansa puilla paljailla – yksin vieraalla maalla ja nälänhädän kourissa.

Nälkä ajoi pojan etsimään toimeentuloa sikopaimenena. Juutalaisten saastaisena pitämän eläimen paimentaminen ei olisi ollut juutalaisen arvolle sopivaa työtä, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Ja kaiken kukkuraksi sikojen ruoka, jota hän yritti saada henkensä pitimiksi, kiellettiin häneltä.

Mitä isän kodin perinnöstä oli jäljellä? Ei juuri mitään, mutta sen verran kuitenkin, että poika muisti hätänsä keskellä, kuinka isän kodin palkkalaisilla, puhumattakaan hänestä itsestään, oli ollut kylliksi ruokaa. Entiseen ei olisi paluuta, mutta olisiko hänen mahdollista päästä kotiinsa palkkalaiseksi?

Tuhlaajapojan paluu

Kotimatkalla oli aikaa miettiä sopivia sanoja tulevaan vaikeaan ja ehkä pelottavaankin kohtaamiseen. Poika mietti: Olen tehnyt syntiä sekä taivasta että isää kohtaan. Entiseen asemaan ei olisi enää mahdollista palata, mutta voisiko isä tuntea sääliä niin paljon, että hän täyttäisi pyyntöni päästä palkkalaisen asemaan?

Kotia lähestyessään poika kohtasi odottamattoman näyn – juoksujalkaa lähestyvän isänsä. Ennen kuin poika sai sanaakaan suustaan, isä kietoi kädet pojan kaulaan ja suuteli häntä. Isän rakkaus tulvi häntä vastaan. Poika tunnusti syntinsä ja esitti pyyntönsä päästä isänsä palkkalaiseksi.

Isän rakkaus ylitti kaikki hänen odotuksensa: hän ei päässyt palkkalaiseksi, vaan takaisin omaksi pojaksi. Isän kehotuksesta palvelijat saivat tehtäväkseen pukea paljasjalkaisen ryysyläisen parhaisiin vaatteisiin ja sitoa kengät hänen jalkoihinsa. Merkiksi siitä, että perintönsä tuhlannut poika pääsi jälleen isänsä omaksi, isä antoi hänelle sormuksen.

Oli kotiinpaluujuhlan aika. Juhlaruokailun pääruokana tarjottiin parasta mitä talosta löytyi: juuri teurastettua syöttövasikkaa. Paluujuhlan riemu oli niin suuri, että ilon äänet kantautuivat kauas talon ulkopuolelle.

Kaikki eivät voineet yhtyä tähän iloon. Pellolta kotiin palaava vanhempi veli asetti isänsä tilivelvolliseksi hänen toimistaan: ”Käskysi olen täyttänyt, vuosia olen raatanut hyväksesi, mutta mitään en ole saanut raatamiseni palkaksi. Sen sijaan porttojen parissa perintönsä tuhlanneelle sinä järjestät juhlat!”
 
Rakkaasti Isä kutsui häntäkin palaamaan kotiin ja iloitsemaan isän kodin aarteista, jotka kuuluisivat myös hänelle: ”Kaikki mikä on minun, on myös sinun.”  

Isän rakkaus säilyy

Raamatun sanakirjassa on Aapeli Saarisalon lyhyt luonnehdinta tuhlaajapoikavertauksesta: ”Jeesuksen vertauskertomus tuhlaajapojasta on havainnollinen esitys Jumalan isällisestä rakkaudesta kurjaan ihmislapseen ja ilosta, jota taivaassa tunnetaan, kun tuhlaajapoika palaa kotiin.” 

Jumalan isällinen rakkaus on vieläkin keskellämme. Yhä Jumala kutsuu Isän kodista lähteneitä takaisin. Vertauksen palvelijoiden tavoin Jumalan armon osakseen saaneet palvelijat pukevat katuvan syntisen evankeliumin voimalla vanhurskauden juhlavaatteeseen ja johdattavat Isän kotiin, Jumalan valtakuntaan.

Sinettinä ja sormuksena on Pyhän Hengen lahja, joka todistaa, että me olemme Jumalan lapsia (Room. 8: 16). Ja enkelit taivaassa yhtyvät paluujuhlan iloon (Luuk. 15:10).

Seppo Jokelainen
Julkaistu Päivämiehessä 28.6.2017

Kuvituskuva: H.H.

Evankeliumiteksti Luuk. 15:11–32
Biblia
Ja hän sanoi:
yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja nuorempi heistä sanoi isällensä: isä, anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille tavaran. Ja ei kauvan sen jälkeen, kuin nuorempi poika oli kaikki koonnut, meni hän kaukaiselle maakunnalle, ja hukkasi siellä tavaransa irstaisuudessa. Mutta kuin hän kaikki oli tuhlannut, niin tuli suuri nälkä kaikkeen siihen maakuntaan; ja hän rupesi hätääntymään, ja meni pois ja suostui yhteen sen maakunnan kauppamieheen, joka hänen lähetti maakyliinsä kaitsemaan sikojansa. Ja hän pyysi vatsaansa ravalla täyttää, jota siat söivät, ja ei kenkään hänelle sitäkään antanut.
Mutta kuin hän mielensä malttoi, sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään! Minä nousen ja käyn minun isäni tykö ja sanon hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, ja en ole silleen mahdollinen sinun pojakses kutsuttaa: tee minua niinkuin yhden palkollisistas. Ja hän nousi ja tuli isänsä tykö.

Mutta kuin hän vielä taampana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa, ja suuta antoi hänen. Mutta poika sanoi hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojakses kutsuttaa. Niin sanoi isä palvelioillensa: tuokaat tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaat hänen yllensä, ja antakaat sormus hänen käteensä, ja kengät hänen jalkoihinsa, Ja tuokaat syötetty vasikka, ja tappakaat se, ja syökäämme ja riemuitkaamme; Sillä tämä minun poikani oli kuollut, ja virkosi jälleen: hän oli kadonnut, ja on taas löydetty; ja rupesivat riemuitsemaan.

Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla, ja kuin hän tuli ja huonettä lähestyi, kuuli hän laulun ja hypyt. Niin hän kutsui yhden palvelioistansa ja kysyi: mikä se on? Niin se sanoi hänelle: sinun veljes tuli, ja isäs antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä jälleen. Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; hänen isänsä meni siis ulos, ja neuvoi häntä. Mutta hän vastasi ja sanoi isällensä: katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyäs käynyt ylitse, ja et sinä ole minulle vohlaakaan antanut, riemuitakseni ystäväini kanssa. Mutta että tämä sinun poikas tuli, joka tavaransa on tuhlannut porttoin kanssa, tapoit sinä hänelle syötetyn vasikan. Mutta hän sanoi hänelle: poikani! sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki mitä minun on, se on sinun. Niin piti sinunkin riemuitseman ja iloitseman; sillä tämä sinun veljes oli kuollut ja virkosi jälleen, hän oli kadonnut ja on taas löydetty.

Raamattu 1992
Jeesus jatkoi:
"Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.' Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää.  Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.
Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: 'Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.' Niin hän lähti isänsä luo.

Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.' Mutta isä sanoi palvelijoilleen: 'Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla.

Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: 'Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän vastasi: 'Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!' Isä vastasi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.'"

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi