Sunnuntaiaamuna, viikon ensimmäisenä päivänä, Magdalan Maria ja ”se toinen Maria” saapuivat Jeesuksen haudalle. Siellä he kokivat ihmeen: maan vavahdellessa enkeli laskeutui taivaasta ja vieritti ison kiven haudan suulta.

Istuuduttuaan kivelle hän puhui naisille rohkaisevasti: ”Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

Naiset saivat katsoa paikkaa, johon Jeesus oli pantu pitkäperjantai-iltana heidän nähtensä. Paikka oli nyt tyhjä.

Leposija rikkaan haudassa

Jeesuksen hautaamisessa toteutui profeetan ennustus, jonka mukaan Jeesus ”oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa” (Jes. 53).

Jeesuksen ristin juurella seissyt Joosef Arimatialainen, suuren neuvoston jäsen, oli keskustellut aiemmin Jeesuksen kanssa. Hän ei ollut yhtynyt suuren neuvoston päätökseen Jeesuksen tuomitsemisesta.

Hän oli vauraana miehenä louhituttanut itselleen hautakammion omaa hautaamistaan varten. Nähtyään Jeesuksen kuolleeksi hän pyysi maaherra Pilatukselta luvan saada ottaa Jeesus ristiltä haudatakseen hänet. Tämän luvan hän myös sai.

Hän otti Jeesuksen ruumiin ja paikalla olleen Nikodeemuksen kanssa kietoi Jeesuksen käärinliinoihin. Yhdessä läsnä olevien naisten kanssa he panivat Jeesuksen puutarhahautaan, vierittivät ison kiven haudan suulle ja lähtivät murheissaan kotiinsa.

Hämmennyksestä iloon

Haudalla sapatin jälkeisenä päivänä vierailleet naiset lähtivät kertomaan enkelin viestiä ja kokemaansa muille opetuslapsille ”yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan”. Ylösnousemusuutinen oli järjen yli menevä asia.

Olihan Jeesus puhunut heille eläessään kuolleista nousemisestaan. Silloin he eivät olleet jaksaneet uskoa sitä tai eivät olleet tajunneet kuulemaansa. Nyt kuitenkin Jeesuksen sanat osoittautuivat todeksi. Sen enkeli vahvisti.

Kuolema oli voitettu. Jeesus eli. Saisivatko he tavata hänet? Saisivatko hekin hänen seuraajinaan elää kuolemansa jälkeen? Naiset olivat hämmentyneitä ja ihmeissään.

Ylösnousemus on totta

Paljon myöhemmin apostoli Paavali kirjoitti parannuksen armon saaneille korinttilaisille ylösnousemuksen merkityksestä. Hän vakuutti heille, että opetuslasten viesti on totta. Kristus on kukistanut kuoleman nousemalla ylös.

”Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet” (1. Kor. 15:20). Tämä merkitsee sitä, että on olemassa sekä väärien että vanhurskasten ylösnousemus.

”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1. Kor. 15:22). Jumalan omien elämä jatkuu kuoleman jälkeen taivaassa Kristuksen kanssa.

Toivo on iankaikkisuudessa

Apostoli muistuttaa ajallisten rasitusten keskellä kamppailevia Jumalan lapsia siitä, että kannattaa seurata Herraa Jeesusta hänen valtakuntansa asukkaana. Emme usko tätä aikaa, vaan iankaikkisuutta varten: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä” (1. Kor. 15:19).

Rohkaiskoon apostolin sanat meitä seuraamaan Herraa Jeesusta ”opissa, elämässä ja kärsimisessä”. 

Aimo Hautamäki
Julkaistu päivämiehessä 28.3.2018

Kuvituskuva: Marketta Lumijärvi

Pääsiäispäivä: Psalmi: Ps. 118:15–23 (24), 1. lukukappale: Hoos. 6:1–3 (1. vuosikerta) tai Jes. 25:8–9, 2. lukukappale: 1. Kor. 5:6–8, Evankeliumi: Matt. 28:1–8