Torstai 15.11.2018
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Ylösnousemus – elämäksi tai tuomioksi

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 8.4.2018 06:25 | Päivämies


Ilman Jeesuksen ylösnousemusta kristityt olisivat säälittävimpiä kaikista ihmisistä.

Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon perustus.
Ristinkuolemansa jälkeen Jeesus astui alas tuonelaan, mutta nousi kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös taivaisiin. Ellei Kristus olisi todella noussut kuolleista, uskomme olisi pohjaa vailla ja me Jumalan lapset olisimme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. (1. Kor. 15:19.)

Aaveeksi luultu ruokailee

Ylösnoussut Jeesus ilmestyi vain omille opetuslapsilleen.

Tekstimme (Luuk. 24:36–49) kertoo, kuinka Jeesus ilmestyi lukittujen ovien takana ja toivotti oppilailleen rauhaa.

Opetuslasten oli vaikea uskoa näkemäänsä. He luulivat näkevänsä aaveen.

Jeesus oli kyllä moneen kertaan puhunut siitä, mitä hänelle tulisi tapahtumaan, mutta opetuslapset eivät olleet ymmärtäneet. Nyt Jeesus osoitti konkreettisin todistein, että ylösnousemus oli totisinta totta.

Oppilaat eivät suinkaan nähneet näkyjä. Kuinka niin moni näkisi saman näyn? Toisaalta Jeesus kehotti koskettamaan häntä, ja hän jopa söi opetuslastensa nähden. (Luuk. 24:39–43.)

Kirjoitusten oli käytävä toteen

Opetuslasten reaktio on hyvin samankaltainen kuin tekstin edellä kerrottujen Emmauksen tien kulkijoiden.

Ylösnoussut Jeesus myös korosti samaa kuin Emmauksen kylässä: Vanhan testamentin kirjoitusten tuli käydä toteen, ja ne toteutuivat Jumalan Pojan ylösnousemuksessa. Näin Raamattu täytettiin.

Ylösnousemusta ei mitenkään voi ymmärtää järjellä. Oppineet kuulijat ivailivat Ateenan Areiopagilla Paavalia, kun hän puhui kuolleiden ylösnousemuksesta. (Ap. t. 17:32.)

Ihmisen järki sanoo, että mihin puu kaatuu, siihen se maatuu. Siksi monet epäuskoiset haluavatkin rientää nautinnosta toiseen: ”Syökäämme ja juokaamme, huomenna kuolemme” (1. Kor. 15:32). 

Ovatko synnit anteeksi

Ihmisen ei ole tarpeellista tietää, miten ylösnousemus käytännössä tapahtuu. 

Jeesus opetti ylösnousemuksesta: ”Totisesti, totisesti: tulee aika – ja se on jo nyt –, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen.

– – Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan – hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen. (Joh. 5:25–29.)

Viimeisenä päivänä siis kaikki ihmiset nousevat ylös, mutta toisille ylösnousemus on elämäksi, toisille tuomioksi.

Ratkaisevaa on se, onko ihminen eläessään uskonut syntinsä anteeksi Kristuksen ansion kautta vai ei.

Osallisuutemme Jeesuksen esikoisuudesta

Jumalan lapsesta voi usein tuntua, ettei hänellä ole hyviä tekoja.

Paljon evankeliumin työtä tehnyt Paavali kirjoittaa, että todelliset hyvät teot ovatkin Jumalan armon vaikutusta: ”Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.” (1. Kor. 15:10.)

Raamatun mukaan Kristus on herätetty kuolleista esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. (1. Kor. 15:20–21.) Kun uskomme Jeesukseen, olemme osallisia hänen esikoisuudestaan ja ylösnousemuksestaan ja siten pelastettuja.

Varustukseksi korkeuden voima

Entä mitä tarkoitetaan voimalla korkeudesta, jonka Jeesus lupasi omiensa varustukseksi?

Sillä viitataan Pyhään Henkeen, joka ensimmäisenä helluntaina laskeutui näkyvällä tavalla opetuslasten ylle. Pyhän Hengen voimalla heistä tuli rohkeita sananjulistajia, jotka veivät evankeliumia kaikille kansoille. (Ap. t. 2.) 

Sama voima on edelleen Pyhässä Hengessä julistetussa evankeliumissa, joka on Jumalan voima jokaiselle sen uskovalle autuudeksi.

Evankeliumi sisältää ylösnousseen Jeesuksen, ja sen uskomalla pääsee taivaan kotiin. Tätä ilosanomaa Jumalan lapset on kutsuttu julistamaan. 

Tuomo A. Komulainen
Julkaistu Päivämiehessä 28.3.2018

1. sunnuntai pääsiäisestä: Psalmi: Ps. 116:1–9, 1. lukukappale: Sak. 8:12-13, 2. lukukappale: Ap. t. 13:23–33, Evankeliumi: Luuk. 24:36–49

Kuvituskuva: Eero Autio

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi