Keskiviikko 16.10.2019
"
Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Gal. 5:1

Lupaus Pyhästä Hengestä annettiin jäähyväispuheessa

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 13.5.2018 06:10 | Päivämies


Jeesus rukoilee jäähyväispuheessaan, että hänen omansa olisivat yhtä hänen ja Isän kanssa.
Kotikirkkoni alttaritaulun kuva esittää viimeistä ehtoollista. Pöydän ympärillä on kaksitoista apostolia Herransa kanssa yhteisellä aterialla. Kuvaa katsellessani pysähdyn usein miettimään, kuka kukin voisi olla.

Kuka on Filippus, joka pyytää: ”Herra, anna meidän nähdä Isä” (Joh. 14:8)? Kuka heistä on Juudas, pettäjä? Kuka heistä on rohkea ja heikko Pietari, joka lausui aterialla Herralleen: ”Minä annan vaikka henkeni puolestasi”? Entä kuka on Johannes? Hän nojautui Jeesuksen rintaa vasten kysymään: ”Herra, kuka se on?” (Joh. 13:25, 37.)

Lohdulliset jäähyväiset

Kiirastorstai oli jäähyväisten ilta. Aterian aikana Jeesus piti läheisilleen jäähyväispuheensa. Puheessaan hän muisteli, mitä kuluneina yhteisinä vuosina oli tapahtunut ja mitä hän oli opettanut.

He elivät myös käsillä olevaa hetkeä ja kuuntelivat, mitä Jeesus kertoi tapahtuvan lähitulevaisuudessa ja myöhemmin, kun hän on mennyt pois (Joh. 16:7). ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken mitä olen teille puhunut” (Joh. 14:26).

Rohkaisun ja rukouksen saattelemina

Kiirastorstai oli lupausten, rohkaisun ja hajaantumisen ilta. Jeesus tiesi, että lähellä on hetki, jolloin ”te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin” (Joh. 16:32). Hajalle joutuvia opetuslapsiaan Herra rohkaisi: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33.)

Kiirastorstai oli myös rukouksen ilta. Jäähyväispuhe päättyy ylimmäispapilliseen rukoukseen opetuslasten ja kaikkien Kristukseen uskovien puolesta. ”Minä rukoilen heidän puolestaan. – – He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu.” (Joh. 17:9, 16.)

Käsillä oli viimeinen yhteinen hetki; pian siirryttäisiin Getsemaneen. Siellä ”Ihmisen poika annetaan syntisten käsiin” (Mark. 14:41). Luultavimmin opetuslapset kuuntelivat hiljentyneinä rukousta, jonka Jeesus ääneen heidän puolestaan rukoili. ”Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän edestään.”

Hän ei jättänyt heitä yksin

Kiirastorstai-illan rukous oli rukous myös vuosituhansia myöhemmin elävien puolesta. ”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen” (Joh. 17:24).

Jäähyväisrukousta lukiessa tulee turvallinen olo. Herra kulkee lastensa kanssa edelleen ja rukoilee heidän puolestaan. Kun hän on omiensa keskellä, he ovat täydellisesti yhtä hänen ja Isän kanssa. Jeesus on siellä missä hänen omansa ovat, ja he saavat nähdä hänen kirkkautensa. (Joh. 17: 21–22.)

Herra nousi seurakuntansa keskeltä taivaaseen. Hän lupasi kääntyä Isänsä puoleen, että tämä antaisi omilleen toisen puolustajan, joka on heidän kanssaan ikuisesti. ”Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.” (Joh. 14:16–17.)

Helluntaina opetuslapset saivat luvatun Pyhän Hengen puolustajaksi ja lohduttajaksi (Joh. 14:18).

Rauhan toit sä pelkääville, / omillesi ilmestyit. / Nousit ylös kuolon alta, / voitettu on synnin valta. / Hengen viran asetit. / Pyhän Hengen lahjan annoit / riemuvuotta saarnaamaan. / Lähetit näin kutsumasi / minullekin armostasi / synnit anteeks antamaan. (Sl. 39:5–6.) 

Jouni Lesonen
Julkaistu Päivämiehessä 9.5.2018

Kuvituskuva: Lukijan kuva / Anita Keränen

6. sunnuntai pääsiäisestä: Psalmi: Ps. 27:1–3, 7–9, 1. lukukappale: Sak. 14:7–9, 2. lukukappale: Ef. 1:16–23, Evankeliumi: Joh. 17:18–23
7. sunnuntai pääsiäisestä: Psalmi: Ps. 34:2–4, 9–11 tai Ps. 107:1–2, 21–22, 1. lukukappale: Jes. 59:20–21, 2. lukukappale: Ap. t. 19:1–6, Evankeliumi: Joh. 14:8–17

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi