Tiistai 20.8.2019
"
Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta - kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun, niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Sananl. 3:3-4

Jumalan valtakunta ensin

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 10.6.2018 06:26 | Päivämies


Maalliset tehtävät ja ajanviete voivat kiehtoa ihmistä niin, että hän kieltäytyy niiden vuoksi vastaanottamasta kutsun Jumalan valtakuntaan. Kutsu voi olla kuitenkin ihmiselle ainutkertainen.
Jeesus oli viimeistä kertaa matkalla Jerusalemiin. Siellä häntä odotti ristinkuolema. Ihmiset, jotka kohtasivat hänet tuolla matkalla, kuulivat viimeisen kerran hänen opetustaan ja näkivät viimeisen kerran hänen tunnustekonsa.

Jeesuksen kutsumana näillä ihmisillä oli ”tuhannen taalan paikka” tulla sisälle hänen valtakuntaansa, Jumalan valtakuntaan. Kohta tuo hetki oli ohi, mahdollisesti koskaan enää palaamatta.

Jeesuksen seuraaminen

Muuan mies ilmaisi Jeesukselle halunsa lähteä hänen seuraansa. Olivatko tämän halun synnyttäneet Jeesuksen tunnusteot vai kuultu opetus? Sitä ei kerrota. Miehellä oli tullut sellainen ajatus, että Jeesuksen seuraaminen hänen valtakuntansa asukkaana on ihana asia. Sitähän se on.

Jumalan valtakunta on rauhan ja ilon valtakunta. Sen asukkailla on anteeksiantamuksen seurauksena sydämessään rauha ja iankaikkisen elämän toivo. Uskon kautta Jumalan valtakunnan asukkaat ovat vanhurskaita eli Jumalalle kelvollisia. Se on suurinta, mitä ihminen voi omistaa.

Jeesus kuitenkin muistuttaa miestä, että tämän ihanuuden lisäksi hänen seuraamisensa merkitsee kodittomuutta maailmassa. Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, mihin päänsä kallistaisi. Maailma hyljeksi häntä ja niin se tekee hänen seuraajilleenkin. ”Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!” (Matt. 10:25.) Uskon tie on ristin ja kilvoittelun tie.

Viivyttely on kohtalokasta

Toiselle matkalla kohtaamalleen Jeesus esitti kutsun: ”Seuraa minua.” Mies suhtautui kutsuun suopeasti. Hän lupasi lähteä seuraamaan Jeesusta, kunhan olisi ensin haudannut isänsä. Tämä oli veruke kutsun hylkäämiseen. Jos isä oli kuollut, mies olisi ollut hautajaisissa, koska maan tavan mukaan hautajaiset tuli pitää saman päivänä. Isä siis vielä eli, kenties kauankin. Vasta isän kuoltua mies olisi ollut valmis tekemään parannuksen.

Jeesuksen mukaan viivyttely on kohtalokasta. Huomisesta kukaan ei tiedä, eikä siitäkään, esitetäänkö kutsu vielä toisen kerran. Silloin, kun kutsu kuuluu, on otollinen hetki sen vastaanottamiseen. Asioiden hoitaminen saa odottaa tai ne saa suorittaa joku muu: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.”

Jeesuksen neuvo oli, että ensin Jumalan valtakunta ja sitten kaikki muu: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan” (Matt. 6:33). 

Näkymä eteenpäin

Kolmaskin Jeesuksen kohtaamista henkilöistä oli valmis liittymään Jeesuksen seuraajiin, kunhan kävisi ensin hyvästelemässä kotiväkensä. Eikö Jeesus pitänyt tärkeänä hyviä suhteita omaisiin, koska hän torjuu miehen pyynnön? Ei siitä ollut kysymys. Hyvästelymatkalla miehen mieli olisi saattanut muuttua. Kotiväki ei olisi kenties tukenut hänen lähtöään Jeesuksen seuraan eli hyväksynyt parannuksen tekoa – he olisivat ehkä halunneet miehen muuttavan mielensä. 

Usko on aina henkilökohtainen asia. Sen synnyttää Pyhä Henki evankeliumin saarnassa. Silloin kun sana on läsnä, on oikea hetki ottaa se uskolla vastaan.

Usko avaa näkymät eteenpäin. Auran kahvoista pitelevä kyntömies katsoo kiinteästi eteensä, jotta pysyy oikeassa suunnassa. ”Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen.” (Fil. 3:13–14.)

Lupaus tästä ja tulevasta

Uskovaisuus ei estä hoitamasta suhteita lähiomaisiin ja kaikkiin muihinkin ihmisiin – päinvastoin. Uskovaisena on erityisen suuri halu säilyttää rakkaus ja ystävälliset suhteet niin lähiomaisiin kuin muihinkin ihmisiin. Siihen Jumalan armo opettaa ja antaa voiman.

Jumalan valtakunta on iankaikkinen valtakunta. Sen asukkaana uskovaisella on iankaikkisen elämän toivo. Jeesuksen seuraamisella on sekä tämän elämän että iankaikkisen elämän lupaus.   

Aimo Hautamäki
Julkaistu Päivämiehessä 6.6.2018

Kuvituskuva: Lukijan kuva / Arto Lohi

Evankeliumi: Luuk. 9:57–62

Raamattu 1992

    Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: ”Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.” Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.”
    Eräälle toiselle Jeesus sanoi: ”Seuraa minua!” Tämä vastasi: ”Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.”
    Vielä eräs toinen sanoi: ”Herra, minä seuraan sinua, mutta anna minun ensin käydä hyvästelemässä kotiväkeni.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.”

BIBLIA
   Ja tapahtui heidän vaeltaissansa, että yksi tiellä sanoi: minä seuraan sinua, kuhunkas ikänä menet, Herra. Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat ja taivaan linnuilla pesät; mutta ei ihmisen Pojalla ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.
   Mutta hän sanoi toiselle: seuraa minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni. Niin Jesus sanoi hänelle: anna kuolleet haudata kuolleitansa; mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.
   Ja toinen myös sanoi: Herra, minä seuraan sinua, mutta salli minun ensin mennä hyvästi jättämään niitä, jotka kotonani ovat. Mutta Jesus sanoi hänelle: kuka ikänä kätensä auraan laskee ja taaksensa katsoo, ei se ole sovelias Jumalan valtakuntaan.

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi