Torstai 20.6.2019
"
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52 (apokr.)

Vähän olikin paljon

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 26.8.2018 15:40 | Päivämies


Jeesus opettaa opetuslapsilleen, että lahjan maallista arvoa tärkeämpää on se, minkälaisella mielellä lahja on annettu.
Jerusalemin temppelissä, niin sanotussa naisten esipihassa, oli kolmetoista uhriarkkua, joihin kertyi vapaaehtoisesti lahjoitettuja rahoja. Uhriarkut olivat sen ajan kolehtihaaveja.

Kertyneitä varoja käytettiin temppelin erilaisiin ylläpitomenoihin ja uhritoimituksiin. Niiden yläosa muistutti pasuunaa. Kapea suu oli varokeino varkaita vastaan.

Jeesus havainnoitsijana

Jeesus istui temppelissä opettamassa. Hänen istumapaikkansa lienee ollut lähellä kolmattatoista uhriarkkua. Tämä uhriarkku oli siitä erikoinen, että siihen pannut varat menivät suoraan Jumalalle eli hänelle uhrattavaa ylimääräistä polttouhria varten. Jeesuksella oli suora näköyhteys tähän ”haaviin” ja rahan lahjoittajiin.

Lahjoittajia oli monenlaisia. Jeesus pani muun muassa merkille, että rikkaat antoivat paljon. Heillä oli siihen varaa, sillä rahaa oli yli oman tarpeen.

Jotkut tekivät lahjoituksensa hyvin näyttävästi, jotta muutkin kykenivät huomaamaan kolehtirahan suuruuden. Jotkut antoivat rahansa hyvin häveliäästi ja huomaamattomasti.

Jeesus huomioi erityisesti erään leskivaimon. Tämä halusi muiden huomaamatta antaa oman antinsa. Köyhänä hänellä ei ollut kuin pari lanttia eli ropoa. Siinä oli kaikki, mitä hän omisti.

Pari ropoa oli noin kuudeskymmenesviidesosa työmiehen päiväpalkasta, eli käytännössä nuo roposet eivät olleet rahallisesti minkään arvoisia. Ne leskivaimo kuitenkin pudotti uhriarkkuun.

Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja antoi heille lausunnon lesken lahjoituksesta. Se oli yllättävä. ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.”

Sydämen mieli

Jerusalemin temppeli oli jumalanpalveluspaikka. Sinne tultiin kuulemaan Jumalan sanaa ja uhraamaan erilaiset Mooseksen lain määräämät uhrit Jumalalle. Juutalaisille temppeli oli kaiken uskonnollisen elämän keskus. Se oli heille tärkeä paikka.

Leskivaimon teko osoittaa, että hänelle oli tärkeää, ettei vain hän, vaan muutkin hänen lähimmäisensä, saisivat kokoontua Jumalan kasvojen eteen ja antaa hänelle uhrinsa.

Olisiko leskivaimo kokenut saaneensa temppelissä käydessään Jumalalta sellaista, jota toivoi muidenkin saavan? Jumalalta saatu hyvä oli tehnyt hänet velalliseksi tämän edessä. Siksi hän halusi antaa viimeisetkin roponsa lahjojen antajalle.

Jeesus osoitti puheellaan, että rahamäärän suuruus ei ollut tärkeintä, vaan se mieli, jolla se annettiin. Näin ollen vähän oli enemmän kuin paljon. Antajan mielen ja sydämentilan vuoksi rovot olivat enemmän kuin talentit.

Jumalan valtakunta ensin

Jumalan lapsi on saanut Jumalalta enemmän kuin on ansainnut: kaikki synnit anteeksi. Sen myötä on tullut ilo, rauha ja iankaikkisen elämän osallisuus. Kaikki tämä on saatu armosta, Kristuksen tähden.

Jeesus antoi vuorisaarnansa päätteeksi kuulijoilleen neuvon: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan” (Matt.6:33). Elävällä uskolla ja Jumalan valtakunnan kansalaisuudella on sekä tämän että iankaikkisen elämän siunauksen lupaus.

Entisaikaan saatettiin jostakin henkilöstä sanoa, että hän tuli Jumalan valtakuntaan ”taloineen ja tavaroineen”. Uskon lahja synnytti hänessä rakkauden Herraan Jeesukseen ja hänen valtakuntansa työhön. Usko toi uhrimielen. Tärkeäksi tuli, että ei vain hän vaan kaikki lähimmäisetkin saisivat kuulla Jumalan valtakunnan evankeliumin ja tulla osalliseksi samasta aarteesta.

Haluammehan mekin, että kaikki lähimmäisemme saisivat saman aarteen kuin itse olemme saaneet? Siksi leskivaimon rovot ja mieli, jolla hän ne antoi, olkoot meille esikuvana Jumalan valtakunnan työssä.

Aimo Hautamäki
Julkaistu Päivämiehessä 22.8.2018

Kuvituskuva: H.K.


Evankeliumi: Mark. 12:41–44

Raamattu 1992
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.
Biblia

Ja kuin Jeesus istui uhriarkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun, ja monta rikasta pani paljon. Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen. Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhriarkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat. Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi