Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Anteeksi antaminen on armahtamista

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 28.10.2018 06:25 | Päivämies


Päivän evankeliumitekstissä Jeesus opettaa Jumalan ehdottomasta anteeksiantamuksesta.
Anteeksi antaminen on toisen armahtamista – sen sijaan, että maksaisimme toiselle samalla mitalla. Anteeksi antaminen voi olla vaativaa inhimilliselle kunniantunnolle, jos koemme joutuneemme kärsimään vääryyttä.

Toisinaan itsekäs luontomme vaatisi nähdä toiselta tarpeeksi syvää katumista, ennen kuin hyvityksen saaneina olisimme valmiita antamaan anteeksi. Tällaista kovaa mieltä on syytä välttää, sillä se kumpuaa rakkaudettomuudesta ja on lähimmäissuhteille vahingollinen. Silloin ihminen korottaa itsensä unohtaen oman viallisuutensa. 

Toisaalta vääryyksien unohtaminen voi olla vaikeaa, toisen vioista voi tulla kiusaus muistuttaa. Kuitenkin on hyvä muistaa Raamatun sana: ”Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen, joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä” (Sananl. 17:9).

Aito anteeksiantamus edellyttää lähimmäisenrakkautta. Sydämestä asti nouseva anteeksiantamus varjelee uskovaisten keskinäistä rakkautta ja muistuttaa rakkaudesta, jolla Taivaan Isä rakastaa lapsiaan. ”Rakkaus peittää paljotkin synnit” (1. Piet. 4:8).

Opetus armahtavasta mielenlaadusta

Vertauksessa armottomasta palvelijasta Jeesus opettaa armahtavasta mielenlaadusta (Matt. 18:21–35). Kuninkaan eteen tuotiin palvelija, joka oli tälle velkaa kymmenentuhatta talenttia, usean työmiehen elämäntyön. Armoa kerjäävä palvelija sai koko velkansa anteeksi ja armahdettiin rangaistuksesta.

Mentyään ulos palvelija kohtasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Armahdettu palvelija kävi velassa olevaan palvelijaan käsiksi ja vaati saataviaan. Palvelija pyysi armahdusta samoilla sanoilla, joilla juuri oli annettu anteeksi kymmenentuhannen talentin velka.

Tämä ei armottomalle palvelijalle riittänyt, vaan hän toimitti kanssapalvelijan velkavankeuteen. Kun kuningas kuuli asiasta, hän kutsutti armottoman palvelijan takaisin eteensä ja nuhteli tätä: ”Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?” Armottoman palvelijan oma armahdus peruutettiin.

Anteeksiantamuksen esikuva

”Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä” (Ps. 103:13). Jeesus on lunastanut meidät synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Tämä on anteeksiantamuksemme perusta.

Jumala tuntee luomaansa ihmistä kohtaan sellaista rakkautta, jota syntinen ihminen ei voi millään ansaita. Jumalalla on halu armahtaa meitä, ja hän antaa meille Poikansa Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki syntimme anteeksi. Jumalan anteeksiantamus on lahja viallisille ihmisille, ja sitä julistetaan ilmaiseksi Jumalan valtakunnasta.

Armahtava mieli ohjaa suhtautumistamme kaikkia ihmisiä, myös uskosta osattomia kohtaan. Tässä tarvitsemme toisinaan kärsivällisyyttä. Uskovaisen osoittama armollisuus voi puhutella uskosta osatonta ja johdattaa häntä parannuksen askelille.

Uskovaisen elämää ohjaa anteeksiantamus, jota välitämme myös ympärillemme. Kun synnit ja viat on uskottu anteeksi, palautuu myös veljellinen rakkaus uskovaisten kesken perheessä, työelämässä ja saattomiesjoukossa. Omakohtainen anteeksiantamus synnyttää kiitollisen mielen ja halun korjata asiat lähimmäisten kanssa. 

Harri Hautala
Julkaistu Päivämiehessä 24.10.2018

Kuvituskuva: A.-L.S.


Evankeliumi: Matt. 6:14–15

Raamattu 1992: Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Biblia: Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi