Maanantai 25.3.2019
"
Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta. Ps. 25:15

Ansaitsematon armo

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 17.2.2019 07:00 | Päivämies


Ihmiset ovat samanarvoisia Jumalan valtakunnassa, riippumatta siitä, kuinka kauan ovat siihen kuuluneet. 
Palestiinassa viinisato korjattiin syksyllä. Kiire oli todellisuutta, koska sato oli saatava talteen ennen tulevaa sadekautta. Siksi paikalliset tarvitsivat usein tilapäistä työväkeä, jota he saivat palkattua torilta, sen ajan työnvälityksestä.

Työmiehiä palkattiin päiväksi kerrallaan, ja päivän palkka maksettiin illalla. Olihan jo Mooseksen laissa velvoitus maksaa palkka samana päivänä, jotta köyhien ei tarvitsisi nähdä nälkää. (3. Moos. 19:13, 5. Moos. 24:15.) 

Denaari oli tyypillinen päiväpalkka työmiehelle. Matteuksen evankeliumissa kerrottu Jeesuksen vertaus taivasten valtakunnasta (20:1–16) liittyy tähän tosielämän tilanteeseen.

Jeesuksen vertauksessa tulee kuitenkin ilmi taivasten valtakunnan ero maalliseen valtakuntaan. Tässä maailmassa on oikeudenmukaista maksaa palkka tehdyn työn mukaan. Sitä varten työntekijä laskee ja merkitsee työajan ja -tunnit ylös, ellei työ sitten ole työajatonta, urakkatyötä tai muiden perusteiden mukaan sovittua. 

Tuntuisi kohtuuttomalta, jos viinitarhassa yhden tunnin työstä saisi saman palkan kuin 12 tunnin työstä auringon noususta laskuun, johon rupeamaan sisältyy myös keskipäivän kuumin ja rasittavin aika.

Ensimmäiset ja viimeiset

Mitä Jeesus haluaa opettaa taivasten valtakunnasta tällä vertauksella? Kaikille vertauksen asioille ei pidä hakea hengellistä merkitystä, mutta merkityksellistä on varmasti se, mitä Jeesus toteaa vertausta ennen ja sen päätteeksi: ”Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.” Tässä maailmassa on ensimmäisiä ja viimeisiä, eriarvoisuutta ihmisten asemassa: esimiehiä, hallitsijoita ja alamaisen asemassa olevia.

Jumalan valtakunnassa ja Jumalan edessä näin ei ole. Kaikilla uskovilla on sama Isä, Vapahtaja, Pyhä Henki, armo, evankeliumi, kaste, ehtoollinen, yksi usko, toivo ja rakkaus. Kaikki ovat Jumalan edessä samanarvoisia, olivat he sitten olleet Jumalan valtakunnan asukkaina kauan tai vähän aikaa.

Uskonkilvoituksen pituus

Ei ole oikein tulkita tätä vertausta siten, että Vanhan testamentin uskovat kadehtisivat Uuden testamentin uskovia. Sen sijaan siinä voidaan nähdä se, että uskossa olemisen pituus on eri mittainen eri ihmisillä.

Jotkut ovat säilyneet lapsuudenuskossa koko elämänsä. Heidän ei ole tarvinnut katua epäuskossa vietettyä syntielämää, eikä heillä ole niitä arpia, jotka ovat ehkä jääneet syntihaavojen parannuttuakin jäljelle.

Toiset ovat kuulleet Jumalan kutsun nuoruudessaan kaivatessaan rauhaa tuntoonsa pinnallisen elämänmenon sijaan. He ovat löytäneet onnen Jumalan valtakunnassa.

On vielä niitäkin, jotka aikuisuudessa saavat palaamisen armon. He ovat voineet kokea elämänsä kohtalot Jumalan vakavaksi puhutteluksi ja saaneet nöyrtyä Jumalan väkevän käden alla omistamaan armon sielunsa autuudeksi.

Kaikkein ihmeellisin on ristinryövärin armo, joka koituu sille, joka saa viime hetkillä syntinsä anteeksi. Lyhyen kilvoituksen matkan jälkeen hän saa ummistaa silmänsä uskossa Vapahtajaansa.

Jumalan edessä samanarvoisia

Jeesuksen vertaus osuu erityisesti siihen tilanteeseen, kun ihmisten keskuudessa alkaa näkyä uskonnollinen jako ensimmäisiin ja viimeisiin. Tilanne on toistunut historiassa monta kertaa. Esimerkiksi fariseukset nurisivat Jeesusta vastaan, koska hän seurusteli ja söi syntisten kanssa, jotka kuitenkin olivat saaneet parannuksen armon.

Apostolien aikana juutalaiset eivät olisi hyväksyneet pakanoita Jumalan lapsiksi muuten kuin ympärileikkauksen kautta. Heidän olisi pitänyt kääntyä ensin juutalaisiksi ja ryhtyä noudattamaan Mooseksen lain säädöksiä. Keskiajalla munkit pitivät omaa säätyänsä hengellisessä mielessä ansiollisempana kuin tavallisen rahvaan säätyä.

Onko meidän aikanamme tällaista jakoa? Jeesus päätti vertauksen toteamukseen: ”Viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi” (Matt. 20:16).

Teksti: Pauli Kivioja
Kuvituskuva: A.-L. S. 
Julkaistu Päivämiehessä 13.2.2019

Evankeliumiteksti Matt. 20:1–16

Raamattu 1992: Jeesus sanoi:
”Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin. Kun hän sitten meni ulos yhdennellätoista tunnilla, hän näki vieläkin muutamia joutilaita ja kysyi heiltä: ’Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?’ ’Kukaan ei ole palkannut meitä’, he vastasivat. Hän sanoi miehille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani.’

Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.’ Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa. Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’ Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.”

Biblia: Taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä. Kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä. Hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina, ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät. Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin. Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte? He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.

Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti. Kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä. Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä. Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan, sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen. Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä? Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin. Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen? Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi