Tiistai 17.9.2019
"
Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. Miika 6:8

​Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 3.9.2014 00:01 | Päivämies


Evankeliumitekstin edellä Jeesus oli sairaiden ja toisaalta fariseuksien ympäröimänä. Jeesuksen perässä kulki paljon väkeä, ja hän paransi kaikki sairaat (Matt.12:15).
Fariseukset kuulivat Jeesuksen ihme­teoista ja näkivät myös itse ihmeiden tapahtuvan. Monet kyselivät: ”Entäpä jos tämä on Daavidin Poika?” Uskon herääminen aiheut­ti fariseuksissa ahdistusta. Heidän suustaan tulikin tuomio: ”Itsensä Belsebulin, pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä karkottaa” (Matt. 12:23–24).

Jeesus tunsi heidän ajatuksensa, ja vastasi heille perusteellisesti selvittäen pääpaholaisen ja Pyhän Hengen työn eroavaisuuksia. Hän puhui myös herjaamisesta ja Pyhän Hengen pilkasta. Tähän keskustelutilanteeseen liittyvät Jeesuksen varoituksen sanat kelvottoman puun hedelmistä.

Hedelmistä puu tunnetaan

Jeesus puhui fariseuksille kahdesta puusta. Puheen sisältö on helppo ymmärtää: hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, huono puu tuottaa huonoa hedelmää. Merkille pantavaa on, että tässäkin yhteydessä Jeesus kertoo olevan vain kaksi uskomisen laatua. Ihminen elää joko uskosta tai epäuskosta.

Ihminen, joka saa elää Pyhän Hengen voimasta, tuottaa Hengen hedelmiä. Usko näkyy ulospäin rakkautena, ilona, rauhana, kärsivällisyytenä, hyvyytenä, uskollisuutena, lempeytenä ja itsehillintänä (Gal. 5:22–23). Uskova ei usein itse ymmärrä heijastavansa Pyhän Hengen voimaa maailmassa.

Jeesuksen vuorisaarnassa Pyhän Hengen voima tulee pysäyttävällä tavalla todeksi: ”Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä se loistaa kaikille huoneessa oleville.” (Matt. 5:14–15.)

Arkiset uskon tuntemukset liittyvät siihen kokemukseen, että oma horjuva usko tuottaa vain huonoa hedelmää. Tällainen uskon kokemus ei ole väärä; silloin säilyy halu hoitaa uskoa Jumalan armon ja anteeksiantamuksen varassa.

Fariseuksien epäusko puolestaan heijasteli uskottelua omasta hyvyydestä. Fariseuksien toiminta ja puheet Jeesusta ja hänen seuraa­jiaan kohtaan näkyivät ”huonojen puiden huonoina hedelminä”. Jeesuksen puhe fariseuksille oli kovaa: ”Te kyykäärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja!” (Matt. 12:34.)

Fariseuksilla oli tekemättä parannus omista synneistään. Omasta voimastaan elävä saattaa olla hyvin ankara lähimmäistä kohtaan. Se tulee usein ilmi ilkeänä puheena. Tällöin ihminen elää toisten vikojen kauhistelusta ja juoruamisesta eikä näe tarvetta nöyryyteen ja omien puheiden anteeksipyytämiseen.

Epäusko tuottaa omat hedelmänsä, joita ovat muuan muassa vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, juonittelu, eripuraisuus ja kateus (Gal. 5:19–21). Tämän todellisuuden keskellä fariseukset näyttivät elävän.

Vastuu turhasta puheesta

Jokaisen on kerran oltava tuomarin edessä vastaamassa teoistaan ja puheistaan. Turhasta ja hyödyttömästä puheestakin on tehtävä tili. Puhuminen ystävällisesti kaikille lähimmäisille ei ole aina helppoa. Turhan puhumisen välttäminen on vielä vaikeampaa. Vastuullisuutta ja viisautta puhumiseemme on tarpeen rukoilla Jumalalta. Puhumiseen oikeina hetkinä sisältyy siunaus: ”Kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat” (Sananl. 25:11) ja ”Kielen varassa on elämä ja kuolema – niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää” (Sananl. 18:21). Sanojen perusteella meidät julistetaan kerran syyttömäksi tai syylliseksi.

Jumalan valtakunnan anteeksiantamuksessa on Pyhän Hengen voima, joka siirtää epäuskosta ja synneistä uskoon, iloon ja vapauteen. Paljon tarvitaan anteeksiantamuksen sanoja ja niiden uskomista, jotta usko ei väsyisi ja tuottaisi huonoa satoa. Jumalan armon voima kannattelee uskojan lopulta perille taivaaseen.

Jukka Joensuu

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
13. sunnuntai helluntaista: Ps. 30: 3–6, 12–13; Sananl. 18:4–8, 21; Jaak. 3:2–12; Matt. 12:33–37

Julkaistu Päivämiehessä 3.9.2014.

Kuva: Marketta Lumijärvi

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi