Sunnuntai 20.1.2019
"
Jeesus sanoi palvelijoille: "Täyttäkää astiat vedellä", ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: "Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle", ja he veivät. Joh. 2:7-8

Olemme Jeesuksen asialla

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 29.10.2014 00:00 | Päivämies
Sunnuntain evankeliumissa Jeesuksen kannustava opetus pysäyttää ja avaa silmiämme kesken työkiireiden, Facebook-keskustelujen ja WhatsApp-vies­tien: miksi me olemme maan päällä? Toinen pääsanoma tässä Jeesuksen opetuksessa on rohkaisu.
Taisteluparit

Jeesuksen opetuslapset lähtivät ”kaksin ja kaksin” viemään Vapahtajansa sanomaa. Seuramatkoja kokeneena tiedän, miten hyvältä ja lämpimältä kaksin työskentely tuntuu nykyäänkin. Pelosta vapiseva pääseekin mahtavaan juttutuokioon ajomatkan ajaksi. Joskus olen toivonut, että eipä tämä matka loppuisi. 

Uskovaiset ystävät ovat elintärkeitä kaikille uskovaisille. Saattomiehet pelastavat meidät monta kertaa uskon taipaleella. Nuorten elämässä hyvät uskovaiset kaverit ovat valtava voima ja suuri ilonaihe paitsi nuorille itselleen, myös heidän vanhemmilleen.

Jumala johtaa

Teksti vertaa Jumalan sanan eteenpäin viemistä kylvöön: ”Rukoilkaat siis elon Herraa, työväkeä lähettämään eloonsa” (Luuk. 10:2). Aina ei ole helppoa tyytyä kylväjän osaan – varsinkaan, jos läheisen ihmisen ajallinen matka näyttää päättyvän, ja hän ei ole vielä päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan. Tekstimme osoittaa, että kasvun antaja kuitenkin on Jumala. Työtä jatketaan siitäkin huolimatta, että vastaus sanomaan saattaa olla kielteinen.

”Lähetän teidät niinkuin karitsat sutten keskelle” (Luuk. 10:3). Näin voimakkaasti Jeesus meitä muistuttaa. Tämä on vastaus epäilyksiimme, kun joskus ihmettelemme epäoikeudenmukaisia hyökkäyksiä uskovaisia kohtaan. Joissakin tapauksissa Jumala saattaa käyttää maailman ihmisiäkin tarkoitustensa saavuttamisessa ja pahan kitkemisessä. Jos koemme mielestämme epäoikeudenmukaisissa tilanteissa inhimilliseltä puolelta ahdistusta, Jeesuksen opetus karitsoista susien keskellä vahvistaa uskoamme. Tapahtumakulkujen merkitys saattaa avautua vasta jälkikäteen.

Jumalan varustuksella rauhan työtä

Omiin tavaroihin ei Jumalan valtakunnan työ perustu. Kuvaannollisesti jopa kengät ovat haitaksi tässä työssä, ovathan ”jalat valmiiksi kengitetyt, saarnaamaan rauhan evankeliumia” (Ef. 6:15).

Tekstimme mukaan perille päästäessä, toivotetaan Jumalan rauhaa: ”Rauha olkoon tälle huoneelle!” (Luuk. 10:5.) Voisiko ajatella parempaa toivotusta tämän ajan keskellä? Jumalan rauha sydämessä antaa myös pohjan ja tarkoituksen elämälle. Tätä rauhaa kantaessamme olemme onnellisia jo ”maassa kuoleman” (Sl. 129:1).

Rohkaisua ja tukea

Jumalan lapsen ei tarvitse olla murheen murtama, vaikka Jumalan valtakunnan sanoma ei saisikaan vastakaikua: ”Jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää hänen päällensä; mutta jos ei, niin se palajaa teille. Mutta siinä huoneessa viipykäät, syökäät ja juokaat – – sillä työmies on palkkansa ansiollinen” (Luuk. 10: 6–7). Tämä ohjaa rakastamaan niitäkin, jotka eivät ymmärrä, ja olemaan heidän ystävänsä.

On inhimillisesti raskasta kokea se, että sanomaa ei oteta vastaan. Tätä varten Jeesus rohkaisee meitä voimakkain sanoin tekstin loppuosassa: ”Jumalan valtakunta oli teitä lähestynyt. – – Sodomalle pitää sinä päivänä huokiampi oleman kuin sille kaupungille.” (Luuk. 10:11–12.) Saamme vahvistusta sille, että olemme oikealla asialla – Jumalan asialla. Teksti muistuttaa myös siitä, että kaikki eivät ota vastaan Jumalan valtakuntaa, eivät Jeesuksen aikana eivätkä nykyään.

Saamme olla kiitollisia omasta Jumalan lapsen osastamme. Ylpeyteen meillä ei kuitenkaan ole varaa. ”Kuitenkin älkäät siitä iloitko, että henget teidän allenne annetaan; vaan iloitkaat paremmin, että teidän nimenne ovat kirjoitetut taivaissa” (Luuk. 10:20).

Valkeudessa pimeän keskellä

Jeesuksen opetus asettaa meidät sellaiseen valkeuteen, jota emme voi paeta. Emme voi väistää valkeutta lomamatkoillamme, kuten emme myöskään niillä matkoilla, jotka tapahtuvat tietokoneen tai kännykän avulla.

Molempiin pätee Raamatun neuvo: ”Sentähden, joko me kotona olemme eli ulkona vaellamme, niin me ahkeroitsemme siitä, että me hänelle kelpaisimme” (2. Kor. 5:9). Monesti epäonnistuneina lähettiläinä saamme pyytää anteeksiantamusta, ja sen suloinen sanoma lohduttaa.

Jorma Hintikka

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
21. sunnuntai helluntaista: Ps. 145: 8–13; 5. Moos. 31:6–8; Kol. 1:9–11; Luuk. 10:1–12

Julkaistu Päivämiehessä 29.10.2014.

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi