Torstai 15.11.2018
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Aina lähtövalmiina

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 12.11.2014 00:00 | Päivämies
Eläkeläisestä tuntuu, että aika rientää entistä nopeammin. Virsirunoilija sanookin: ”Vuotemme virtana vierivät pois” (Vk. 408:1). Ensi sunnuntain tekstit pysäyttävät meitä jokaista miettimään elämän katoavaisuutta ja muistuttavat valvomisen tärkeydestä. Kaiken loppu tulee yllättäen kuin varas yöllä. 
Ihmiselämä saattaa päättyä missä iässä tahansa: lapsena, nuorena, aikuisena tai vanhuudessa. Tärkeät ja rakkaat lähimmäiset sekä työt ja harrastukset on silloin jätettävä. Moni toive jää toteutumatta. Lähtöhetkellä ja juuri tänään yksi asia on ylitse muiden: ovatko syntini anteeksi ja onko sydämelläni uskon lahjana vanhurskaus, rauha ja ilo Pyhässä Hengessä?

Uuvuttava lopun aika

Jeesus oli kertonut opetuslapsilleen tulevista tapahtumista. Hän ei salannut heiltä mitään, millä on merkitystä sielun autuuden kannalta. Hän tiesi, että uskovaiset joutuvat kokemaan sotia, vainoja ja ahdistuksia; he kohtaavat vääriä messiaita ja vääriä profeettoja, jotka pyrkivät eksyttämään heitä. Vain se, joka pysyy vahvana loppuun asti, tulee autuaaksi. 

Vertauskertomuksessa Jeesus puhui isännästä, joka oli lähdössä vieraille maille ja lähtiessään antoi palvelijoille tehtäviä. Ovenvartijan tuli valvoa, koska hän ei tiedä, milloin isäntä palaa. Jeesuksen tärkein viesti opetuslapsille oli tämä: valvokaa! Sama kehotus kuuluu myös meille, jotka nyt olemme hänen seuraajiaan. Vapahtaja tiesi kaiken, ja Raamatussa on monia neuvoja ja varoituksia juuri tätä aikaa varten. Meidän tulisi olla aina lähtövalmiina.

Sielunvihollinen haluaisi kiinnittää sydämemme tähän maailmaan. Se käyttää tehokkaita täsmäaseita kaikkia Jeesuksen seuraajia vastaan. Se vetoaa järkeen ja ihmiskun­niaan, suuntaa toivomme korkeaan elintasoon, houkuttelee maailmallisuuteen ja synnin luvallisuuteen. Vihollinen tuntee heikkoutemme ja osaa tarvittaessa pukeutua myös lammasten vaatteisiin erottaakseen meidät Kristuksen laumasta. Jumalan vastustaja on viekas ja väkevä, todella vaarallinen eksyttäjä ja nukuttaja. Se käy uuvutustaistelua saadakseen tappaa. 

Pietari neuvoo: ”Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset.” (1. Piet. 5:8–9.) 

Valvokaamme vielä! 

Usko on kallis aarre, jota tallennetaan hyvässä ja loukkaamattomassa omassatunnossa. Synti erottaa meidät Jumalasta. Kuolematon sielumme kaipaa ja tarvitsee ravintoa, evankeliumia, joka on Jumalan voima. Kun Pyhä Henki avaa Raamatun sanaa, siinä kuuluu Hyvän Paimenen anteeksiantava ääni. Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa maailman loppuun asti.

Tänä pimenevänä ja maallistuvana aikana meidän sopii entistä enemmän muistuttaa itseämme ja toisia, ettemme unohtaisi henkilökohtaista omantunnon hoitoa ja parannusta. Keskustelut elämän tärkeimmästä asiasta, ”tiestä ja matkasta”, kirkastavat näköalaa uskon päämäärään. 

On turvallista avata matkaystäville sydäntä, puhua myös mieltä painavista asioista ja kysellä, miten säilytään uskomassa. Evankeliumin hoidossa saadaan iloita yhdessä. Näitä kohtaamisia voi olla missä tahansa arjen keskellä. Saisimme useammin pysähtyä veljen tai sisaren rinnalle, vierailla toistemme luona, kuunnella heidän psalmejaan, oppia ja herätellä omaa sydäntämme valvomaan. Haluammehan muistaa toisiamme myös rukouksin.

Kristillisyyden julkaisujen sanoma perustuu Raamattuun ja rohkaisee uskomaan. Yksinäisellä ja tuulisellakin vartiopaikalla voimme nykyisin kuunnella Jumalan sanaa ja Siionin lauluja. Moni koki lapsena turvallisuutta, kun isä tai äiti luki iltarukouksen ja siunasi synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Pimeässäkään ei pelottanut, kun käsi oli vanhemman kädessä.

Jumalan valtakunta on meidän äitimme, jonka hoidossa Taivaan Isä taluttaa meitä neuvoillaan ja vie viimein kunniaan (Ps. 73:23–24). Valvokaamme kärsivällisesti uskossa omalla vartiopaikallamme vielä vähän aikaa.

Pekka Tervo


Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
Valvomisen sunnuntai: Ps. 90:1–6, 12–15; Mal. 3:13–18; Hepr. 3:12–15 tai Ilm. 22:10–17; Mark. 13:33–37

Julkaistu Päivämiehessä 12.11.2014.

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi